Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kälviä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
i ^ •• i • • • TToi.1!91!
Kälviä—Kat ilolait os
662
tariin myyntiä varten; Hiitolaii-Raasulin radan
Kapeasalinen, Käkisalmen ja Näpinlahden
asemat. — 3. Rautatieasema (IV 1.)
Hiitolan-Raasulin radalla, 33 km Hiitolasta, 439 km
Helsingistä.
♦Kälviä. 4,354 as. (1918), oma paloapu- ja
hevosvakuutusyhdistys; Runtujärven ja
Rasmuksen höyrymylly, höyläämö ja saha, Hyypän
mylly; rantakylissä ammattikalastusta, niissä
myös tehdään veneitä myytäväksi. — Kirkossa
A. Såltinin maalaama alttaritaulu „Kristuksen
kirkastus". - J. A. W.
Käudler [-hr], Johann Joachim
(1706-75), saks. kuvanveistäjä, maalari Heroldin
rinnalla saks. posliiniteollisuuden vaikutusvaltaisin
taiteilija, jonka posliiniplastillisia töitä nykyään
pidetään klassillisina. Hänen paraat aikaisemmat
työnsä vielä olivat täysin barokinsävyisiä, 1740:n
jälkeen rokokoluontoisia. Päätöitä olivat kreivi
Briihliä varten muovailtu suuri joutsenserviisi
{nyt Pförtenin linnassa Lausitzissa), Dresdenin
japanilaisen palatsin koristeelliset eläimet,
suuret kuviorikkaat ryhmät, pystykuva August
Illrsta s/4 luonn. kokoon sekä lukuisat
krinoliini- ja lempiryhmäkuvat. [Berling, „Das
Meissener Porzellan und seine Geschichte" (1900).]
U-o N.
Käpy, Alfred A 1 e k s i (s. 1871), lakimies,
varatuomari 1895; palveltuaan Turun
hovioikeudessa nimitettiin senaatin oikeusosaston jäseneksi
1909 ja Turun hovioikeuden presidentiksi 1912.
Ollut edustajana Turun läänin eteläisestä
vaalipiiristä valtiopäivillä 1907, 1908 ja 1909; ollut
erinäisissä yhteiskunnallisissa luottamustoimissa,
viimeksi m. m. Turun suom. yliopistoseuran
hoitokunnan puheenjohtajana.
Ivärehetär, ketun emuu, on runoissa mainittu
metsänhaltia, jota pyydettiin kuljettamaan kettua
sille viritettyihin rautoihin. Nimi, josta myös
tavataan lyhyempi muoto K ä r e s, käärmetten
emuuna, johtuu tikkaa merkitsevästä sanasta
kärki (vrt. palokärki). Taioissa neuvotaan
tekemään ketun käpylautoja sellaisesta puusta,
johon tikat olivat takoneet koloja; niihin
menisivät ketut hyvin. [Kaarle Krohn,
„Suomalaisten runojen uskonto", s. 144-45.] K. K".
Käres ks. K ä r e h e t ä r, Täyd.
Kärki, sot., etuosaston etumainen osa,
viholliseen päin marssivan varmistetun rivistön
etumainen osasto, ks. M a r s s i v a r m i s t u s, Täyd.
Kärkikomppania ks. M a r s s i v a r m i s t u s,
Täyd.
♦Kärkölä. 4,597 as. (1918), köyhäintalo,
osuuskauppa ja osuuskassa.
Kärpänkivi, grafiitin (ks. t. II Os.)
kansanomainen nimitys.
Kärryt ks. Ajoneuvot, I Os.
♦Kärsämäki. 3,499 as. (1918), 1 osuuskauppa,
4 osuuskassaa, oma paloapuyhdistys.
Käsiase, sot., on yhteinen nimitys kiväärille,
karbiinille, pistoolille, revolverille y. m. s.
♦Käsikranaatti ks. Käsipommi, Täyd.
Käsipommi, räjähdysaineella ja
sytytinkoneis-tolla varustettu heittopommi. Saks. kiista
käytetään nykyisin (diskuskäsipommin tultua pois
käytännöstä) pääasiallisesti n. s. varsikäsipommeja
ja munakäsipommeja. Varsikäsipommin
pääosat ovat pää ja varsi. Pää on metallilevyistä
ja sisältää hyvin voimakasta räjähdysainetta.
