- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
649-650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuorevesi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

649

Kuorevesi—Knortane

650

men eli Kuopion pitäjästä viita 1548-1626"
(1882), sama, „Tietoja Kuopion tienoista 1627
alkaen" (1883), sama, „Kuopion seurakunnasta
menneeltä ja tältä vuosisadalta" (1897); Bruno
Granit-Ilmoniemi, „Kuopion kirkko 1815-1915"
(1915).] K. J. V.

♦Kuorevesi. 2,905 as. (1918), kansakouluja 4
(1917), kunnanlääkäri, paloapuyhdistys
yhteinen Längelmäen kanssa, osuuskauppa,
turvepeh-ku- y. m. osuuskuntia; teollisuuslaitoksia:
Kert-teen mylly ja saha, Isonniemen tervatehdas, mylly
ja saha; jokapäiväinen laivayhteys Kuoreveden
eteläpään ja Mäntän välillä. — Kirkossa vanha
tuntemattoman tekemä alttaritaulu
„Ehtoollinen" ja uusi V. Soldan-Brofeldtin maalaama
„Enkeli vie ihmistä jumalan luo" (v:sta 1906).

J. A. W.

Kuoriäyriäiset ks. Malacostraca, V Os.

Kuorma-automobiili on erittäinkin viime
vuosina vallinneen hevostyön kalleuden takia tullut

terimoottoreilla ja kulkevat n. 18-20 km:n
tuntinopeudella. — Pienet n. s. pika-k:t ottavat las-

Witt’; jr* • .-*•>

Kevyt saks. kuorma-auto.

erittäin tärkeäksi kuljetusneuvoksi sekä
kaupungeissa että maaseudulla. Suurvaltain sodassa
saavutti automobiilien käyttäminen ennen
kuulumattoman merkityksen. Niitä käytettiin kaikkeen
liikenteeseen, jota ei voitu suunnata rautateitä
pitkin ja ne syrjäyttivät täten huomattavassa
määrin entiset hevosten vetämät kuormastot. —
Kiien sotilaallinen merkitys sisältyy ennen
kaikkea niiden suureen kantovoimaan ja nopeuteen.
Raskaat k:t kykenevät kuljettamaan 4-6 tonnin
kuormia 18-25 km tunnissa. Tämä nopeus ja
kantovoima kykenee kuljettamaan 100 kiila
300-600 tonnia viimeiseltä asemalta 70 km kaukana
olevalle rintamalinjalle yhdessä vuorokaudessa,
4-6 tunnin yölepo siihen luettuna. Hevosilla
kuljetettaessa tarvittaisiin jokaista kiia kohti 6-10
hevosta kuormineen ja rehuineen, joka samalla
veisi 5 kertaa enemmän tilaa maantiellä. Saksan
sotalaitoksen rintamapalveluksessa oli ainakin
40-50,000 kiia, Ranskan n. 55-60,000, Englannin
Ranskan rintamalla n. 15,000 j. n. e.

Suuret 3-6 tonnin kantovoimaiset kit, joiden
oma paino kohoaa 2,5-3,2 tonniin, ovat
useimmiten varustetut 30-45 hevosvoiman nelisilin-

Saks. irtovaunulla rarustettu kuorma-auto.

Nopeakulkuinen miehistön kuljetus-auto.

tia 1,5-2,5 ton., kulkevat n. 30 km tunnissa ja
ovat varustetut 22-35 hevosvoiman
nelisilinteri-moottoreilla. ■

Kit ovat erisuuruisia ja erilaisia eri maissa.
Niitä käytetään nykyajan sodissa mitä
erilaisimpiin tarkoituksiin. Paitsi varsinaisten
kuormien kuljetukseen, ovat ne varustetut miehistön
sekä sairaitten ja haavoittuneitten kuljettamista
varten, toiset taasen ovat sisustetut liikkuviksi
keittiöiksi, leipomoiksi, korjauspajoiksi,
kylpylaitoksiksi j. n. e. vrt. Automobiili, Täyd.

W. E. T.

♦Kuormasto ks. myös
Kuormastovau-n u t, Täyd.

Kuormastovaunut, vaunut, joilla sotajoukon
muona-, varustus-, ampumatavara- y. m. tarpeita
kuljetetaan. Useampia k:ja yhdistetään
kuor-mastoksi. Kuormastot jaetaan tavallisesti 3
pääosaani joukko-osastojen kuormastot,
divisioonien (armeiakuntien) kuormastot sekä
etap-pikuormastot, jotka viimeksimainitut ovat
armeian ylijohdon käytettävissä. Joukko-osastojen
kuormastot jakaantuvat 2 alaosaan:
taistelukuor-mastot ja suuret kuormastot. Taistelukuormasto
seuraa välittömästi joukko-osaston mukana. Se
kuljettaa patroonavaunuissa mukanaan
ampuma-varoja ja lääkintävaunuissa haavoittuneille
annettavia, ensi apuun tarvittavia välineitä sekä
kenttäkeittiöitä. Suuri kuormasto seuraa jonkun
verran marssirivistön takana. Se kuljettaa
mukanaan muonaa, varustusten kunno3sapitoon
tarvittavia varaosia y. m. tavaroita. Se tulee
tarpeeseen majoituksessa ja leiriytymisessä. W. E. T.

Kuormittaminen, kehruut. Silkki voi sitoa
itseensä suuria määriä metallisuoloja (sinkki- ja
rautayhdistyksiä y. m.). Tätä ominaisuutta
käytetään sen painon lisäämiseksi. Keitettäessä
raakasilkkiä saippualiuoksessa menettää se
kuitua ympäröivän serisiiniliimakerroksen painon
vähentyessä 25-30%. Jos tämä vähentynyt
paino korvataan metallisuoloilla, sanotaan silkkiä
pari-kuormitetuksi (pari-silkki).
Kaupassa käypä silkki saattaa sisältää 80-90 %
painostaan vieraita aineita. Liiaksi kuormitettu
silkki on haurasta ja heikkoa. Kuormitettu
silkki on arkaa keittosuolaliuoksille; niinpä
kuormitetut vuorisilkit menevät usein hiostuvissa
paikoissa (esim. kainalopaikoissa) ennen aikojaan
rikki. Kuormitusta pidetään hinnan alentamisen
takia välttämättömänä pahana. E. J. S.

♦Kuortane. 6,289 as. (1918), oma palo- ja
he-vosvakuutusyhdistys, Kansallis-osakepankin
konttori, osuuskauppa, useampia puimaosuuskuntia;
yli pitäjän kudotaan kankaita ja veistetään Iän-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0335.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free