Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kotiteollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
625
Kotiteollisuus—Kouluhallitus
♦Kotiteollisuus on Suomessa
maailmansodan aikana saanut uutta virikettä, kun« on
ollut korvattava ennen ulkomailta tuotettuja
tavaroita. Naisten työt: kehruutakin on
uudestaan alettu harjoittaa kauppaa varten.
Myös karvalankojen kehruu ja kudonta on
saanut uutta vauhtia. Päiväansio on nykyään
4-40 mk. Miesten työt: semminkin
huonekalujen valmistus on vakiintunut sen jälkeen,
kuin maaseudulla on alettu valmistaa niitä
vanhojen mallien mukaan. Huomattavimmat
valmistuspaikat ovat Jurva, Maalahti ja Hollola.
Juurikorien valmistus Siikajoella on myös
saanut uutta eloa. Päiväansio on kohonnut 40-80
markkaan. — K.-k a u p o i s s a myydään nykyään
noin 5 milj. mk:n arvosta, muulla tavoin noin
20 miljoonan arvosta kotiteollisuustuotteita. —
K-yhdistykset ovat nyttemmin muodostuneet
maanviljelysseuroista irrallisiksi, itsenäisiksi
järjestöiksi. Ennen lueteltujen lisäksi (ks. IV Os.
p. 1435) on perustettu Uudenmaan ja Satakunnan
kotiteollisuusyhdistvkset. — Naiskouluja
oli v. 1919 57, niissä 96 opettajaa sekä 2,422
oppilasta. M i e s k o u 1 u j a oli 42, niissä 50
opettajaa sekä 649 oppilasta. Km tarkastusta
varten on v:sta 1918 virkaan nimitetty, paitsi
ylitarkastajaa, erikoistarkastajat nais- ja
mies-kotiteollisuutta varten. L. K-i.
"Kotka. 11,563 as. (1919). —U u si a s a t
a-malaitteita on n. s. miljoonamöljä, maksoi
2,700,000 mk., pinta-ala 15,200 m2, laiturin
pituus 680 m, syvyys 598 m:n pituudella 7,3 m
ja 80 m:n 4,8 m, varastosuojien lattiapinta
4,560 m2, kraanoja 2, joista toinen kulkee pitkin
laiturin raiteita ja nostaa 8 tonnia, toinen on
asetettu liikkuvaan proomuun ja nostaa 25
tonnia. Tuonnin kokonaisarvo oli 1919 Smk.
41,138.359:— ja viennin Smk. 192,968,616:—.
Laivoja kävi satamassa 605 (niistä höyrylaivoja
419 ja purjelaivoja 186), yht. 286,365 rek.-ton.
— Uusia tehtaita ja liikkeitä: K ".n
sokeritehdas v.lta 1912; O.-y. Gutzeit & Co:n
laatikkotehdas; A.-b. Elektrod, valmistaa
läm-pöhöyryjohtojen eristysaineita; Kotkan
öljy-mylly o.-y., rakenteilla, valmistaa
pellavansiemenistä rehukakkuja ja vernissaa; valtion
super-fosfaattitehdas, rakenteilla; entinen oluttehdas
on osittain muutettu saippua- ja
kynttilätehtaaksi. — Pankkiolot: Kotkan
suomalainen säästöpankki (1916), Kyminlaakson työväen
säästöpankki, Savo-Karjalan pankin
haarakonttori (1919). — Vesijohtolaitoksen rakennus
pantiin alulle juuri sotavuosien edellä, sen
veden-ottolaitos Langinkosken niskalla valmistui 1915,
rakennettu on 400 m3 sisältävä vesitorni ja
5,740 m pitkä painejohto kaupunkiin, paraillaan
lasketaan johtoverkkoa kaupunkiin.
Kouluista Kotkan alkukouluopettajaseminaari
lakannut. — Sanomalehtiolot:
„Kymin-Iaakso" ja „Eteenpäin" ovat lakanneet.
Valtuustossa 1920 30 jäsentä (14 porvarillista ja 16
sosialistia). — Km kaupunki muutettiin 1915
omaksi khrakunnaksi. A. J. H. & K. J. V.
Kotkan sokeritehdas ks.
Sokeriteollisuus, VIII Os. p. 1573.
Kouluammunta ks. Ampumaopet us,
Täyd.
