Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
647
Kuükkala— Kuopio
648
hen valituksella maaherranvirastoon ja maaherran
päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kauppalain hallinto. Kauppala voi
olla joko. eri k:na tai voidaan se lukea siihen
maalaiskaan, jonka piirissä se on. Kauppalain
hallinnossa on soveltuvissa kohdin noudatettava, mitä
kaupunkien kunnallishallinnosta on säädetty.
Pää-asiallisimpia erotuksia kaupunki- ja
kauppalahal-linnon välillä on m. m. se, että kauppaloilla ei ole
maistraattia vaan järjestysoikeus.
Järjestys-oikeuden puheenjohtajan nimittää maaherra
kolmesta kauppalakunnan jäsenten yleisillä vaaleilla
asettamasta kolmesta ehdokkaasta. Koska
kauppalat oikeudellisessa suhteessa ovat
maalaisoikeu-den alaiset, ei kauppaloissa ole myöskään
raastuvanoikeutta, vaan käsitellään oikeusasiat
kihlakunnanoikeudessa. Kauppalan hallinto voidaan
järjestää vapaammin kuin kaupungeissa. Siinä
voidaan esim. kaupunkien rahatoimikamarin
tehtävät jättää järjestysoikeuden hoidettaviksi.
Useimmissa kauppaloissa on kuitenkin
rahatoimikamari. Kun kaupunki-k:n alueeseen tähän asti
on kuulunut vain kunnan itsensä omistamaa
maata, on sensijaan kauppalan alueeseen katsottu
voitavan lukea maata, mikä on yksityisen
omistamaa. Aikaisemmat elinkeinopoliittiset
eroavaisuudet kaupunkien ja kauppalain välillä ovat
nyttemmin kadonneet. Kauppalaa koskevat
lakimääräykset sisältyvät maalais-k:ain
kunnallislakiin. Y. H.
♦Kuokkala, uusi seurakunta, joka
muodostettiin pääasiassa Km aseman tienoilla olevista
Kivennavan seurakunnan osista sen. päät. 21 piitä
toukok. 1913. Ei ollut vielä (1920) saanut omaa
kirkkoherraa. K:n pinta-ala tulee 129,3 km2 ja
asukasluku n. 2,000; kirkko rakennetaan n. s.
Multanovskin mäelle.
*Kuolajärvi. 5,647 as. (1918), kansakouluja 2
(1917), toinen kirkolla, toinen Salmijärvellä, 2
osuuskauppaa (kirkolla ja Kursussa), eläinlääkäri
yhteinen Kemijärven ja Rovaniemen kanssa;
oma paloapuyhdistys; Aholan Hirvasvaaran mylly
ja saha, Salmijärven mylly ja saha. Rovaniemelle
190 km, höyrypursi välittää liikettä
Ala-Kuola-joen ja kirkon välillä. J. A. W.
*Kuolemajärvi. 5,767 as. (1918), kansakouluja
8 (1917), oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys,
2 osuuskauppaa (1918), 3 osuuskassaa (sam. v.);
kaljaasien rakennusta Lautarannassa,
rantakylissä ammatillista kalastusta ja kalan myyntiä
Pietariin ja Viipuriin; Km laivastossa (1916) 26
purjelaivaa (1,357 rek.-ton.). Kunnan läpi
kulkee Terijoen-Koiviston rautatie. J. A. W.
♦Kuolemanrangaistus. K:een voidaan Suomen
sotaväen väliaikaisen rikoslain mukaan tuomita
rauhan aikana valtio-, maan- ja
sotilaspetok-sesta sekä sotilaan murhasta ja tavallisesta
taposta. Muista törkeistä rikoksista voidaan
sota-aikana tai paikkakunnalla, joka on julistettu
sotatilaan, tuomita k:een. K. pannaan täytäntöön
ampumalla; soveltuvilta kohdin on noudatettava,
mikä yleisessä laissa on k:n täytäntöönpanosta
säädetty, m W. E. T.
♦Kuolla. Suurvaltain sodan aikana valmistui
Muurmannin rata (ks. t. Täyd.), jonka
päätekoh-taan perustettiin Murmansk niminen kaupunki.
Kuollut kulma, epätasaisuus (syvennys, notko)
maanlaadussa, johon vihollisen tuli ei ollenkaan
tai ainoastaan osittain voi vaikuttaa.
