Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kestävyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
561
Kestävyys—Khluinys
562
Kestävyys. Köysien ja ketjujen k.
riippuu m. m. suuressa määrin köysipyörän tai
telan läpimitasta, t. s. siitä, kuinka äkkimutkaan
ne taivutetaan. Tästä syystä nostoköysipyörien
läpimitat ovat määrätyt: hamppuköyttä varten
tulee pyörän läpimitalla olla vähintään 10 kertaa
köyden läpimitta; teräslankaköysiä varten tulee
pyörän läpimitan olla vähintään 1,000 kertaa
langan läpimitta, hissi- ja nosturiköysissä riittää
pyörän läpimitaksi 500 kertaa langan läpimitta.
— Ketjupyörien läpimitalla tulee vuorostaan olla
vähintään 20 kertaa ketjuraudan läpimitta.
Nosto-ketjuja on tutkittava joka toinen vuosi, jolloin
niistä poltetaan lika pois ja kukin rengas
tutkitaan tarkasti. Joka kolmas tai neljäs vuosi ne
myöstetään, s. o. kuumennetaan
tummanpunakuu-miksi ja annetaan tuhkaan haudattuina hitaasti
jäähtyä, jonka jälkeen ne tarkasti tutkitaan ja
lopuksi voidellaan. P-o P-o.
*Kes\vick-konferenssit. Suomessa pidettiin
en-simäinen K-k. Porvoossa 1913. Liikkeen
äänenkannattajat ovat Englannissa ilmestyvät ,,The
life of f ai th" ja vuotuiset „Keswick-Week"
julkaisut. A. I.-nen.
♦Kesälahti. 3,941 as. (1918), 4 kansakoulua,
säästöpankki (v:sta 1916), oma paloapuyhdistys
(v:sta 1911), köyhäintalo, 2 osuuskassaa. —
Kirkossa C. V. O. Collianderin B. A.
Godenhjel-min mukaan jäljentämä alttaritaulu
„Taivaaseen astuminen". J. A. W.
*Ketju. Rengas-k:t ovat lyhytrenkaisia,
pitkä-renkaisia tai pylkkä- 1. tolpparenkaisia, joiden
renkaaseen on poikittain sovitettu rautapala.
Lyhytrenkaisia käytetään nostokoneissa, sillä
lyhyet renkaat tulevat vähemmän taivutuksen
alaisiksi kelan ympäri kiertyessään.
Pitkären-kaisia käytetään vetoketjuina; ne ovat keveämpiä
ja halvempia kuin lyhytrenkaiset.
Pylkkären-kaisia käytetään ankkuriketjuina; ne ovat
lujempia kuin edelliset ja samalla raskaammat,
joten ankkurin osalle tulee vähemmän rasitusta.
P-o P-o.
Ketjuarina ks. Mekaaniset kattilan
lämmityslaitteet, Täyd.
Ketjukauppa on 9 p. huhtik. 1920 vahvistetun
keinottelulain mukaan kaikki sellainen kauppa,
jossa tarpeettomat välikädet hankkivat tavaraa
tietoisina siitä, että sen hinta tämän johdosta
tulee aiheettomasti nousemaan, ennenkuin tavara
joutuu vähittäiskauppaan. K:aa on myöskin
myynti sellaiselle ostajalle, jonka myyjä tietää
tai jonka hänen olisi tullut tietää sellaiseksi
keinottelevaksi välikädeksi, joka tarpeettomasti
kallistaa tavaran hintaa kuluttajain vahingoksi.
Ivetoosit, sokerilajit, jotka
molekylirakenteel-taan ovat moniarvoisten alkoholien ketoneja. ks.
Sokeri, VIII Os.
Ketovalkaisu ks. Valkaisu, X Os.
