Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koivulahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
595
Kokkolan maalaiskunta — Kolloidit
596
ja nosti piiristä aseisiin n. 4,600 miestä. Useita
tuhansia vankeja oli sijoitettuna Kokkolan
vankileiriin. Kaupungissa toimi v:n 1918 syyskuuhun
saakka sotilassairaala. J. T. B. & K. J. V.
Kokkolan maalaiskunta. 6,157 as. (1918),
kansakouluja 8 (1917), joista 1 suom.,
köyhäintalo, oma paloapu- ja eläinvakuutusyhdistys,
Landtmannahankenin haarakonttori; 2
osuusmeijeriä, 5 nahkurintehdasta, Storforsin
sähkölaitos; kotiteollisuutta: karstojen ja
nahkakin-taiden valmistusta Linnusperän ja Kallisten
kylissä; saaristossa ammattimaista
silakanpyyn-tiä. — Kirkossa A. Såltinin maalaama 3-osainen
alttaritaulu „Kristus Getsemanessa", „Jeesuksen
syntyminen", „Taivaaseen astuminen" (v:sta
1901). J. A. W.
Kokoojaoja, salaoja, jonka tehtävä on ottaa
vastaan imuojista tuleva vesi ja johtaa se
lasku-aukon 1. „silmän" kautta ulos maasta (vrt.
Salaojitus, VIII Os.). J. F. S.
*Kokovtsov, Vladimir N i k o 1 a j e v i t s.
K:n ollessa pääministerinä 1911-14 Venäjän
hallitus jatkoi Stolypinin aikuista taantumuksellista
ja kiihkokansallista politiikkaa myöskin Suomea
kohtaan. K. erosi pääministerin paikalta helmik.
1914.
*Kolari. 2,540 as. (1918); viime aikoina ovat
K:n runsaat rautamalmivarat (Juvakaisen vaara)
ja kalkkiesiintymät (Lakkavaara, Äkäsjoen
luoteisranta, Hauen talo) herättäneet huomiota.
— Kirkossa J. Hedmanin maalaama alttaritaulu
„Kristus ristillä" (saatu 1832). J. A. U/.
* Kolde, Theodor, kuoli 1913.
Kolho, rautatieasema (V 1.)
Tampereen-Vaasan rataosalla, 14 km Haapamäeltä etelään,
11 km Vilppulasta pohjoiseen, 287 km
Helsingistä.
Koliini, kasviemäs,
trimetylioksietyliammo-niumhydraatti,
yCH2 • CH0 • OH
OH
K- esiintyy vapaana useissa siemenissä, myös
kärpässienessä, osaksi lesitiinin ja sinapiinin
aineosana, aivo- ja hermoaineessa ja sappinesteessä.
Se on väkevän makuinen, heikosti myrkyllinen,
siirapinsakea aine, joka helposti sekoittuu
alkoholiin. Rakenteeltaan k. ja sille läheiset aineet
ovat sukua erinäisille ruumismyrkyille.
K oik on taipale, rautatien pysäkki
Haapamäen-Elisenvaaran radalla Rantasalmen ja Joroisten
asemien välillä, 9 km edellisestä länteen, 21 km
»■•ff • • • • m • • • » % m m m
jälkimäisestä itaan.
Kollerimylly, m o k k a m y 1 1 y.
Vaakasuorassa asennossa olevalla pyöreällä teräs- tai
kivi-alustalla, n. s. lautasella pyörii kaksi syrjällään
olevaa, kivestä tai valuraudasta tehtyä
myllynkiven muotoista juoksukiveä pystysuoran akselin
ympäri. Juoksukivet ovat vaakasuorien,
toisistaan riippumattomien akselien kautta kiinnitetyt
yhteiseen pystyakseliin, mutta lepäävät silti
tavallisesti täydeilä painollaan alustalevyllä. K-Ssä
tapahtuu hienonnus ei ainoastaan juoksukivien
puristavan — vaan myöskin niiden aiheuttaman
alustaa vastaan tapahtuvan hankaavan liikkeen
vaikutuksesta. K:yä käytetään hienontamaan
kiviä, paperijätteitä, öljysiemeniä, ruutia y. m.