♦Kuopio. 18,137 as. (1919). Uusia
rakennuksia: Kuopion säästöpankin ja
Pohjoismaiden yhdyspankin liiketalot, O.-y. J.
Konttisen suuri tehdas ja liiketalo,
sankarihautapat-sas (Emil Halosen veistämä). Oppilaitoksia.
Lakanneita: ruots. yhteis- ja valmistava koulu,
Hanna Dahlströmin valmistava koulu; uusia:
karjatalousopisto (v:sta 1920), poikien
ammattikoulu, kansalaisopisto (v:sta 1916, syks. 1920
1,176 oppii.), johon yhdistettiin Kuopion
työväenopisto ja kaupungin lainakirjasto. —
Sanomalehdet. „Savo" (kok.-puol., muutettu
6-päiväiseksi), ,,Savon jääkäri" (kok.-puol.,
keväällä 1918 lakanneen „Savottaren" tilalla,
3-päiväinen), „Kuopion sanomat" (edist., v:sta
1919, 3-päiväinen), „Savon sanomat" (maal.,
3-päiväinen), „Savon työmies" (sos., v:sta 1920,
3-päiväinen), „Vapaa kansa" (kommunistinen,
ent. „Savon työmies", „Sanan tuoja", „Savon
kansa", „Uusi Savon kansa", „Kansa", nykyinen
nimi v:sta 1920), „Siunausta koteihin" (v:sta
1912), „Metsämies" (v:sta 1917), „Luonnon
Ystävä" (v:sta 1921), „Valistustyö"; lakannut
„Savon lehti". — Uusia
pankinkontto-r e i t a. Kauppapankin ja Suomen
maatalous-osakepankin haarakonttorit.
Teollisuuslaitoksia ja liikkeitä; uusia: Kuopion
turkisliike, O.-y. Savon tulitikkutehdas,
Kansalliskauppa o.-y:n nahkatehdas, Savilahden
nahkatehdas o.-y., A. Kaukosen kenkätehdas;
valmistumaisillaan on Lapinkosken faneeritehdas;
muutettuja: Haapaniemen rullatehtaan,
valssimyl-lyn ja sähkölaitoksen omistaa nyk. O.-y. H.
Saastamoinen Limited, O.-y. Puusepän ja
osuus-konepajan omistaa Pohjois-Savon rautakauppa
o.-y.; Gust. Raninin perillisten viinanpolttimo
ja oluttehdas eivät ole käynnissä (mylly toimii);
lakanneita: Niiralan oluttehdas, Lahdentaan
oluttehdas o.-y., Kuopion sähkölaitos,
hevosen-kenkätehdas. — Vapaussodassa alkoivat
vihollisuudet kaupungin suojeluskunnan ja
punakaartin välillä 1 p. helmik. 1918. Suojeluskunnan
tukikohtia olivat lyseon, kauppaneuvos
Saastamoisen ja kaupungin talot torin ympärillä ja
se piti miehitettyinä Suomen pankkia,
sähkö-lennätinlaitosta ja puhelinkeskusta.
Punakaartilaiset olivat anastaneet itselleen venäläisten
jättämät tiiliset kasarmirakennukset ja pitivät
hallussaan kaupungin länsiosaa sekä ympärillä
olevia kukkuloita. Punaisten asema huononi
jo alussa sen kautta, että Pieksämäeltä käsin
tehtiin tyhjäksi apujoukkojen tulo Varkaudesta.
Suojeluskunta oli kuitenkin puutteellisen
aseistuksen takia aluksi voimaton hyökkäämään,
ennenkuin Pohjanmaalta saapui parisataa miestä
apujoukkoja tuoden aseita. Punakaartilaisten
miehittämää aluetta supistettiin nyt, kunnes
heidän täytyi peräytyä ven. tiilikasarmiin.
Täällä he puolustautuivat sitkeästi, kunnes
suojeluskunta sai pari pientä tykkiä, joiden
Hu-hanmäeltä ja Kotkankalliolta kasarmia kohti
suunnattu tuli muutaman tunnin kuluttua 8 p.
helmik. pakotti heidät antautumaan.
K. H. E. & K. J. V.
2. Maalaiskunta. 17,993 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: Toivalan vannetehdas,
Lai-vonsaaren grafiittikaivos. — Kirkon
alttaritaulun „Jeesus ristillä" on maalannut B.
Godenhjelm 1843. [J. M. Salenius, „Tietoja Tavisal-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