Kettunen, Lauri Einari (s. 1885),
kielentutkija, yliopp. 1905, fil. kand. 1908, fil. Iis. 1912,
suomen kielen dosenttina I lelsingin yliopistossa
v:sta 1914 ja sen ohella länsisuomalaisten" (s. o.
itämerensuomalaisten) kielten professorina
Tarton yliopistossa v:sta 1919. Ollut
tutkimusmatkoilla virolaisten, vatjalaisten, vepsäläisten,
liiviläisten ja Keski-Skandinaavian suomalaisten
keskuudessa. Tärkeimmät julkaisut:
„Descen-denttis-äännehistoriallinen katsaus
Keski-Skandi-navian metsäsuomalaisten kieleen" (1909),
„Lautgeschichtliche Untersuchung über den kodaferschen
dialekt" (1913), „Vatjan kielen äännehistoria"
(1915), „Viron kielen äännehistoria" (1917),
„Virolais-suomalainen sanakirja" (1917).
Keuhkokuume, eläinl., voi esiintyä kaikilla
kotieläimillä. Sillä käsitetään keuhkojen
tulehtumista, jonka oireina ovat ruumiinlämmön
kohoaminen, yskä, hengenahdistus ja yleinen
kuihtuminen. Keuhkojen tulehdus on seurauksena
keuhkokatarrista, sisäänhengitetyistä
ruokapar-tikkeleista, tartunta-aineista y. m. s.
Keuhkokuumeen eri muodot johtuvat siitä, mikä syy ne
milloinkin on aiheuttanut. Tauti voi parantua
A •• f I f ’ i • • •• A A ••__•• i i •• __• ^ I •• •• f • • •• I I • i
täydellisesti jättämättä minkaanlaisia
jälkitauteja, tahi aiheuttaa, varsinkin hevosissa,
yhtämittaista hengenahdistusta. W. C:n.
* Keuhkotauti, nautaeläinten, ks.
Eläin-tuberkuloosi, Täyd.
♦Keuruu. 8,921 as. (1918), 13 kansakoulua,
köyhäintalo, kunnan sairaala kirkolla ja
tehtaan sairaala Mäntässä, Kuuselan parantola,
eläinlääkäri yhteinen Multian ja Pihlajaveden
kanssa, oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys,
osuuskauppa kirkolla (4 myymälää) ja
Haapamäellä, missä myös osuusmeijeri, 5 osuuskassaa,
yksi Maatalousosakepankin, kaksi (kirkolla ja
Haapamäellä) Tampereen osakepankin konttoria;
teollisuuslaitoksia: Liesjärven saha ja mylly,
Korkeakosken sähkölaitos ja mylly,
Lammas-ahon, Ristaniemen ja Pohjoislahden mylly,
Tiu-salan naulatehdas, saha ja mylly, kirkonkylän
sähkömoottorilla käyvä mylly, Haapamäen
terva-tehdas; kotiteollisuutena valmistetaan myytäväksi
rukkeja ja suksia. Kirkonkylässä sähkövalaistus
(v:sta 1919), jonka virta johdetaan Korkeakosken
sähkölaitoksesta. — Kirkossa Eero Järnefeltin
1892 maalaama 2-osainen alttaritaulu, alempana
„Kristus Getsemanessa", ylempänä „Kristus
ristillä". ’ J. A. W.
Kevätpiste ks. Kevätpäivän
tasaus-piste, IV Os.
Khalybit (lat. chalybes), Mustanmeren
etelärannalla asunut heimo, jonka maasta saatiin
rautaa ja terästä (chalybs). Km maa näyttää
olevan sama kuin el-Amarna kirjeissä mainittu
Kizwadna (ehkä = Katpatuka = Kappadokia),
mistä jo eräs heettiläisten suurkuningas hankki
rautaa Egyptin faaraolle. K. T-t.
Khan ks. Kaani, III Os.
Kharondas f-rö’ndäs], Sisilian Katanesta
(6:n-nella tai kenties 7mnellä vuosis. e. Kr.),
perintä-tarinan mukaan Katanen ja yleensä Sisiliassa ja
Ala-Italiassa olevien khalkidilaisten
siirtolakau-punkien lainlaatija. O. E. T.
♦Kliartum. V. 1910 perustettiin Henry S.
Wellcomen lahjoittamilla varoilla akatemia
tro-piikkitutkirnusta varten (The Wellcome
tro-pical research laboratori ;s). 16,325 as. (1917).
Khlarnys f-y’s] (kreikvanhojen
kreikkalaisten käyttämä lyhyt ratsastus- ja matkustusviitta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
