Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korkeusvyöhykkeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
613
K ork en s v yö h y k k eet— Koski
614
Korkeusvyöhvkkeet, kasvit., ks. Vyöhyke,
X Os.
♦Korkokanta. 1734 v:n lain Kauppakaaren
9 luvun 6 §:n nojalla voimassaollut kielto ottaa
9 kuukautta pitempiaikaisista lainoista
suurempaa korkoa kuin kuusi sadalta vuodessa on
kumottu toukok. 15 p. 1920 annetulla lailla (vrt.
IV Os. p. 1366). Af. R. P.
K omii o v [-ni’-], Lavr Georgievits
(1870-1918), ven. sotilas, kenraali, tuli 1917
maaliskuun vallankumouksen jälkeen huomatuksi
isänmaallisena ja suosittuna upseerina, joka koetti
kohottaa entiselleen hajoamistilassa olevan ven.
armeian. Väliaikaisen hallituksen aikana hän
aluksi oli Pietarin joukkojen komentajana;
nimitettiin senjälkeen sen armeian päälliköksi, joka
kesällä 1917 teki onnettoman hyökkäyksen
Ga-litsiaan. Tultuaan syysk. sam. v. Venäjän koko
sotavoiman ylipäälliköksi, koetti hän, nojautuen
muutamiin kasakkajoukko-osastoihin, kaataa
Ke-renskijn väliaikaisen hallituksen. Siinä hän ei
kuitenkaan onnistunut, koska suuri osa hänen
sotilaistaan meni hallituksen puolelle. K-
vangittiin, mutta hänen onnistui paeta Donin
kasak-kain atamaanin Kaledinin (ks. t. Täyd.) turviin.
Taistellessaan 1918 Kaukaasiassa bolsevikkeja
vastaan K. vaikeasti haavoittui ja kuoli pian sen
jälkeen. A. I-m.
♦Koronkiskominen. Toukok. 15 p. 1920
annetulla lailla on rangaistusmääriä k:sta tuntuvasti
korotettu. Koronkiskoja voidaan sen nojalla
tuomita enintään 100,000 mk:n sakkoon tai
vankeuteen korkeintaan 2 v:ksi.
Ammattimaisesti, tavanomaisesti ja laillisen välipuheen
varjolla tahi vekselillä harjoitetusta k:sta voi seurata
enintään 200,000 mk:n sakkorangaistus taikka
vankeutta (vrt. IV Os. p. 1375). ^ M. R. P.
♦Korpilahti. 9,954 as. (1918), kansakouluja
18 (1917), joista 1 yksityinen, köyhäintalo, 2
osuuskassaa, paloapuyhdistys; teollisuuslaitoksia:
Säynätsalon saha ja faneeritehdas. — Kirkossa
Vilho Sjöströmin maalaama alttaritaulu „Jeesus
kutsuu syntisiä" (v:sta 1904). J. A. W.
♦Korpiselkä. 3,156 as. (1918), kansakouluja
6 (1917), oma paloapuyhdistys (v:sta 1882),
Värtsilän osuuskaupan haarakauppa. —
Kreik.-katolil. kirkko puusta, valmistui 1898, jolloin
vanha 1786 rakennettu kirkko siirrettiin
Äglä-järvelle. Luteril. kirkko puusta, valmistui 1890,
alttaritaulu Onni Okkosen maalaama. J. A. W.
♦Korpoo. 2,670 as. (1918), kansakouluja 5
(1917),
kanssa;
paloapuyhdistys yhteinen Houtskarin
aivastossa (1916) 6 purjelaivaa (837
rek.-ton.); K:n kalkkitehdas o.-y:n
kalkkilouhok-set Ahvensaarella (Ovensor). — Kirkossa Erik
Munsterhjelmin maalaama alttaritaulu „Kristus
Getsemanessa" (v.sta 1905). J. A. W.
Korpraalikunnan johtaja. Sisäistä
kasarmielämää varten jaetaan komppania
korpraalikun-tiin, jonka johtajaksi määrätään tav. aliupseeri
tai korpraali. K- j- on vastuunalainen miestensä
huolenpidosta ja hyvän hengen luomisesta
korp-raalikuntaansa. K. j. on sekä sisä- että
ulkopal-veluksessa miestensä hyvänä esimerkkinä.
W. E. T.
Korpraalikunta ks. Korpraali, IV Os. ja
Korpraalikunnan johtaja, Täyd.
