Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kymi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
657
Kymi—Kymin osakeyhtiö
658
yhtiö omistaa Loviisassa oman liiketalon, jossa
pää- ja rakennuskonttori. Sähköenergia saadaan
toistaiseksi Etelä-Suomen voima o.-y:n
välityksellä Stockfors-yhtiön omistamasta Klåsarön
vesivoima-asemasta (1,000 kilovvattia); oma
vesivoima-asema suunniteltu Pernoon koskiin.
Voimansiirtojärjestelmä on 50-periodinen kiertovirta, jännitys
maakuntajohdoissa 20,000 volttia, välijännitvs
pitäjänjohdoissa 3,000 volttia, moottorijännitys
380 volttia, lamppujännitys 220-240 volttia. —
Työväkeä 78 henkeä (1920). J. A. W.
*Kymi. 15,187 as. (1918), kansakouluja 16
(1917), kunnansairaala, Karhulan tehtaan
lääkäri asuu kunnassa, köyhäintalo, oma
paloapuyhdistys, Kansallis-osakepankin konttori
Karhulassa, 4 osuuskauppaa, 1 osuuskassa;
teollisuuslaitoksia: Sunilan, Tiutisen, Jumalniemen sahat,
Korkeakosken sähkö-, pahvi- ja massatehdas;
kotiteollisuutta: vene- ja laivanrakennusta
Mus-salossa ja Kaarniemessä, leikkikalujen valmistusta
Helilässä; ammattikalastusta saari- ja
rantakylissä ja Langinkoskella; laivastossa 1916: 10
purjelaivaa (794 rek.-ton.) ja 1 höyryl. (25 rek.-ton.).
— Seurakunta. K:stä erotettiin Kotkan
kaupunki eri seurakunnaksi sen. päät. 1 p:Itä huhtik.
1892, mikä toteutui 1 p. toukok. 1914. —
Kirkossa B. A. Godenhjelmin maalaama alttaritaulu
„Kristus ristillä" (1850-luvulta). J. A. W.
Kymin kanavoimissuunnitelma. Päijänteen
yhdistämistä mereen kanavalla on Ruotsin
vallan ajoista (n. v:sta 1734) saakka useammassa
eri otteessa pohdittu, mutta vasta 1900-luvun
toisella vuosikymmenellä asiaa alettiin
kiinteämmin ajaa. V. 1916 tie- ja vesirakennusten
ylihallitus senaatin määräyksestä asetti
komitean teknillisesti ja taloudellisesti
kanavakysy-mystä tutkimaan, ja 1917 Päijänteen
ympäristön* kunnat puolestaan muodostivat
„Keski-Suomen-Saimaan-Kymin kanavoimisasiain
keskustoimikunnan" asiaa ajamaan ja töitä
kiirehtimään. Kysymyksessä oli kolme vaihtoehtoista
tietä Päijänteestä Suomenlahteen: 1) n. s. Mi
k-kelin kanava Päijänteen Liikonlahdesta
Jääsjärven ja Puulaveden läpi Saimaaseen
Mikkelin kaupungin luona; 2) Mäntyharjun
kanava Heinolan kaupungin, Mäntyharjun
vesistön ja Kuolimojärven kautta
Oraintaipa-Ieen läpi Saimaaseen sekä 3) Kyminkanava
Päijänteen Sääkstaipaleen pohian, Ruotsalaisen,
Jyrängön virran Heinolan luona, Koskenniskan,
Pyhäjärven Keinolanlahden, Pelinginselän ja
Urajärven kautta Kymijokeen Keltin koskien
alapuolella ja siitä pääasiallisesti Kymijokea
seuraten ja sen kosket kiertäen Hovijoen haaran
kautta Kotkan satamaan. Viimeksimainittu
tie osoittautui parhaiten tarkoitustaan
vastaavaksi ja edullisimmaksi; sen
rakennussuunnitelma saatiin valmiiksi 1919. Kanavan koko
pituus olisi 122,15 km, josta kaivettua 35,ce km,
jokea 32,785 km ja järvimatkaa 54,315 km.
Korkeusero päätekohtien välillä olisi 77,59 m ja
suunniteltuja sulkuja tulisi 13. Kanava on aiottu
sellaisten alusten kuljettavaksi, joiden mitat
ovat enintään: pituus 65 m, leveys 9,6 m,
kulkusyvyys 3,o m, mikä vastaa 700 tonnin
kuor-mauskykyä höyrylaivoille ja 900 tonnin
proomuille. Rakennuskustannukset ennen sotaa
vallinneilla hinnoilla arvioitiin n. 75 milj. mk:ksi.
