Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
645
è
Kunta
646
maalais-kiissa. Kuitenkin laatii maistraatti
kaupungeissa vaaliluettelot sekä käsittelee niitä
vastaan tehdyt huomautukset ja tekee luetteloihin
oikaisut.
Kaupunki-k:n päätösvaltaa käyttää
ensinnäkin kaupunginvaltuusto.
Valtuutettuja valitaan kaupungissa, jonka väkiluku on:
2,000 tai vähemmän 15
enemmän kuin 2,000, vaan ei yli 6,000 24
„ 6.000 „ „ „ 10,000 30
„ 10,000 „ „ „ 20,000 36
„ 20,000 „ „ „ 50,000 42
„ 50,000 „ „ „ 100,000 48
„ 100,000 „ „ „ 150,000 54
„ 150,000 60
Varajäseniä valitaan kunnallisessa vaalilaissa
tarkemmin säädetty määrä. Valtuutetut ja
varajäsenet valitaan 3 v:ksi kerrallaan. Valituista eroaa
vuosittain kolmannes. Valtuutetut valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan. Asiat ratkaistaan valtuustossa, joka ei
saa ottaa asiaa käsiteltäväksi, ellei vähintään 2/s
valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla,
tavallisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Kuitenkin vaaditaan päätöksen tekoon, että
vähintään 2/3 saapuvilla olevista valtuutetuista
sitä kannattaa, kun päätös koskee: kiinteän
omaisuuden ostamista, myymistä tai vaihtamista paitsi
mitä rakennustontteihin tulee; k:n omista
vakinaisista tai ylimääräisistä tuloista muodostettavien
pysyväisten rahastojen perustamista taikka varojen
osoittamista tällaisesta rahastosta; vakinaisten
ja ylimääräisten määrärahain myöntämistä,
mikäli on kysymyksessä vakinaisten tai ylimääräisten
määrärahain korottaminen tai aivan uusien
määrääminen; lainojen ottamista tai uudistamista
taikka saadun lainan maksuajan pidentämistä,
jolloin kuitenkin maksusuunnitelma
vahvistetaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä; sekä
takaussitoumuksia. Asiain valmistelua varten
valtuuston käsiteltäväksi asettavat kaikki
valtuustot vakinaisen yleisen
valmistusvalio-kunnan.
Kaupunki-k:n päätösvaltaa käyttää myöskin
raastuvankokous. Tällainen pidetään,
milloin tarve vaatii, pormestarin, neuvosmiehen
ja maistraatin sihteerin vaaleja varten.
Raastuvankokouksen kutsuu kokoon maistraatti, ja
johtaa siinä puhetta pormestari tai hänen sijaisensa.
Kaupunki-k:n hallinnon korkeimpana
elimenä toimii lain mukaan maistraatti.
Maistraatin tulee valvoa, että kaupungin yhteistä
omaisuutta, tuloja, etuja ja oikeuksia
asianmukaisesti hoidetaan sekä että toimeenpanoa varten
asetetut lautakunnat, hallintokunnat tai henkilöt
panevat täytäntöön valtuuston tekemät
päätökset. Jos maistraatti havaitsee, että joku
valtuuston tekemä päätös on lakia, voimassaolevia
asetuksia tai määräyksiä vastaan, taikka että
alistaminen tai ilmoittaminen on laiminlyöty, milloin
sen olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen
kieltämään apunsa tämmöisen päätöksen
toimeenpanemiseen. Sellaisessa tapauksessa tulee
maistraatin kirjallisesti ilmoittaa valtuustolle, ettei
päätöstä käy toimeenpaneminen ja esiintuoda
syyt siihen. Maistraatti toimii myöskin
tuomioistuimena talous- ja järjestysasioissa. Käytännössä
on maistraatti kaupungin hallinnon elimenä kui-
tenkin kadottanut suuren osan sitä merkitystä,
jonka lainsäätäjä on tahtonut sille antaa.