H. R-r.
Kollimaattori. 1. Tähtit. Lankaristikolla
varustettu kaukoputki, jota käytetään
mittaus-koneitten kollimatsionivirhettä määrättäessä (ks.
Kollimatsioniviiva, IV Os.). Kun k.
on fokusoitu äärettömälle matkalle, näkyy sen
lankaristikko selvästi tutkittavan koneen
kaukoputkessa ja kollimatsionivirhe määrätään samoin
kuin äärettömän kaukaista esinettä apuna
käytettäessä. Y. V:lä.
2. Fys. Muutamiin valo-opillisiin kojeisiin
kuuluva, kaukoputkentapaisessa torvessa oleva
linssijärjestelmä, joka taittaa valoisasta
kappaleesta (tavallisesti kapeasta valoitetusta
raosta) tulevat valosäteet yhdensuuntaisiksi, vrt.
Spektraalia n älyysi ja
Spektrofo-tometri, VIII Os. U. S:n.
*Kolimaiin, Julius, kuoli 1918.
Kolloidit (vrt. K o 1 I o i d i a i n e e t, IV Os.).
Tyypillisessä, kirkkaassa liuoksessa ovat
liuenneen aineen molekylit tai ionit kauttaaltaan
liuottimeen jakautuneet osmoottisen paineen
kannattamina. Mutta jos nuo liuottimeen
jakautuneet osaset suurenevat, syntyy liettymä 1.
suspensioni, jolloin neste tulee sameaksi ja yksityiset
ainehiukkaset havaittaviksi. Nyt ei kuitenkaan
enää ole kysymys molekyleistä, vaan joko
isommista tai pienemmistä kiinteän tai nestemäisen
aineen osasista, mitkä laskeutuvat pohjaan kokonsa
mukaisessa järjestyksessä: isommat nopeammin,
pienemmät hitaammin. Jota pienempiä nämä
aineosaset ovat, sitä hitaammin ne laskeutuvat
pohjaan. Kaikkein hienoimpien hiukkasten
laskeutuminen on tuskin enää havaittavissa.
Yleensä voidaan sanoa, että hiukkaset, joiden
läpimitta on suurempi kuin 0,i ,u (u = 0,ooi mm),
muodostavat suspensioneja, kun taasen
tyypillisten liuosten hiukkasten läpimitta on
pienempi kuin 1 fifi (ufi = 0,ooi ii). Tyypillisten
liuosten ja liuottimeen liettyneiden saostumain
välillä ovat k., joissa ainehiukkasten dimensionit
ovat 0,i /a ja 1 fifi välillä. K- ovat joko
nesteitä tai kiinteitä aineita, joko suspensioni- tai
emulsioni-k:eja.
Kaikkein ensiksi opittiin tuntemaan k:n
kyvyttömyys diffundoida sellaisten huokoisten
seinämien lävitse, mitkä eivät estä tyypillisten
liuosten aineosien läpikulkua. Tämän
perusteella jakoikin Graham, joka havainnon
ensinnä teki, aineet kristalloidi- ja kolloidiaineisiin,
luullen löytäneensä oleellisen eron näihin ryhmiin
kuuluvien aineiden luonteessa. Sittemmin on
havaittu, että k. diffundoivat joskin heikosti,
joten mainittu eroavaisuus ei ole oleellinen, vaan
ainoastaan asteellinen.
Kaikki kolloidiset liuokset ovat enemmän tai
vähemmän sameita. Yksityisiä hiukkasia ei voi
kuitenkaan paljaalla silmällä erottaa. Mutta
optillisesti tutkittaessa havaitaan sameuden syy.
Jos kolloidisen liuoksen läpi lähetetään voimakas
valosädekimppu niin havaitaan tuossa
valojuovassa k. aivan samoin kuin tomuhiukkaset
ikkunan kautta huoneeseen tunkeutuneessa
auringon-sädekimpussa. Tähän n. s. Tyndallinilmiöön
perustuen rakensivat Sieden topf ja
Zsig-m o n d y ultramikroskoopin, minkä avulla
voidaan ratkaista, onko kysymyksessä oleva liuos
kolloidinen, sekä tutkia k:n luonnetta ja laatua
yleensä. Yhdistämällä teoreettiset päätelmät
toisaalta tyypillisten, toisaalta kolloidisten liuos-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
