Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuru ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
655
Kiiunteluvartio—Kymenlaakson sähköosakeyhtiö
656
ehtii menokaasu antaa lämpöään. Tällaisia
rekuperatiivisia uuneja käytetään paitsi pajoissa
ja valssilaitoksissa myöskin m. m.
lasinsulatus-uuneissa, vieläpä muhveliuuneissakin. —
Aikaisemmin käytetty „Bildtin niilitornilla"
(kaasun-synnyttäjä) varustettu kuumennusuunijärjestelmä
oli ajatukseltaan niinikään rekuperatiivinen.
P-o P-o.
Kuunteluvartio, uloimpana, vihollisen
läheisyydessä oleva vartio, joka etupäässä kuuntelemalla
tekee havaintoja vihollisen toimista.
♦Kuurilaiset. Kysymyksestä muinaisten k:n
sukuperästä ks. myöskin K. Grotenfelt. „Uber
die in den alten nordischen Quellen erwähnten
Kuren und ihre Wohnsitze" (Suomen
muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja XXVI).
Kuurmanpohja, kylä Jääsken pitäjässä
Kuur-manjoen molemmin puolin siinä, missä
Viipurin-Tainionkosken maantie haaraantuu Jääsken
kirkolle. K:n nimi mainitaan sen suurenmoiseksi
suunnitellun vesivoimalaitoksen yhteydessä, jonka
rakentamista ven.-ransk. rahainiesyhtymä
edustajanaan ins. P. I. Rattner 1914 ja edellisinä
vuosina suunnitteli kylään. Saimaan vedet olisi
osaksi padottu Vuokseen pääsemästä ja sensijaan
johdettu n. 18 km:n pituiseen kanavaan, joka
olisi kaivettu Joutsenon Karstunrannan kohdalta
Pätilän, Vesikkolan, Lipiäiän, Soljalan y. m. kylien
kautta Kiaan, missä se yhtyisi Kuurmafijokeen.
Tässä piti muodostua n. 60 m:n korkuinen,
keinotekoinen putous, jonka vesimäärä oli
laskettu n. 500 m3:ksi sek. ja hevosvoimamäärä
n. 300,000:ksi. Putouksen käyttämässä
voimalaitoksessa olisi valmistettu sähköenergiaa Suomen
valtion, ympäristön tehtaiden ja kylien, mutta
ennen kaikkea Pietarin ja sen ympäristössä
olevien tehdasseutujen tarpeiksi. Suurvaltain sodan
syttyessä Kin suunnitelma, josta jo oli jätetty
anomus senaattiin ja jonka suhteen jo oli esitöitä
suoritettu, jäi toteuttamatta. J. A. W.
Kuuromykkäkoulut ks. Kuuromykkäin
opetus, V Os.
♦Kuusamo. 13,761 as. (1918), kansakouluja
9 (1917), kasvitarha- ja talouskoulu, valtion
palkkaama aluelääkäri, oma paloapuyhdistys
(vista 1911), osuuskauppa, puhelinkeskus.
Erittäinkin pohjoisosissa Paanajärven ympärillä
runsaasti kalkkikiveä. — Kirkossa J. Hedmanin
maalaama alttaritaulu „Kristus riscillä" (vista
1825). J. A. W.
♦Kuusankoski, seurakunta, Porvoon hiippak.,
Iitin rovastik., per. sen. päät. 28 piitä jouluk.
1917 ja alkoi toimia 1 p. toukok. 1919; käsittää
K.n, Kymin ja Voikaan asutusalueet sekä osia
Valkealan ja Iitin pitäjistä; 7,4iie mantt., 11,127
as. (1917).
*Kuusjoki. 2,576 as. (1918), kansakouluja 3
(1917), paloapuyhdistys yhteinen Uskelan,
Muurlan ja Perttelin kanssa, 2 osuusmeijeriä. —
Kirkossa A. Såltinin maalaama alttaritaulu
„Kirkastus" (vista 1909). J. A. W.
♦Kuusjärvi. 4,007 as. (1918), kansakouluja 5
(1917), kunnanlääkäri, Liperin haara-apteekki
Outokummussa, jossa myös tehtaan sairaala ja
köyhäintalo, oma paloapuyhdistys, osuuskauppa,
osuusmeijeri, osuuskassa; ammattikalastusta
Juoja Viinijärvestä (lohia, haukia, siikoja,
muikkuja, kuhia). — Kirkossa Eino Härkösen
maalaama alttaritaulu „Kristus ristillä". J. A. W.
