Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kieliluu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
575
Kiertokaukoputki— Kiina
576
Kiertopyörät.
Kierre — K x \/langan numero.
Tässä yhtälössä on K n. s. k.-vakio, joka on
riippuva langan laadusta. Kerratun langan k.
on päinvastainen kuin yhteen kierrettävien
säiden k. E. J. S.
Kiertokaukoputki on tykin suuntausvälineen
kiikariosa. Tätä käytetään suuntaamiseen
maaliin ja suunnan kiinnittämiseen, sivusuunnan
korjaukseen ja suorassa suuntauksessa
korotus-kulman määräämiseen. W. E. T.
Kiertopyörät, a u r i n k o- t. p 1 a n e e 11 i p y
ö-r ä t, hammaspyöräryhmä, jossa on keskuspyörä
■■iH|HHH^^^H^^^^^H („aurinko"),
män ympärillä
pyörivät 2-4
kier-topvörää (,,pla-neetit") ja
näiden piirinä
sisäpuolisilla hampailla varustettu
hammaskehä (ks.
kuv.).
Useimmiten on
hammas-kehä kiinteä ja
joko kiertopyörät
käyttävinä
(kuten muutamissa
hevoskierroissa)
tai keskuspyörä
käyttävä (kuten
esim. Triplex-väkipyörässä). Edellisessä
tapauksessa käy välitys nopeammin, jälkimäisessä
hitaammin. — Jos keskuspyörän hammas- ja
kierrosluku ovat zi ja nl ja kiertopyörien
hammas-luku z2 sekä niiden kiertoluku keskusakselin
ympäri n2> on välityssuhde
n1:n2 = [z^zj : zv
*Kililakunnankäräjät. Tammik. 12 p:nä 1918
annetulla lailla on käräjäaikoja muutettu siten,
että talvikäräjät pidetään tammik. 10 p:n ja
kesäk. 24 p:n sekä syyskäräjät elok. 20 p:n ja
jouluk. 21 p:n välillä. Sen ohessa on säädetty,
että niissä tuomiokunnissa, joissa käräjäkuntia
ei ole enemmän kuin kolme, on samojen
käräjien aikana kussakin käräjäkunnassa pidettävä
useampia yleisiä istuntoja. Jos käräjäkunta yksin
muodostaa tuomiokunnan, on talvikäräjien aikana
pidettävä viisi ja syyskäräjäin aikana neljä yleistä
istuntoa; milloin käräjäkuntia on kaksi, on yleisiä
istuntoja talvikäräjäin aikana kolme ja
syyskäräjäin aikana kaksi, ja jos käräjäkuntia on kolme,
on kumpaistenkin käräjäin aikana pidettävä kaksi
yleistä istuntoa. Samojen käräjäin yleisestä
istunnosta toiseen tulee olla aikaa vähintään
kolme viikkoa edellisen istunnon alusta lukien.
K. K-a.
♦Kihlman, Alfred. [Eliel
Aspelin-Haap-kvlä: „Alfred Kihlman. Elämänkuvaus",
I-II (1915-18).]
♦Kihniö. 1. K u n t a, Turun ja Porin 1.,
Ikaalisten kihlak., Parkanon-Kihniön nimismiesp.;
kirkolta Sydänmaan asemalle 53 km, Heittolan
laivalaiturille Kyrösjärvellä 47 km, Rapakon
laiturille (Kurussa Näsijärvellä) n. 50 km,
Tampereelle 130 km. Manttaalimäärä n. 4,8?5o,
2,602 as. (1918). Kansakouluja 1.
Teollisuuslaitoksia: Myllykosken ja K:n saha ja mylly,
Ner-koon ja Lanakosken myllyt. — 2. Seura-
P-o P-o.
kunta, Turun arkkihiippak., Tyrvään rovastik.,
muodostettu Parkanon seurakunnan Kankarin,
Kihniön, Nerkoon ja Linnankylistä sen. päät.
29 piitä kesäk. 1910, mikä toteutui 1 p. syysk.
