Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koivulahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
593
Koivulahti—Kokkola
594
sieltä länteen, leikkaa Vammelsuun-Raivolan
maantien, kulkee Vammeljoen poikki lounaaseen
Inoon, sieltä luoteiseen Nesterjärven ja Jäppilän
kylien kautta Viis- ja Tarkkalanjärvien
pohjoispuolitse Kuolemajärven eteläpäähän, poikkeaa
sitten länteen kulkien Humaljoen yli n. 1 km:n
päässä sen suusta ja merenrannasta ja päätyy
loivassa kaaressa Koiviston satamaan
Kotter-lahden kylän pohjoispuolella. Pääraiteen pituus
72,73 km, Inon pattereille menevän haararadan
0,95 km, raideleveys 1 ,524 m (5 engl. jalkaa), lyhyin
kaarteen säde 0,6 km, suurin noususuhde 0,oi,
tienpinnan korkein kohta Nester- ja
Kuolemajärven asemien välillä 75,ie m yi. merenp.,
maapenkereen suurin korkeus 15,so 111, syvin leikkaus
10,^2 m, penger rakennettu yhtä raidetta varten;
kustannukset, jotka suoritettiin valtiorahastosta,
15,478,000 mk. eli 210,100 mk. rata-km:iä kohden.
Määräys tämän puhtaasti strategisen radan
rakentamisesta annettiin 29 p. huhtik. 1914, jonka
jälkeen töihin kiireellisesti ryhdyttiin 1 p. heinäk.
sam. v., väliaikainen liikenne aloitettiin
alkuvuodesta 1916 ja koko rata luovutettiin
rautatiehallitukselle 1 p. syysk. sam. v. Kun K. r. on
rakennettu palvelemaan Suomelle vieraita tarkoituksia
eikä ole liioin ollut kannattava, on nostettu
kysymys sen purkamisesta ja kiskojen siirtämisestä
muitten ratojen tarpeiksi. J. A. W.
"Koivulahti. 4,217 as. (1918), 7 kansakoulua
(1917), joista 1 yksityinen, Pohjanmaan ruots.
maanviljelysseuran miesten käsityökoulu, 5
osuuskauppaa (1918), useampia puimaosuuskuntia, oma
palo- ja eläinvakuutusyhdistys, laivastossa (1916):
2 purjelaivaa (64 rek.-ton.); kotiteollisuutena
valmistetaan myytäväksi kenkiä, kaislamattoja,
kaislaisia kengän irtopohjia ja uutimia;
Öster-hankmon ja Petsmon laiturit. — Kirkossa B.
Lagerstamin (1905) maalaama alttaritaulu
„Kristuksen kirkastus". 1 J. A. W.
Kojo, V i 1 j o (s. 1891), suom. kirjailija ja
taidemaalari. Julkaisuja: „Aamutuuli" (1914,
esikoisrunokokoelma), „Kylä ja kaupunki" (1916,
runoja), „Velka" (1916, romaani), „Autio talo"
(1917, romaani), „Päivännousu" (1917, runoja),
„Aurinko, kuu ja valkea hevonen" (1919,
kertomuksia), „Kaunis valhe" (1920, romaani),
„Sininen pilvi" (1920, runoja). Km erikoinen laatu
ilmaiseksen romaanien tiukassa rakenteessa ja
nähdyssä, maalauksellisessa runoudessa, jonka
laatukuvailu rakastaa idyllistä, kansanomaista
burleskia. T. L.
Kokeellinen sielutiede. Nykyaikaisen k:n s:n
pani alkuun Fechner (ks. t. II Os. ja
Psykofysiikka, VII Os.) teoksellaan „Elemente
der Psychophysik" (1860). Sen kehitykseen
vaikutti tehokkaasti Wundt Leipzigiin
1870-luvulla perustamallaan sielutieteellisellä
labora-torilla, jossa monipuolisesti kehitettiin
tutkimusmenetelmiä ja joka tuli esikuvaksi lukuisille
samantapaisille laitoksille, joita perustettiin
Euroopan eri maihin ja Ameriikkaan. Aluksi
suunnattiin tutkimukset sellaisiin sieluntoimintoihin,
jotka ilmeisesti läheisesti riippuvat ruumiillisista
toimituksista ja kiihottimista; erittäin kiintyi
huomio siihen kysymykseen, miten sielullisen
aistimuksen voimakkuus riippuu fyysillisen
ais-tinkiihotuksen voimakkuudesta (,,Weberin laki",
ks. t. X Os.). Wundt ulotti pian tutkimustyötä
uusille aloille, toimeenpannen esim. sielullisten
toimitusten ajanmittauksia, tutkien
assosiatsioni-lakeja y. m. Uuteen alaan sovitti kokeellisen
menettelyn Ebbinghaus tutkimuksellaan
muistista, „Über das Gedächtnis" (1885). Sittemmin
on vähitellen yhä laajemmasti sovellettu
kokeellista menetelmää korkeampiinkin
sieluntoimintoihin. Muistin ja mielikuvajuoksun lakeja 011
perusteellisten tutkimusten pohjalla selvittänyt
m. m. G. E. Müller (ks. t. Täyd.). Huomattavia
aloitteita tutkimustyön laajentamiseksi uusille
aloille teki H. Miinsterberg („Beiträge zur
experimentellen Psychologie", 1889-92).
