Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kieliluu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
573
Kieliluu—Kierre
574
jallista taitoa. Asetuksella säädetään, onko ja
mihin virkoihin vaadittava taitoa täydellisesti
hallita sekä suomea että ruotsia. Niinikään
säädetään asetuksella, mihin maan yksikielisten
läänien hallitusten virkoihin on vaadittava maan
toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. —
Opettajaksi pääsemistä varten vaaditaan, että
virkaan ilmoittautuva on normaalilyseon
yli-opettajakunnan edessä suoritetuilla julkisilla
kokeilla osoittanut osaavansa etevällä tavalla
käyttää sen koulun opetuskieltä, johon hän
opettajaksi pyrkii. Pääsemistä varten vakinaisen
opettajan virkaan yliopistossa, teknillisessä
korkeakoulussa, kadettikoulussa tai muussa valtion
korkeakoulussa vaaditaan, että tämmöiseen
toimeen ilmoittautuva on yliopistossa tai
asianomaisessa korkeakoulussa suoritetulla näytteellä
osoittanut etevällä tavalla osaavansa käyttää sitä
kieltä, jolla hänen opetuksensa suurimmaksi osaksi
tai yksinomaan on voimassaolevien säännöksien
mukaan annettava. Mikäli virkavelvollisuuksiin
kuuluu opetuksen antaminen maan toisella
kielellä, on tässä kielessä osoitettava riittävää taitoa.
Erikseen tulee säädettäväksi yliopiston tai
korkeakoulun dosenteilta, henkilökohtaisilta
ylimääräisiltä professoreilta ja ylimääräisiltä
opettajilta vaadittavasta kielitaidosta. Kaksikielisen
yliopiston tai korkeakoulun opettajalta, jonka
tulee toimia kollegisen viraston jäsenenä,
vaaditaan tämän lisäksi maan toisen kielen suullista
ja kirjallista taitoa. — Voidakseen tulla
nimitetyksi armeian tai laivaston vakinaiseen
upsee-rinarvoon tai saavuttaakseen ylennysoikeuden
tämmöisessä virassa, pitää sen, jonka tulee
toimia suomenkielisissä joukko-osastoissa,
täydellisesti hallita suomea, sen, jonka tulee toimia
ruotsinkielisissä joukko-osastoissa, täydellisesti
hallita ruotsia ja sen lisäksi hyvin käyttää
suomen kieltä suullisesti. Upseerin, jonka tulee
toi/nia sellaisissa suuremmissa osastoissa, mihin
kuuluu molemmankielisiä joukko-osastoja, tulee
täydellisesti hallita suomea ja hyvin ymmärtää
ruotsia. Jos joku on tullut nimitetyksi
upseeriksi suorittamatta mainittuja kielitaidon
näytteitä, tulee hänen, voidakseen virassa pysyä,
viimeistään kolmen vuoden kuluessa lain
voimaanastumisesta osoittaa sellainen kielitaito.
Mikä on voimassa upseereista, koskee myös
sotilasvirkailijoita (lääkintäupseereja,
eläinlääkintä-upseereja, sotapappeja, sotatuomareita,
sotilas-insinöörejä, sotilasteknikoita y. m.). — Näyte
täydellisestä kielen hallitsemisesta (paitsi
opet-tajavirkoihin, joista ks. ylemp.) suoritetaan
tutkintolautakunnan edessä; todistus kielen
ymmärtämisestä taikka suullisesta ja kirjallisesta
taidosta on yliopiston tai täydellisen valtion lyseon
sekä lainopillisia virkoja varten yliopistollisen
lainopillisen tiedekunnan määräämän opettajan
annettava. Näytettä täydellisestä kielen
hallitsemisesta ei vaadita siltä, joka on saanut
koulusivistyksensä sekä suorittanut yliopistollisen
kypsyysnäytteen asianomaisella kielellä. —
Asetuksella säädetään kielitaidosta, mikä vaaditaan
pääsemiseksi virkaan, johon vaaditaan vähempi
kuin keskikoulusivistys, niinikään sotaväen
ali-päällystöön kuuluvaan virkaan. Valtioneuvoston
asia on määrätä, onko ja kuinka suurta taitoa
jossakin muussa kielessä kuin suomessa tai
ruotsissa johonkin virkaan vaadittava. — Tasa-
vallan presidentti voi antaa erivapautta tai
lievennystä lain vaatimista kelpoisuusehdoista
1) vieraan maan kansalaiselle, joka
hallitusmuodon 84 §:n tai hallitusmuodon täytäntöönpanolain
10 §:n mukaan nimitetään Suomen
valtionvirkaan (teknillisiin toimiin, yliopiston tai muun
korkeakoulun opettajavirkaan, vieraan kielen
opettajaksi kouluihin ja kielenkääntäjäksi
virastoihin, samoin palkattomaksi konsuliksi,
kanslia-apulaiseksi ja muuhun ylimääräiseen toimeen
lähetystöön tai konsulinvirastoon tai
väliaikaisesti sotalaitoksen virkaan), 2) armeian tai
laivaston upseerille tai siksi pyrkivälle, milloin
siihen on erikoisen painavia syitä, sekä 3) Suomen
kansalaiselle, joka nimitetään hallitusmuodon
84 §:ssä mainittua laatua olevaan virkaan (ks.