Kouluhallitus. Elok. 2 p:nä 1918 annetulla
asetuksella järjestettiin k. (entinen Koulutoi-
men ylihallitus) uudelle kannalle. Tämän
asetuksen mukaan k. jakautuu kolmeen
osastoon, joista yksi hoitaa oppikoulun, toinen
kansanopetuksen ja kolmas lastensuojelun alaan
kuuluvia asioita. Osastot voivat tarpeen mukaan
jakaantua jaostoihin. Km päällikkönä on
ylijohtaja. Oppikouluosaston vakinaisina jäseninä on
yhdeksän kouluneuvosta, joista yksi toimii
osas-tonpäällikkönä, kaksi edustaa oppikoulun
työalaa yleensä, yksi historiallisia aineita, yksi
molempia kotimaisia ynnä klassillisia kieliä, yksi
muita vieraita kieliä, yksi matematiikkaa,
fysiikkaa ja kemiaa sekä yksi eläin- ja kasvitiedettä
ja maantiedettä, yksi on lainoppinut kouluneuvos.
Kansanopetusosastossa on niinikään yhdeksän
kouluneuvosta: osastonpäällikkö, seitsemän
muuta kouluneuvosta, joista kuusi edustaa
varsinaista kansakouluopetustointa sekä yksi
kansanopisto- ja työväenopistotointa, ynnä lainoppinut
kouluneuvos. Lastensuojeluosastossa on jäseninä
viisi kouluneuvosta: osastonpäällikkö, kolme
muuta kouluneuvosta, joista kaksi edustaa
lastensuojelutointa sekä yksi aisti viallisten ja
tylsämielisten kasvatusta, ynnä lainoppinut
kouluneuvos. Kaikille osastoille yhteisiä virkamiehiä
ovat kaksi voimistelun ja terveydenhoidon
tarkastajaa, mies ja nainen, kaksi piirustuksen ja
käsitöiden tarkastajaa, mies ja nainen, sekä yksi
laulunopetuksen tarkastaja. Sen lisäksi ovat
osastoille yhteisiä aktuaari ja kamreerinkonttori.
Viimemainitun muodostavat ylikamreeri,
kamreeri, apukamreerit, kirjanpitäjä y. m.
Kullakin osastolla on kirjaaja ja notaari,
kansanopetus-osastolla sitä paitsi sihteeri, kaksi kanslistia sekä
kaksi kasvitarhanhoidonneuvojaa. — Useimmat
asiat käsitellään osastojen täysistunnoissa,
vähemmin tärkeät voidaan ratkaista jaostoissa.
Kaikkien osastojen tai kahden osaston
yhteisistunnoissa käsitellään asioita, jotka välittömästi tai
välillisesti koskevat kaikkien osastojen tai
kahden osaston toimialaa tai joissa periaatteellinen
yhdenmukaisuus katsotaan suotavaksi.
Huhtik. 30 pnä 1920 annetulla asetuksella
perustettiin k:een ruotsinkielisiä oppikouluja ja
kansanopetuslaitoksia koskevien asiain
käsittelyä varten erityinen ruotsinkielinen osasto, joka
aloitti toimintansa 1 p. elok. 1920. Osaston
jäseniksi määrää valtioneuvosto k:n esityksestä
oppikoulu- ja kansanopetusosastolta
kummaltakin kaksi kouluneuvosta, jotka toimittuaan
ruotsinkielisissä oppilaitoksissa ovat niiden
opetustoimeen täysin perehtyneet. Ruotsinkieliseen
osastoon kuuluu sitäpaitsi lainoppinut
kouluneuvos, minkä ohessa, tarpeen vaatiessa,
oppikoulu-asiain käsittelyyn kieleen katsomatta ottavat
osaa erikoisia opetusaineita edustavat
kouluneuvokset kukin alaansa koskevissa asioissa.
Ruotsinkielinen osasto ei voi käsitellä asioita, jotka
koskevat opetuksen järjestämisen yleisiä
perusteita eikä asioita, joilla on periaatteellista
merkitystä. Tämän osaston jäsen ei ota osaa
suomenkielisiä kouluja koskevain asiain käsittelyyn
paitsi, tarpeen vaatiessa, edustamiaan aineita
koskevissa asioissa.
K:n apuna on sekä oppikoulu- että
kansanope-tusosastolla opettajien valitsema o p e 11 a j a
-neuvosto. Opettajaneuvostot kokoontuvat
vuosittain tammikuussa enintään kuuden päivän
ajaksi Helsinkiin; tarpeen vaatiessa ne voidaan
f
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