Ajatustoimintaakin, sen lakeja ja sen olemusta, ovat viime
aikoina monet tutkijat koettaneet kokeellisesti
valaista, m. m. O. Külpen johtama ,,Würzburgin
koulukunta", jonka johtopäätöksiä kuitenkin
toiset, esim. G. E. Müller, ovat vastustaneet,
katsoen sen eksyneen arveluttaviin
harhaoletta-muksiin. Tunteiden sielutiedettä on kokeiden
perustuksella selvittänyt tansk. Alfr. Lehmann
(ks. t. V Os. ja Täyd.). Tahdon toimituksiin
ovat kokeellista tutkimusta ruvenneet
sovittamaan N. Ach, A. Michotte ja suom. Eino Kaila
(„Über die Motivation und die Entscheidung",
1916). Niitä monipuolisia tutkimusmenetelmiä,
joita koko tässä tutkimustyössä 011 kehitetty,
ovat erittäin esittäneet Lehmann, „Lehrbuch
der psychologischen Methodik" (1906) ja W.
Wirth, „Psychophysik. Darstellung der
Methoden der experimentellen Psychologie" (1912).
A. Gr.
"Kokemäki. 7,877 as. (1918), kansakouluja 10,
maanviljelyslyseo (v:sta 1917), köyhäintalo,
kunnaneläinlääkäri, oma paloapuyhdistys,
Kansalüs-ja Länsi-Suomen osakepankin konttorit, 1
osuuskauppa, 1 osuusmeijeri, 1 osuuskassa; sähkölaitos
(v:sta 1912). — Kirkossa S. Tvoroznikovin 1876
maalaama alttaritaulu „Kristuksen kirkastus".
J. A. W.
"Kokkola. 4,271 as. (1919). — Uusia
rakennuksia: pakkahuone ja tullikamari
kivestä. — Satamarakennukset: 1913
alettiin rakentaa aallonmurtajaa Ykspihlajan
satamaan. Valtuusto on hyväksynyt paljon
varoja kysyvän satamasuunnitelman, jota
vähitellen aletaan toteuttaa. — Uusia
pan-kinkonttoreita: Liittopankin ja;
Pohjois-Suomen osakepankin (1919), Suomalainen
säästöpankki. — Uusia yhtiöitä:
Kokkolan Iaivanvarustus o.-y. — Vesijohtoa
alettiin rakentaa 1913, mutta se < on s vielä
keskeneräinen. Silti saadaan jo vettä
kaupunkiin. — Sanomalehdet:
„Keski-Pohja-lainen" ja sen jälkeen „Kokkolan uutiset"
(1914-15) lakanneet; „Keski-Pohjanmaa" (maal.
liit., v:sta 1916). — Koulut: Suomalainen
yhteiskoulu tullut valtion yhteislyseoksi 1918,
työväenopisto, jossa suom. ja ruots. osasto
(1920). — Valtuuston jäsenmäärä (1920)
24, joista 16 ruots. kansanp., 4 suom., 4
sos.-dem. — Km kaupunki erotettiin 1 p. toukok.
1919 kirkollisessa suhteessa maaseurakunnasta
ja sai oman kirkkoherransa sam. v. —
Vapaussodassa 1918 tapahtui kaupungin
valtaus tammik. 30 p;nä. N. 550 ven. sotamiestä
riisuttiin aseista. Runsas saalis, m. m. toista
tuhatta kivääriä, 4 kenttätykkiä, 2 raskasta
tykkiä, 9 konekivääriä y. m. saatiin. Kaupunki
oli sodan aikana n. s. „Kokkolan piirin" keskus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