ylemp.), milloin siihen on erikoisen tärkeitä
syitä. E. N. S.
Kieliluu ks. Pääkallo, VII Os.
Kielland [hjellan/, Kitty (Kristina)
Lange (s. 1843), norj. taidemaalaajatar,
kirjailija Alexander K:n (ks. t. IV Os.) sisar, on
opiskellut Karlsruhessa, Münchenissä ja
Pariisissa. Hän on maalannut etupäässä maisemia ja
sisuskuvia. F. L.
Kielletty polvi tarkoittaa niin läheistä
sukulaisuutta tai lankoutta, että avioliitto on
kielletty. Sukulaisuus avioliiton esteenä mainitaan
jo Mooseksen laissa, joka tässä kohden on
kristillisen yhteiskunnan lainsäännösten perusteena.
Julistettuaan avioliiton sakramentiksi ulotti
katolinen kirkko k:t p:t suoraan ylenevän ja alenevan
sukulaisuuden lisäksi hyvinkin pitkälle
sivusuku-laisiin, ja tämä vaikutti myöskin Ruotsin
lainsäädäntöön, jossa kuitenkin uskonpuhdistuksen
jälkeen tapahtui vastavaikutus avioliiton esteiden
rajoittamiseksi. 1734 v:n lain mukaan
käsittivät k:t p:t suoraan ylenevän ja alenevan
sukulaisuuden ja lankouden, sivusukulaisuudesta ne
tapaukset, jolloin ainakin toinen on välittömästi
yhteisestä kannasta, siis sisarukset, setä ja
veljentytär j. n. e., ynnä serkukset sekä erinäisiä
sivulankouden ja toisen lankouden tapauksia,
joista serkusten, sivulankouden ja toisen
lankouden avioesteet kuitenkin ovat kumotut.
Sivu-sukulaisiin nähden ei ole eroa koko- ja
puoli-suvun välillä; niinikään on avioliitto kielletty,
johtuipa sukulaisuus tai Iankous avioliitosta tahi
salavuoteudesta. S. O. P.
Kieltolaki ks. Väkijuoma
lainsäädäntö, X Os. p. 1623.
*Kiepert, Richard, kuoli 1915.
Kierre muodostuu, kun langan toista päätä
kierretään langan akselin ympäri toisen pään
ollessa kiinnitettynä. K. on se voima, joka
puristaa langan kuidut yhteen ja aiheuttaa
puristus-hankauksen, jonka avulla kuidut kiintyvät
toisiinsa antaen langalle koossapitävän lujuuden.
K. saattaa olla vasen- tai oikeakierteinen.
Vasen-k. on kude-k., oikea-k. on loimi-k. Kude-k. on
yleensä löyhä, loimi-k. lujempi ja näiden välillä
on n. s. keski-k., medio, joka annetaan
kerrattavan langan säikeille. K:n lujuus on suuresti
riippuva kehruukuitujen pituudesta, sillä
pitemmät kuidut tarvitsevat vähemmän k:tä.
Jos lankaa kierretään liiaksi, niin että
sivuutetaan n. s. kriitillinen k., ei sen lujuus enää
lisäänny, vaan alkaa vähetä. K:n lujuus
määrätään langan paksuuteen perustuen kaavasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