1918. Kirkko puinen, valmist. 1916. J. A. W.
♦Kiihtelysvaara. 8,440 as. (1917), 12
kansakoulua, joissa 15 opett., Niittylahden
kansanopisto ja puutarhakoulu, piirilääkäri käy
kerran kuussa kirkolla, köyhäintalo (v:sta 1896),
oma paloapuyhdistys (v:sta 1911), osuuskauppa
(v:sta 1917), osuusmeijeri, 6 osuuskassaa;
Ham-maslahden asema, Niittylahden ja Mulon pysäkit;
hyvien hevosten sekä Itä-Suomen
maatiaisrotui-sen karjan kasvatusta. J. A. W.
♦Kiikala. 3,513 as. (1918), oma
paloapuyhdistys (v:sta 1876), osuuskauppa (v:sta 1906), 3
osuuskassaa; teollisuuslaitoksia: Kalliopohjan
konepaja; kanan- ja mehiläishoito huomattavia, munia
ja hunajaa myydään etupäässä Helsinkiin. —
Kirkossa Berndt Lagerstamin maalaama
alttaritaulu „Kristuksen kirkastus" (saatu 1906).
Kiikarikivääri, kivääri, johon kiinnitetään
täh-täämisen helpottamiseksi erikoinen kiikari.
♦Kiikka. 4,172 as. (1918), 5 kansakoulua (1917),
kutomakoulu, osuuskauppa (v:sta 1906),
osuusmeijeri (v:sta 1903), turvepehkuosuuskunta,
paloapuyhdistys yhteinen Tyrvään ja Kiikoisten
kanssa, palokunta; vanha Ruotsilan kartano,
jonka päärakennuksen venäl. bolsevikisotamiehet
ryöstivät ja polttivat kesällä 1917;
luonnonnähtävyyksiä: Teukkulanvuori, Haukka- ja Hakavuori.
— Kirkossa Alexandra Såltinin 1884 maalaama
alttaritaulu „Kristuksen kirkastus". J. A. W.
♦Kiikoinen. 2,843 as. (1918), 4 kansakoulua,
kunnanlääkäri yhteinen Lavian ja
Suodenniemen kanssa, paloapuyhtiö yhteinen Tyrvään ja
Kiikoisten kanssa, osuuskauppa (v:sta 1917),
osuusmeijeri (v:sta 1904), osuuskassa; Jaaran
kylässä piippujen sorvausta kotiteollisuutena.
’ J. A. W.
♦Kiiminki. 2,411 as. (1918), 2 kansakoulua,
osuusmeijeri (v:sta 1917). — Kirkossa kuorin
peräseinällä Mikael Toppeliuksen vesimaalaus
„Kristuksen kärsiminen yrttitarhassa". J. A. W.
♦Kiina. Historia. Päästyään 1912
presidentiksi sai Juansikai valtansa vahvistetuksi
sekä, taitavasti syrjäyttämällä kilpailijansa
Sun-jatsenin (Etelä-K-n kapinallisten johtomiehen),
myös valtakunnan yhteyden säilytetyksi. Uuden
K:n tasavallan vaakunasta lohikäärme
poistettiin ja sijaan otettiin 5-värinen lippu (tarkoittaa
K:n viittä pääkansaa). Hiuspalmikon pitäminen,
joka merkitsi mantsudynastian vallan
tunnustamista, kiellettiin. Raha-asiain järjestäminen
tuotti suurimmat vaikeudet. Suurvallat tosin
myönsivät Kille lainan, mutta vain ehdolla, että
Km tullilaitos asetettiin heidän tarkastuksensa
alaiseksi. Kun tämän myönnytyksen johdosta
Juansikain kotoiset vastustajat, varsinkin
radikaalit, häntä ahdistivat, anasti hän diktatuurin,
kukisti jälleen kapinaan nousseen Etelä-K:n ja
karkoitti Sunjatsenin maasta (1913).
Parlamentin jäseniksi ja virkamiehiksi Juansikai osasi
toimittaa vain taattuja puoluelaisiansa.
Lokakuussa sam. v. hän valitutti itsensä pysyväksi
presidentiksi, hajoitti pian senjälkeen
parlamentin ja asetti sen sijaan kannattajistaan
„hallitus-neuvoston", joka hänen ohjeittensa mukaan
valmisti Kdle valtiosäännön; sen mukaan presi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
