Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kordelinin rahasto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
611
Koreginen monumentti—Korkeuskäyrä
612
ja jotka voivat tehokkaasti edistää suom.
kulttuuria. — Hakuaika on vuoden vaihteessa ja
kestää kuukauden. — Hallituksen kuten
jaostojenkin jäsenyys edellyttää, että valittu on
edellisellä toiminnallaan osoittanut harrastavansa
suomalais-kansallista kulttuuria. Avustusta
annettaessa on niinikään otettava huomioon
säätiön perustajan johtava aate, että
suomalaiskansalliselle kulttuurille on saatava tukea sen
sisälliseksi voimistumiseksi ja syventämiseksi tai
suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen
piirissä. Avustuksen edellytyksenä on oleva
suoritettu luova työ tai takeita tämän tarkoituksen
saavuttamisesta. — Rahaston varat nousevat
tasaluvuin laskettuina nykyään n. 40 miljoonaan
mk:aan. Huomattavimpina vähennyksinä
mainittakoon suuret verot — kunnallis-,
suostunta-ja perunkirjoitusverot —, joita on suoritettu
n. 7 milj. mk., Raumalle rakennettava
hautakappeli, jonka on laskettu maksavan 1 milj. mk.
sekä Kultarannan huvila, joka lahjoituksen
kautta on siirtynyt Turun suomalaiselle
yliopistolle. F. L. ^
Koreginen monumentti oli jalusta, pylväs tai
muuntapainen muistomerkki, jolle koregit eli
vuotuisiin kuorokilpailuihin omalla
kustannuksellaan osaaottavat varakkaat Ateenan
kansalaiset pystyttivät kansan nähtäväksi
palkintonsa, kullatun kolmijalan, vrt. Lysi krateen
muistomerkki, V Os. U-o N.
♦Korfu. Suurvaltain sodan aikana perääntyvä
Serbian armeia v:n 1916 alussa kuljetettiin Km
saarelle, missä se uudelleen järjestettiin ja
varustettiin sotakuntoiseksi.
Korkea jännityslaitos, sähkölaitos, jossa jonkun
osan jännitys maata vastaan on enemmän kuin
250 volttia; matalajännityslaitoksessa minkään
osan jännitys ei ole tätä määrää korkeampi.
V. Y.
Korkeapainesilinteri, yhdistetyissä (kompound-)
koneissa se (pienin) silinteri, johon höyry
kattilasta ensin tulee. vrt. Kvadruppelkone
ja Trippeikone, Täyd.
Korkeimman vallan haltija. Sittenkuin Suomen
eduskunta oli 15 p:nä marrask. 1917 päättänyt
toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka
voimassa olleiden säännösten mukaan oli kuulunut
keisarille ja suuriruhtinaalle, päätti eduskunta
18 p:nä toukok. 1918, koska maan kohtalokas
tila-vaati ylimmän hallitusvallan keskittämistä,
valtuuttaa silloisen senaatin puheenjohtajan
käyttämään korkeinta valtaa, mikäli sitä ei
aikaisemmin oltu siirretty senaatin talousosaston
käytettäväksi, minkä jälkeen täten valtuutettu
henkilö toimi ja teki päätöksensä k. v. h:na.
Sittemmin, 12 p:nä joulukuuta 1918 vapautettuaan
korkeimman vallan siihenastisen haltijan
toimestaan, eduskunta valtuutti toisen henkilön
valtionhoitajana käyttämään korkeinta
valtaa. S. O. P.
