Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiväärinjohtaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
591
Knaekfuss—Koiviston rata
592
tajaksi, 1914 kenraalieverstiksi. Elok. 1914 hän
ensimäisen armeian päällikkönä saks. rintaman
oikealla siivellä sai Maubeugen ja St. Quentinin
voitot, tunkeutui sitten lähelle Pariisia, mutta
oli pakotettu peräytymään Marne-joelta syysk.
sam. v.
♦Knackfuss, Hermann Wilhelm
Johann, kuoli 1915.
Knoblauch [knöblauh], Eduard (1801-65),
saks. arkkitehti, jonka päätyö oli Berliinin uusi
synagoga (1859-67, Stiilerin päättämä),
mauri-laistyylinen rakennus, jonka sisäsommituksessa
maurilaiset muodot on mestarillisesti saatu
uudenaikaisten rautakonstruktsionien kanssa
sopusointuun; tiilifasadi ja kupoli. U-o N.
♦Knudsen, A a n o n Gunnar, tuli tammik.
1913 uudelleen pääministeriksi.
♦Knudsen, Jakob Kristian Lindberg,
kuoli 1917.
Knuutila, Kaarlo (s. 1868), liikemies,
lahjoitti Turun suom. yliopistolle miljoonan markkaa
syksyllä 1918.
♦Kobert, Eduard Rudolf, kuoli 1919.
♦Koelier, Emil Theodor, kuoli 1917.
Kochin neste ks. Ruiskutus, VIII Os.
*Kock, Johan, toimi A meri i kassa ensin
sosialististen sanomalehtien palveluksessa, sittemmin
maanviljelijänä. Kuoli 1915.
Kodok ks. F as o da, II Os.
Koekappale. Metallien lujuus- ja
kimmo-ominaisuuksia tutkittaessa täytyy koekappalten
mittojen olla samansuhteiset, jotta tuloksia
voitaisiin keskenään verrata. Niinpä vetolujuutta
tutkittaessa on sorvatun koesauvan koepituus
10 x läpimitta. Jos aineesta vain saadaan,
käytetään mieluimmin normaalimittoja: läpimitta
20 mm ja koepituutena siis 200 mm.
Nelikulmaisten, levystä otettujen koesauvojen koepituus
on = 11,3 1/F, jossa F on sauvan poikkipinta.
Koetuskoneeseen kiinnittämistä varten tehdään
sauvojen päihin määrämittaiset kannat.
Koe-sauvoja ei saa takoa, myöstää, karkaista, tai
muuten käsitellä niin, että niiden aineen
luonnollisuus siitä muuttuu. — Puristuslujuuden
tutkimiseksi on koekappaleen normaalimuodoksi
valittu kuutio; sementtikoekuution sivun pituus
on silloin 7 cm. Taivutuskoekappaleen
koepituus on 33,3 kertaa sen paksuus; poikkipinta
on neliö. Metallisauvojen normaali poikkipinta
on 3x3 cm, koepituus siis 1 m. Koe
suoritetaan tällöin siten, että tukipisteiden väli on 1 m
ja sauvaa keskeltä kuormitetaan, vrt. Aineen
koetus, I Os., L u j u u s, V Os. P-o P-o.
Koekoulu 1. kokeilukoulu, oppilaitos,
joka on perustettu ja toimii siinä tarkoituksessa,
että saataisiin käytännön tietä, kokeellisella
pohjalla selvitetyksi jokin koululaitoksen järjestelyä
tai opetusmenetelmää koskeva uudistuskysymys.
V. 1913 avattiin meillä kansakoulun
opetussuunnitelman uudistamista varten asetetun komitean
aloitteesta Boxbackassa Helsingin pitäjässä alempi
ja ylempi kansakoulu, jossa mainitun komitean
ehdotuksia kansakoulun opetussuunnitelman sekä
eri aineiden opetusmenetelmien uudistamiseksi
on kokeilemalla tutkittu. Syksyllä 1919 avattiin
Helsingissä koelyseo ja Jyväskylässä
koeyhteis-koulu komitean ehdotuksesta, joka saman
vuoden alkupuolella oli asetettu laatimaan ehdotusta
kansakoulun sopivaisuudesta kokonaisuudessaan
oppikoulun pohjakouluksi. Kumpikin on
suunniteltu yliopistoon johtavaksi, käsittäen 3-vuotisen
keskikoulun ja 3-vuotisen lukion.
