Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaalikoisaperhonen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
483
Kaariluukaus—Kaasuaiialyysi
484
siaan äärettömän lähellä olevaa kaarevuusympyrän
tasoa 1. oskuloivaa tasoa muodostaa keskenään.
Pinnan k:ta tietyssä pisteessä P
määrättäessä on vain tutkittava tämän pisteen kautta
kulkevien tasojen ja pinnan leikkausviivoja
(tasokäyriä siis) ja niistäkin vain n. s.
normaali-leikkauksia, jotka saadaan, kun pintaa
leikataan normaalin kautta kulkevalla tasolla.
M e u n i e r’n väittämän nojalla näet
tiedetään että, jos vinon leikkauksen ja
normaali-leikkauksen tasot leikkaavat pisteessä P olevaa
pinnan tangenttitasoa, samaa suoraa viivaa
myöten, niin on norinaalileikkauksen
kaarevuus-säteen projektsioni vinon leikkauksen tasolla =
jälkimäisen k.-säde. Normaalileikkausten
k.-sä-teet vaihtelevat samassa pisteessä pienimmästä
arvosta R^ suurimpaan arvoon R2. Nämä
normaa-lileikkaukset ovat kohtisuorat toisiaan vastaan.
Niitä sanotaan
päänormaalileikkauk-siksi. Jos säteet Rx ja R2 ovat eri puolilla
tangenttitasoa, merkitään toista -f, toista —
merk-kiseksi. Yleensä saadaan k.-säde R
normaali-leikkauksessa, joka tekee kulman a sen
päänor-maalileikkauksen kanssa, minkä säde on Rlf
seuraavasta Eulerin keksimästä kaavasta:
1
R
cos2 n? ^ sin2 o-
Ri
R.
Päänormaalileikkausten k:ien ja ^ summaa
k, R2
-f sanotaan pinnan k e s k i-k:ksi pisteessä
P. Pintaa, jonka keskikaarevuus on o sanotaan
m i n i m i p i n n a k s i; pintaa taas, jossa
mainittu summa on positiivinen ja vakinainen m a k-
1 1 –-
simipinnaksi. — Tuloa • Gauss on
/<! R o
sanonut k.-mi taksi. Hän on näet todistanut,
että mainittu tulo ei muuttele lukuarvoaan, jos
pintaa taivutetaan toisenmuotoiseksi
venyttele-mättä s. o. sillä tavoin, että jokainen
alkuperäiselle pinnalle piirretty kaari vastaa yhtä pitkää
kaarta uudella pinnalla.
Pinnan k:ta jossain pisteessä P voidaan myös
tutkia n. s. D u p i n i n i n d i k a t r i k s i n
(Charles Dupin, ransk. matemaatikko,
1784-1873) avulla seuraavalla tavalla: piirretään
pisteeseen P pinnan tangenttitaso ja hyvin lähelle
sitä pintaa leikkaava yhdensuuntainen taso.
Käyrä, jota myöten jälkimäinen leikkaa tasoa I.
Dupinin indikatriksi antaa käsityksen pinnan
k:sta pisteen P läheisyydessä. Leikkauskuvio
lähentelee näet muodoltaan joko ellipsiä tai
hy-perbeliä (erikoistapauksissa ympyrää tai kahta
yhdensuuntaista suoraa; yleensä kartioleikkausta),
sitä mukaa, onko pinta kokonaisuudessaan
toisella puolella tangenttitasoa, vai ylettyykö se
jälkimäisen kummallekin puolelle.
Jos piste liikkuu pinnalla pisteestä pisteeseen
joka hetki joko niiden päänormaalileikkauksien
suunnassa, joiden k.-säde on mitä pienin, tai
sitten herkeämättä niiden päänormaalileikkauksien
suunnassa, joiden säde on mitä suurin, syntyy
käyrä, jota Monge sanoo k.-v i i v a k s i. Kaksi
tällaista toisiaan vastaan kohtisuoraa viivaa
kulkee siis pinnan jokaisen pisteen läpi. Esim.
pyö-rähdyspinnan k.-viivat ovat
paralleliympyrävii-voja ja meridiaanikäyriä. U. S:n.
Kaariluukaus, tykinlaukaus, kun se saa
kuulan kulkemaan käyrää lentorataa. Kuta
pienempi panos on, sitä käyrempi on samalla
am-pumamatkalla lentorata. K:ia ammutaan
erittäinkin haubitseilla osapanoksia ammuttaessa.
W. E. T.
♦Kaarina. 4,702 as. (1918), vaivaistalo,
kulkutautisairaala; Turun itäinen ja Littoisten
rautatieasemat. — Alttaritaulu „Ehtoollisen
asettaminen" vanha, tuntemattoman tekemä, ks. myös
Ristimäki, VIII Os.
Kaarisakset, metalli- ja pahvityössä
käytettävät sakset, joissa loinen terä kääntyy tapin ym-
Kaarisakset.
päri. Pitkäteräisissä k:ssa on yläterä kaareva
muodostaen logaritmisen kiemuran. Tällöin
pysyy terien kitakulma muuttumattomana
leikkuu-kohdan siirtymisestä huolimatta. P-o P-o.
Kaariviila, teräskaareen jännitetty metallisaha.
Terä on joko kapea, kovaksi karkaistu, hampaat
haritetut (ameriikkalaiset k:t), tai leveä, vain
hampaat karkaistut, terän selkäpuoli ohuempi
kuin hampaiden puoli (ruotsalaiset k:t). vrt.
Saha, VIII Os., kuva 5. P-o P-o.
Kaarlahti, rautatieasema Hiitolan-Raudun
radalla, 18 km Hiitolasta itään, 424 km
Helsingistä.
♦Kaarle I, Romaanian kuningas, ks. C a r o I I,
Täyd.
Kaarle I Frans Josef (s. 1887), Itävallan
keisari, nousi valtaistuimelle marrask. 21 p. 1916
Frans Josef I:n, isänsä sedän, kuoltua; luopui
kruunusta Itävallan hajotessa marrask. 11 p:nä
1918.
Kaartinen, Heikki (s. 1872), suom.
rakennusmestari, pääsi Helsingin teollisuuskoulusta
1896, jonka jälkeen n. 10 v. on toiminut
käytännöllisenä työnjohtajana ja vastuunalaisena
rakennusmestarina. V:sta 1905 K- omintakeisesti
on suunnitellut yli 70, etenkin pienhuoneistoja
käsittävää yhtiötaloa Helsingissä, 7
Kansallispankin haaraosaston taloa, O.-y. Kimnon ja
Kososen liiketalot Viipurissa, Forssan ja
Hyvinkään osuusliikkeiden leipätehtaat ja Tampereen
työväentalon. Yleisissä kilpailuissa saanut useita
palkintoja.
Kaarto, makanen 1. pasma. K. on osa
vyyhdestä, engl. järjestelmissä yleensä x/7 ja
kansainvälisessä Vio vyyhdestä.
Koruompelulan-koja myydään usein kaarrottain, jolloin k. ei
aina ole tarkoin määrätty, ks. Vyyhti, X Os.
E. J. S.
Kaasuakkumulaattorivalo, sama kuin
AGA-valo, ks. Dalén, Nils Gustaf, Täyd.
Kaasuanälyysi, a. Y 1 e i s e t metodit.
Kaasujen kvalitatiiviseksi osoittamiseksi ja
kvantitatiiviseksi määräämiseksi käytetään
absorpt-sioni- ja kondensatsionireaktsioneja. Vissien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