Korkein hallinto-oikeus, 22 p. heinäk. 1918
annetulla lailla perustettu tuomioistuin, jolle ylin
hallinto-oikeudellinen lainkäyttö senaatin
talousosastolta on siirretty. Se käyttää ylintä valtaa
hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa; sen on myös
pidettävä silmällä alempien viranomaisten
lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla. —
Yllämainitun lain mukaan k. h. tutkii ja lopullisesti
ratkaisee: 1) ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka
ennen ratkaistiin senaatin talousosastossa,
lukuunottamatta eräitä poikkeuksia, ja 2) asiat, joista
erinäisten lakien ja asetusten nojalla tehdään
valituksia k:aan h:een taikka jotka sinne
alistetaan, samoin kuin hakemukset menetetyn ajan
takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen
päätöksen purkamisesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka
kuuluvat tämän tuomioistuimen tahi hallituksen
käsiteltäviin. Poikkeuksista, jotka ylempänä
mainittiin, ovat tärkeimmät: a) valitukset, jotka
koskevat nimitysasioi-ta (= virkojen täyttämistä)
ja b) valitukset, joiden k. h. katsoo koskevan
sellaista kysymystä, minkä ratkaisu pääasiassa
riippuu päätöksen tahi toimenpiteen
tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta.
Km h:n ratkaistaviksi joutuvat siis etupäässä
valitukset maaherrojen, ylihallitusten,
tuomiokapitulien ja yleisen revisionioikeuden
päätöksistä, eli valitukset, jotka koskevat veronmaksua
valtiolle, kirkolle ja papistolle tahi kunnalle,
kunnallisia vaaleja, vaivaishoitoa, kansakouluja,
virkamiesten kurinpitoa, valtion tililaitosta,
maanmittausta, vesioikeus- ja lauttausoloja,
maanteitä, kyytilaitosta, vankeinkuljetusta,
sotilas-majoitusta, asevelvollisuutta, työväensuojelusta
j. n. e. Eduskuntavaalien vaaliluetteloja ja
edustajain vaalia koskevat valitukset maaherrojen
päätöksistä ja maaherrain alistukset sellaisissa
asioissa niin myös alistukset päätöksistä, joilla
irtolainen on tuomittu yleiseen työhön, ovat
eri lakien nojalla k:n h:n ratkaistavat.
K:aan h:een kuuluu presidentti ja vähintään
7 hallintoneuvosta. Tuomionvoipa se on
viisijäsenisenä, ellei eräänlaisten asiain ratkaisemista
varten ole laissa säädetty suurempaa tai
pienempää jäsenmäärää. Asevelvollisuutta
kosivien valitusten käsittelyyn ottaa osaa kaksi
hallituksen määräämää kenraalia tai esiupseeria.
Asiain valmistelu ja esittely on esittelijäin,
hallintosihteerien tehtävänä. /. A-a-a.
♦Korkein oikeus. Heinäk. 22 p:nä 1918
annetulla lailla asetettiin senaatin oikeusosaston tilalle
k. o. käyttämään Suomessa ylintä tuomiovaltaa
oikeusasioissa. Sen ohessa k:n o:n tehtävänä on
tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäytön
valvominen, jotapaitsi se m. m. käsittelee
nimitysasioita oikeusalalla ja antaa hallitukselle
pyydettäessä lausuntonsa perustuslain taikka
siviili-tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvista
lainsäädäntökysymyksistä. K:ssa o:ssa on presidentti
ja jäseninä vähintään kaksitoista oikeusneuvosta
kuin myös tarpeellinen määrä esittelijöitä
(vanhempia ja nuorempia oikeussihteerejä) ja muita
virkamiehiä (notaareja y. m.). Presidentti ja
jäsenet, joita ei, kuten ennen senaatin
oikeus-osaston jäseniä, nimitetä vain määräajaksi, sekä
esittelijät ovat erottamattomat. K. o., joka
yleensä on tuomionvoipa viisijäsenisenä, voi
toimia jaostoittain; kuitenkin ovat
lainsäädäntökysymykset ja oikeushallintoa koskevat asiat
käsiteltävät yleisessä istunnossa. Tarkempia
säännöksiä k:n o:n toiminnasta ja työtavasta,
virkamiehistä y. m. sisältää k:ta o:ta koskevan
lain täytäntöönpanemisesta heinäk. 22 p:nä 1918
annettu asetus, jota osaksi on muutettu
asetuksella tammik. 21 p:ltä 1919. vrt. Senaatti,
VIII Os. p. 1091. K. K-a.
Korkeuskäyrä, maantiet., ks. I s o h y p s i t,
III Os.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