♦Kuusluoto. 467 as. (1918), köyhäintalo. —
Seurakunta erotettiin eri
kirkkoherrakunnaksi sen. päät. 8 piitä huhtik. 1914, mikä
toteutui 1 p. tammik. 1915. Kirkossa A. Såltinin
maalaama alttaritaulu „Paimenet kumartavat
Jeesus-lasta" (saatu 1912). J. A. W.
♦Kuvernööri ks. Maaherra, Täyd.
Kvadruppelkone (lat. quadruplum, ransk.
quad-ruplc — nelinkertainen), höyrykone, jossa höyry
paisutetaan neljässä jaksossa (nelipaisuntakone).
Silinterejä on silloin joko neljä, korkea-, I
väli-paine-, II välipaine- ja matalapainesilinteri, tai
viisi, jolloin matalapainesilinteri on jaettu kahteen
silinteriin. Kieita käytetään pääasiallisesti
suurimmissa laivoissa, vrt. Trippeikone, Täyd.
P-o P-o.
Kvartsilamppu, keinotekoisena valonlähteenä
käytetty sähkökaarilamppu, jossa aineksina lasin
asemesta on kvartsia sulamisen välttämiseksi;
synnyttää runsaasti ultravioletteja säteitä, joilla
on parantava voima eräissä taudeissa (vrt.
Valo-parannus, X Os.), mutta samalla, esim.
silmiin vahingoittava vaikutus. A. J. P.
Kvartsilasi, p i i 1 a s i, ks. Pii, VII Os.
Kyathos (kreik.), jalallisen kipon tapainen
kreik. juoma-astia, jonka alta siro korva nousee
korkealle laidan yli. Kuva Saviteollisuus,
VIII Os., siv. 875-6 alh.
Kühlmann [kylmän], Richard von
(s. 1873), saks. diplomaatti, toiminut lähettiläänä
Marokossa, Haagissa ja Konstantinopolissa; tuli
elok. 1917 Saksan ulkoasiainministeriksi
Zimmermannin jälkeen; erosi heinäk. 1918.
Kylmyysnapa 1. p a k k a s n a p a ks.
Ilman-lämpötila, III Os.
♦Kylmäkoski. 1,970 as. (1918), osuuskassa;
aseman luona O.-y. Kylmäkosken
puunjalostustehdas (erikoisalana koulukalustot ja lelut).
Kyltepe, Vähässä-Aasiassa Halys-virran
eteläpuolella Kaisarijesta koilliseen sijaitseva
raunio-kumpu, josta on löydetty 3:nnelta vuosituh. e. Kr.
olevia nuolenpäätauluja ja veistoksia. K. T-t.
Kylvösiemen, uuden sadon saantia varten
maahan siroteltavat (kylvettävät) siemenet (ks. S i
e-m e n, VIII Os.) ja jyvät. Eräistä kasveista
käytetään kylvöön muitakin kasvinosia, kuten
esim. perunasta mukuloita. Kun viljelyksen
taloudellinen kannattavaisuus sangen suuresti
riippuu kin ominaisuuksista (itävyys, puhtaus,
paino, alkuperä), on näistä seikoista ennen
kylvämistä tarkka selko otettava (ks.
Siemen-tarkastus, VIII Os. ja Täyd.). On
kasvatettava ainoastaan kunkin viljelyspaikan oloissa
menestyviä, mahdollisimman runsaita satoja
antavia kasvilaatuja ja -kantoja (vrt.
Itäminen, Itämisteho, Itävyys, III Os.,
Kasvinjalostus, IV Os.). J. F. S.
Kymenlaakson sähköosakeyhtiö, 1918
Kymijoen seudun kuntien kesken perustettu osakeyhtiö,
jonka tarkoitus on omia johtoja pitkin jaella
sähköä sekä valaistus- että
voimankäyttötarpei-siin. Osakkaina on nykyään 17 maalaiskuntaa
sekä Haminan kaupunki; osakepääoma 3,as milj.
mk. Yhtiön johtoverkkoon, jonka yhteenlaskettu
pituus oli 383 km (huhtik. 1920), on Kotkan,
Loviisan ja Haminan sähkölaitokset päätetty
yhdistää. Hallinnon muodostaa 16-miehinen
hallintoneuvosto, jossa eri kunnat ovat
edustettuja; sekä 3-miehinen johtokunta. Paitsi johtoja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