Pääsyvaatimuksena on kansakoulun täydellinen oppimäärä.
[Mikael Soininen, „Maalaiskansakoulun
uudistuksesta", Helsingin koelyseon ja Jyväskylän
koe-yhteiskoulun vuosikertomukset.] O. M-e.
Koetuli, tulilaji konekiväärillä ammuttaessa.
Toinen tulilaji on kestävä tuli. Kma ammutaan
n. 50 laukausta ja sitä käytetään
hakuammunnassa tähtäimen määräämiseksi; samalla
koetetaan jo saada vaikutustakin aikaan. K.
ammutaan aina määrättyyn pisteeseen korkeus- ja
sivuvipujen ollessa kiinni. Kestävää tulta
käytetään vaikutusammunnassa, jolloin korkeus- ja
sivuvipu ovat auki. Kestävän tulen eri lajit ovat
pistetuli, leveystuli ja syvyystuli. \V. E. T.
• Ivævess /köväs]y Hermann (s. 1854),
itä-valt.-unk. sotapäällikkö, unkarilaista sukuperää;
tuli 1902 kenraalimajuriksi, 1911
jalkaväenkenraaliksi ja 12:nnen armeiakunnan päälliköksi,
1916 kenraalieverstiksi, 1917
kenraalisotamarsal-kaksi. K- kunnostautui suurvaltain sodassa
useilla rintamilla. Elok. 5 p:nä 1915 hän valloitti
Ivangorodin, johti syksyllä sam. v. Mackensenin
joukkojen vasenta siipeä Serbiassa, myöhemmin
hyökkäystä Montenegroon ja taisteli
Transsyl-vaniassa romaanialaisia vastaan.
♦Kohl, Horst, kuoli 1917.
♦Köhler, Joseph, kuoli 1919.
Kohtio ks. Napa 3, VI Os.
Koijärvi, Urjalan, Kalvolan ja Forssan
seurakuntain osista sen. päät. 26 p. tammik. 1909
muodostettava khrakunta. Päätös toteutuu
Kalvolan ja Forssan nykyisten kirkollisten
palkansaajain poistuttua ja kun kirkko, hautausmaa
ja pappila on hankittu.
Koilanaglyfi (koilos = ontto, ja anaglyft’ =
korkokuva), egyptiläiselle kuvanveistotaiteelle
ominainen matalan reliefin laatu; sen kuvioita
rajoittavat syvennetyt ääriviivat (1 tai 2 cm),
joita vastaan muoto sisältäpäin lievästi
pyöristyy, pohjan pysyessä eheänä ja kuvioiden pinnan
kanssa samassa tasossa. Vaikutus lähentelee
voimakasta ääriviivapiirustusta. Tämän
tekniikan tarkoitus on kuvan suojaaminen
vahingoittumisilta ja rapautumiselta, mutta ennen kaikkea
se merkitsee suurta työnsäästöä. Eniten sen
tapaa graniitti- ja basalttisarkofageissa, myöskin
kalkkilaatoissa sekä temppelien ja palatsien
ulkoseinissä, jolloin se aina maalattiin;
myöhemmin joskus vanhemmassa romaanilaisessa
tyylissä. U-o N.
* Koiravero. Asetuksessa jouluk. 23 p:ltä 1910
säädetään, että maalla suoritettavan k:n määrä
on oleva vähintään 1 ja enintään 10 mk. Muuten
on jouluk. 14 p:nä 1894 annettu asetus jäänyt
voimaan. /C. K-fl.
♦Koivisto. 10,056 as. (1918), köyhäintalo,
kunnan sairaala, oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys,
palokunta, Kansallispankin konttori, 8
osuuskauppaa, 2 osuuskassaa; laivastossa (1916) :247
purjelaivaa (18,516 rek.-ton.) ja 17 höyrylaivaa
(1,214 rek.-ton.). Pitäjän halki kulkee
Terijoen-Koiviston rata, kirkolta K:n asemalle n. 1/2 km.
— 2. Rautatieasema, Terijoen-Koiviston
radalla, 73 km Terijoelta, 466 km Helsingistä,
punatiilistä rakennettu. J. A. W.
Koiviston rata alkaa Terijoen asemalta, lähtee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