Niiden pitäjien pinta-ala, joita kanava tulisi
välittömästi koskettamaan, on — vesialueita
lukuunottamatta — n. 12,000 km2, josta n.
8,700 km2 kasvullista metsämaata, 2,200 km2
huonosti kasvavaa, asukasluku n. 200,000.
Vesivoimaa Kymijoessa on keskiveden aikana n.
300,000 luonnollista hevosvoimaa, josta n. 37,000
nyt on käytännössä, joten kanavalle tulisi tärkeä
tehtävä teollisuuden kehittäjänä ja muun
liikenteen ohella myös sekä suuremman että
pienemmän puutavaran kuljetustienä.
[„Keski-Suomen-Saimaan-Kymin kanavoimiskysymvksiä"
I ja II.] to* J. C-én.
*Kymin osakeyhtiö (K y m m e n e «, a k t i
e-bolag). Yhtiön hallinnonalaisuus lakkasi 1915,
kun pankeille oli maksettu niiden myöntämä
hallintoluotto. — Johto on v:n 1912 jälkeen
muuttunut sikäli, että sen nykyään muodostavat
hallintoneuvosto, jossa on puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja sekä vähintään 5 ja enintään 7
jäsentä riippuen yhtiökokouksen päätöksestä, sekä
Kymintehtaiden pääkonttorissa toimiva,
hallintoneuvoston asettama johtokunta, jonka
muodostavat toimeenpaneva johtaja puheenjohtajana
sekä kaksi, korkeintaan neljä jäsentä.
Hallintoneuvoston puheenjohtajana on nykyään (1920)
vapaah. G. Langenskiöld ja johtokunnan
puheenjohtajana ja toimeenpanevana johtajana
vara-tuom. Einar Ahlman. Osakepääoma on 60~rnilj.
mk. (1912 14,5 milj.) kantaosakkeina ja 3,4 milj.
mk. etuoikeutettuina osakkeina, mitkä yhtiö on
kokonaan lunastanut siihen tarkoitukseen
osoitetuilla varoilla. — Tuotanto kohosi, v:n 1912
lakoista aiheutunutta laskua lukuunottamatta
tasaisesti, sodasta huolimatta, niin että se 1916
oli: 25,600 tonnia puumassaa, 29,500 tonnia
selluloosaa ja 63,700 tonnia paperia. V:n 1917
lakko ja v:n 1918 kapina alensivat tuotantoa
huomattavasti, vuosi 1919 lupaa parempaa
tulosta. Jo ennen 8-tunnin työpäivälain
voimaanastumista yhtiö oli ottanut käytäntöön
kolmi-vuorojärjestelmän niissä tehtaissa, missä
kes-keymätön vuorotyö oli välttämätön. Yhtiön
hallussa oleva, rakennettava 9-kuukautinen
vesivoima on arvioitu n. 40,900 hevosv:ksi, joista
n. 15,600 nykyään on käytännössä. — Puuaineen
saannin turvaamiseksi ostettiin Juantehdas o.-y:n
osake-enemmistö marrask. 1915 sekä Halla o.-y:n
kaikki osakkeet maalisk. 1916, minkä kautta
yhtiön maakiinteimistö on kasvanut n. 255,000
ha:ksi. — V. 1916 muodostettiin Pietariin „Kymin
kauppaosakeyhtiö" (Kymmene
händels-aktiebolag) niminen ven. yhtiö, johon K.
liittyi pääosakkaaksi ja joka sai yksinoikeuden
yhtiön paperituotannon myyntiin keisarikunnassa.
Vallankumous on keskeyttänyt kaiken
liiketoiminnan siellä. Syksystä 1918 on K. o:n paperin,
puumassan ja selluloosan myynti „Suomen
paperi-tehdasyhdistyksen", „Suomen
puuhiomoyhdistyk-sen" ja „Suomen selluloosayhdistyksen" käsissä
v:n 1921 loppuun voimassa olevien
yhdistysväli-kirjojen nojalla. ■— V:n 1918 kapina tuli sangen
kohtalokkaaksi K. o:l!e. Sen aikana
kapinalli–set pitivät yhtiön konttoria ja tehtaita
miehitettyinä, jota paitsi silloinen erittäin ansiokas
hallintoneuvoston puheenjohtaja kauppaneuvos Gösta
Björkenheim sekä 13 yhtiön virkailijaa ja yhtä
monta paperimestaria, työnjohtajaa, poliisia ja
portinvartijaa murhattiin. — Yhtiön
palveluksessa oli 1920 142 virkailijaa, 99 työnjohta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