Varsi, jonka voi kiertää irti päästä, sisältää n. s.
aikasytyttirnen. Varren päästä tulevasta langasta
vedettäessä syttyy varren sisässä oleva, 5l/2 cm:n
pituinen sytytyslanka räjähdysclohopeapalasen ja
erikoisen rautalankakierteen välisestä
hankauksesta palamaan ja sytyttää päässä olevan
räjäh-dyskapselin. Tämän räjähdyksen aikaansaama
kuumuus taas saa itse räjähdysaineen syttymään.
Räjähdys tapahtuu 5 V2 sek. senjälkeen kuin
pommi on sytytetty. — Munakäsipomrni
on munan suuruinen ja muotoinen, seinämät
uurteisesta, paksuhkosta raudasta. Sen sisältämä
räjähdysaine synnyttää niin voimakkaan kaasun,
että se särkee pommin seinämät ja sinkoo
sirpaleet yltympäri. — Ven. käsipommi on pullon
muotoinen ja yksiosainen, seinämät vaaleata peltiä.
Varren syrjässä on joustimella varustettu lusikka,
joka, senjälkeen kuin varmistin on poistettu,
heitettäessä on painettava kovasti varteen kiinni.
Räjähdys tapahtuu n. 2 sek:n kuluttua. W. E. T.
Iiäsipyörä (ruots. ratt), koneissa, venttiileissä
y. m. tavallisesti käsin väännettävä sileäkehäinen
pyörä. Kuumiin tai kylmiin paikkoihin tulevien
k:ien kehään pannaan puuta tai muuta huonosti
lämpöä johtavaa ainetta. Miehen voima k:ssä
lasketaan tavallisesti 10 kg:ksi. vrt. Ratti,
VII Os. P-o P-o.
Käskyjenjakelu, sot., tilaisuus, jossa esimies
jakelee käskyt alaisilleen upseereille.
Pataljoonissa ja komppanioissa on k. joka päivä.
Pataljoonat (rykmentit j. n. e.) antavat kirjallisesti
käskynsä (pataljoonankäskyt, rykmentinkäskyt
j. n. e.). \V. E. T.
Kätilölaitos on Suomessa aikojen kuluessa
kehittynyt rinnan kätilöopetuksen asteittaisen
edistyksen kanssa. Ennen 1700-luvun
keskiväliä lienee maassamme tuskin ollut
tutkinnon-suorittaneita kätilöitä (ensiksi Pohjanmaan
rantakaupungeissa 1750-luvulla). Nämä kävivät
oppinsa Tukholmassa, mutta koulutuksen kalleus
ja kielivaikeudet aikaansaivat sen, että vain
harvat oppilaat Suomesta pyrkivät kätilöiksi,
vaikka kätilöasetus v:lta 1777 sääsi, että
jokaisessa kunnassa tuli olla kätilö. Suomen
ensi-mäinen lapsenpäästö- ja kätilöoppilaitos
perustettiin kliinillisen laitoksen yhteyteen Turkuun
1816 ja muutettiin Helsinkiin 1833.
Kätilöasetus v:lta 1859 (joka kumosi edellisen v:lta 1777)
määräsi opetuksen annettavaksi paitsi ruotsin
myös suomen kielellä, jätti 76:lle valtion
palkkaamalle kätilölle myöskin rokottamisen
suoritettavaksi sekä m. m. määräsi apurahoja
kätilöoppi-1 ai 1 le opintoajaksi. Kun nämäkään toimenpiteet
eivät sanottavasti lisänneet kätilöiden
lukumäärää, niin antoi hallitus 1879 uuden, v:een 1920
asti voimassa olleen kätilöasetuksen:
„Uudistettu armollinen ohjesääntö kätilöimille
Suomessa". Kun uusi, vielä nykyisinkin
suunnilleen samassa kunnossa oleva lapsenpäästölaitos
Helsingissä edellisenä v:na oli valmistunut,
saattoi tämä asetus antaa seikkaperäisiä määräyksiä
perusteellisempaa opetustoimintaa varten.
Kolmesti vuodessa alkavat kurssit tulivat
1-vuoti-siksi, oppilaaksi pääsyä varten vaadittiin vain
kyky omakätisesti kirjoittaa hakemus
oppilaitokseen, papinkirja ja lääkärintodistus.
Suoritettuaan loppututkinnon lääkintähallituksen
jäsenen läsnäollessa ja tehtyään kätilövalan tuli
oppilas oikeutetuksi vapaasti harjoittamaan am-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