♦Korshääsi. 5,432 as. (1918), kansakouluja 6
(1917), köyhäintalo, paloapu- ja eläinvakuutus-
yhdistys; laivoja (1916) 4 purjelaivaa (109
rek.-ton.) ja 1 höyrylaiva (22 rek.-ton.). — Kirkossa
tuntemattoman tekemä alttaritaulu „Kristus
ristillä". J. A. W.
♦Kortesjärvi. 4,801 as. (1918), kansakouluja 3
(1917), kunnanlääkäri yhteinen Lappajärven,
Vimpelin ja Evijärven kanssa, oma palo- ja
he-vosvakuutusyhdistys, 1 osuuskauppa, 2
osuusmeijeriä, 1 osuuskassa; teollisuuslaitoksia:
Purmo-järven saha ja mylly, kotiteollisuutena rukkien
valmistusta. — Kirkossa Berndt Lagerstamin
maalaama alttaritaulu „Jeesus Getsemanessa"
(v:sta 1902). J. A. W.
♦Koser, Reinhold, kuoli 1914.
Koskelainen, Yrjö (s. 1885), suom. kirjailija,
sanomalehtimies, kriitikko, yliopp. 1904.
Julkaissut huomattavan novellikokoelman
„Saaristoväkeä" (1913); ollut „Uuden Auran" ja v:sta
1918 „Iltalehden" päätoimittaja.
♦Koskenniemi, VeikkoAntero. Uudempia
julkaisuja: „Hannu" (1913, runoelma),
„Hiilivalkea" (1913, runoja), „Runon kaupunkeja"
(1914, esseitä), „Kirjoja ja kirjailijoita" I, II
(1916, 1918, kritiikkejä), „Konsuli Brennerin
jälkikesä" (1916, romaani), „Elegioja" (1917,
runoja), „Lyyra ja paimenhuilu" (1917,
runosuomennoksia), „Alfred de Müsset" (1918), „Nuori
Anssi" (1918, runoelma), „Roomalaisia
runoilijoita" (1919, esseitä), „Sydän ja kuolema1’ (1919,
runoja). „Elegioissa", jotka ovat K:n
huomattavimpia saavutuksia, on antiikkinen elementti
merkillepantava. Km kootut runot ilmestyivät
1918. K:n runoja on käännetty vieraille kielille,
etenkin saksaksi. „Ajan" päätoimittaja v:sta
1912.
♦Koskenpää, Jämsästä erotettu uusi seurakunta
(sen. päät. 9 p:ltä lokak. 1912), joka sitä ennen
oli (v:sta 1901) rukoushuonekuntana kuulunut
tähän seurakuntaan. Kirkko puusta, rakennettu
1898-1901, alttaritaulu Aukusti Koiviston
maalaama „Jeesus siunaa lapsia" (v:sta 1916). Omaa
kirkkoherraa ei vielä (1921) ole.
♦Koski, Hämeen 1., 2,966 as. (1918),
köyhäintalo, osuusmeijeri, osuuskassa. — Kirkossa A.
Såltinin maalaama alttaritaulu „Jeesus kutsuu
syntisiä" (Blochin mukaan), saatu 1891.
♦Koski, Turun 1., 3,555 as. (1918), kansakouluja
5 (1917), eläinlääkäri yhteinen Someron kanssa,
paloapuyhdistys yhteinen Marttilan y. m. kanssa,
osuusmeijeri, osuuskassa, turvepehkuosuuskunta,
siipikarjan- ja mehiläishoito melkoiset.
♦Koski. Eri maissa on k:ien
hevosvoimamää-rän suuruudeksi arvioitu (miljoonissa): Norjassa
14, Ruotsissa 6,2, Ranskassa 5,9, Italiassa 5,5,
Suomessa 3,o, Sveitsissä 1,5, Saksassa 1,4,
Englannissa l,o. Suhteellisesti vähäisen
putouksensa takia maamme k:ien rakentaminen
teollisuuden palvelukseen tulee useissa tapauksissa
verraten kalliiksi, mutta niillä on toiselta
puolen etuna lukuisat järvet, jotka toimivat
luonnollisina säännöstelyaltaina tasoittaen tulva- ja
matalanveden erotusta ja siten korottaen niiden
käyttökelpoisuutta voimanlähteinä. Niinpä esim.
Vuoksessa, jonka tasoittajina ovat Saimaan
vesistön järvet, tavallisen matalan veden aikana
juoksee 480 m3 sekunnissa ja tavallisen tulvan
aikana 670 m3 sekunnissa, jotavastoin Kyrönjoessa,
jonka sadealueella ei ole suurempia järviä,
vastaavat luvut ovat 10 ja 215; vuotuisen vesimää-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