Hallinnon tärkeimmät tehtävät ovat siirtyneet r a h
a-toimikamarille, joka on lakimääräinen
kunnallinen viranomainen. Rahatoimikamari
hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen
raha-asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa menot sekä
myöskin toimittaa kaupungin puolesta ne yleiset
tehtävät, jotka rahatoimikamaria varten annetun
ohjesäännön mukaan sen toimiin kuuluvat.
Hallintoa varten on paitsi rahatoimikamaria
asetettava useita lakimääräisiä lautakuntia, joista
tärkeimmät ovat
terveydenhoitolautakunta, köyhäinhoitohallitus, k a
n-s a k o u I u n j o h t o k ii n t a ja
palotoimikunta. Paitsi lakimääräisiä lautakuntia ovat
k:t omasta aloitteestaankin asettaneet eri
hallinto-haaroja varten itsenäiset lautakunnat.
Kunnallisista virastoista ovat, paitsi rahatoimikamaria,
tärkeimmät kaupunginvaltuuston kanslia,
raha-toimikonttori, rakennuskonttori ja satamakonttori.
Kaupunki-k:ain taloutta on hoidettava
meno- ja tuloarvion mukaan. Lain mukaan on
tämä maistraatin valmistettava, mutta ovat sen
valmistustyöt nyttemmin tosiasiallisesti
siirtyneet rahatoimikamariin. Meno- ja tuloarvio
käsitellään valtuustossa joulukuussa pidettävässä
kokouksessa. Kaupunki-k:n jäsen on velvollinen
hänelle pannun veroäyriluvun mukaan ottamaan
osaa niihin maksuihin, jotka k:n tarpeisiin ovat
verotuksella koottavat sen vajauksen
peittämiseksi, johon k:n muut tulot eivät riitä. K:n muita
tärkeimpiä tulolähteitä ovat tulot kunnallisesta
maaomaisuudesta, liikenteen verottamisesta, k:ien
teknillisistä laitoksista, ensi sijassa
sähkölaitoksista, sekä maksut kunnallisten laitosten,
kuten sairaalain, käyttämisestä. — K:n
taloudenhoitoa tarkastavat tilintarkastajat,
joitten lukumäärä on vähintään neljä ja joitten
vaali toimitetaan valtuuston määräämäksi ajaksi
valtuutettujen vaalin yhteydessä.
Valtion valvonta kaupunki-k:iin
nähden keskittyy pääasiallisesti siihen, että erinäiset
kaupunginvaltuuston päätökset ovat alistettavat
valtion viranomaisten vahvistettaviksi. Niinpä
ovat valtioneuvoston tutkittaviksi ja
vahvistettaviksi alistettavat päätökset, kun ne koskevat:
1) kaupunkien omaisuutta ja oikeuksia samoissa
tapauksissa kuin maalais-k:ien kunnanvaltuuston
päätöksistä on sanottu; 2) semmoisen lainan
ottamista, jonka takaisinmaksuaika on pitempi kuin
kaksi vuotta; 3) ehdotuksia uusista tai lisätyistä
maksuista yleisestä liikenteestä, niinkuin tie-,
silta-, satama- ja lauttarahoista y. m. s. sekä
m. m. 4) rahatoimikamarin ohjesääntöä.
Maaherran tarkastettaviksi on alistettava ne päätökset,
jotka koskevat: 1) yleisiä määräyksiä
siveellisyyden, terveydenhoidon sekä järjestyksen ja
turvallisuuden edistämiseksi kaupungissa ja 2)
useampana kuin viitenä vuonna erinäistä tarvetta
varten suoritettavain maksujen määräämistä tai
muuttamista. Kaupunki-k:n jäsenellä, joka ei
tyydy valtuuston päätökseen, on oikeus, jos
luulee voivansa todeksi näyttää, että päätös loukkaa
hänen yksityistä oikeuttansa, talli ettei sitä ole
tehty laillisessa järjestyksessä, tai että se sotii
yleistä lakia tai asetuksia vastaan taikka että
kaupunginvaltuusto muulla tavoin on mennyt
toimivaltaansa ulommaksi, hakea muutosta sii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
