Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lacaille ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
669
Laeaille—Lahti
670
Laeaille [laka’j], Nicolas Louis de
(1713-62), ransk. tähtitieteilijä ja geodeetti, tutki
aluksi teologiaa, antautui sittemmin tähtitieteen
ja geodesian alalle. Otti osaa Cassini’n
johtamaan ransk. astemittaukseen. Oleskeli 1751-54
Hyväntoivonniemellä, jossa suoritti
astemittauk-sen ja valmisti laajan, 10,000 tähteä käsittävän
luettelon etelätaivaan tähtien asemista.
♦Lafontaine, Henry, sai 1913 Nobelin
rauhanpalkinnon.
♦Lagan. L:n koskista on 1915 johdettu
sähkövoimaa Helsingborgiin, sieltä vedenalaista
kaapelia pitkin Helsingöriin ja edelleen
Kööpenhaminan esikaupunkiin Lyngbyhyn.
Lagerborg [lägerborj], Rolf Herbert
Hjalmar (s. 1874), tiedemies ja kirjailija,
yliopp. 1891, fil. toht. Pariisissa 1903 ja Iis.
Helsingissä 1906, filosofian dosentti 1909.
Harjoittanut sangen monipuolista tieteellistä ja
kirjallista tuotantoa. Julkaissut filosofian alalta:
,,Moralens väsen" (1900), ,,La morale publique"
(1903), ,,La nature de la morale" (sam. v.),
„Das Gefiihlsproblem" (1905), „Den metafysiska
intuitionen" (1914), „Den platoniska kärleken"
(1915), ,,Om psykoanalysen" (1918),
„Veten-skapliga vanföreställningar" (1920); sitä paitsi
näytelmän „Öfver bräddarna" (1902),
kirjallishistoriallisen tutkielman „Vår äldsta
konst-diktning" (1906, Ruots. kirjallisuusseuran
„För-handl. o. uppsatser" 20), „Invita Minerva"
(1918), ,,Ur en värmlandssläkts öden" I (1919).
♦Lagerlöf, Selma. Uudempia teoksia:
romaanit „Körkarlen" (1912, suom. „Ajomies"),
„Kejsaren av Portugallien" (1914, suom.
„Portugalhan keisari") ja „Bannlyst" (1918, suom.
„Kironalainen"), elämänkuvaus „Zachris
Topelius" (1920, suom. „Sakari Topelius") sekä
novellikokoelma „Troll och människor" (1915,
suom. „Peikkoja ja ihmisiä").
Lagerstedt [lä-J, Fredrik Vilhelm
(1836-1904), suom. maatalous-, kunnallis- ja
valtio-päivämies Lapualta, uudenaikaisen
maanviljelyksen uranuurtajia. Heinänviljelyksen ja
karia-talouden alalla hän oli ensimäisiä tienraivaajia
Etelä-Pohjanmaalla esimerkillään vaikuttaen,
ettei Lapuan kunnassa 1870-luvun puolivälissä
liene ollut ainoatakaan taloa, jossa ei
kylvöheinää olisi viljelty. L. ryhtyi jo 1860-luvulla
suuriin suoviljelyksiin sekä perusti Swartzin
jääh-dytysinenetelmän mukaisesti hoidetun meijerin.
L:n aloitteesta muodostettiin Lapualla
huomattavia kunnallisia rahastoja maatalouden,
opetuksen, vaivaishoidon y. m. edistämiseksi. V:sta 1882
alkaen hän oli kahdeksan kertaa valtiopäivillä
Alavuden tuomiokunnan edustajana. N. L.
Lagophthalmus ks. J ä n i s s i 1 m ä, III Os.
Lagus [lä-7, Johannes (s. 1846), suom.
maatalousmies ja yhteiskunnallinen toimihenkilö,
yliopp. 1865, perusti omistamalleen Peltosalmen
tilalle meijerikoulun 1875 ja maanviljelyskoulun
1894, joiden johtajana toimi v:een 1902; oli
Iisalmen tuomiokunnan edustajana
talonpoikais-säädyssä 1891-97 ja 1900, lisätyn
maanviljelys-hallituksen jäsen 1892-1901, Kuopion yleisen
maanviljelysnäyttelyn keskuskomitean
puheenjohtaja 1906, Suomen suoviljelysyhdistyksen
puheenjohtaja 1919-20.
♦Lahdenpohja, satamassa ovat Nobel-yhtiön
suuret öljysäiliöt ja kymmenkunta varastoaittaa
Venäjältä tuotavaa viljaa varten. Satamarata
avattiin henkilöliikenteelle 1920. V. 1918
asetettiin komitea suunnittelemaan uutta
asemakaavaa ja rakennusjärjestystä L:n kauppakylää
varten. Komitea jätti 1920 ehdotuksensa
valtioneuvostolle edellyttäen, että L. muodostetaan
kauppalaksi. K. J. V.
♦Lahjavero. Suomessa on kesäk. 27 p:nä
1919 annetulla lailla saatettu voimaan erityinen
valtiolle maksettava 1. perintöveron
täydennyksenä. Sitä suoritetaan tässä maassa olevasta
omaisuudesta, joka lahjana on siirtynyt toiselle,
kuin myös muualla olevasta irtaimesta
omaisuudesta, jonka Suomen kansalainen on saanut
lahjana. Veroa ei kuitenkaan kanneta sellaisesta
omaisuudesta, ioka on annettu yleishyödylliseen
tarkoitukseen käytettäväksi, jotapaitsi eräät
muutkin lahjat ovat verosta vapaat, m. m.
sellaisen asuntoirtaimistoon kuuluvan esineen
lahja, joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen
perheensä käytettäväksi, ja lahja, jonka arvo
on 3,000 mk:aa pienempi. Vero on
lahjansaajan suoritettava ja yhtä suuri kuin perintövero.
Vero määrätään niinikään samoinkuin
perintövero muuten paitsi että lahjansaajan on tehtävä
verotusviranomaiselle veroilmoitus 3 kk:n
kuluessa lahjan saamisesta lukien; veroilmoituksen
laiminlyöminen rangaistaan sakolla. ks. P
e-r i n t ö v e r o, Täyd. K. K-a.
♦Lahti. Väkiluku kirkonkirjojen mukaan
6,606 ja henkikirjojen mukaan 5,157 henkeä
(1919). Kaupunki osti 1919 hovineuvos
Fellmanin omistaman Lahden kartanon
irtaimistoineen 3,900,000 mk:!la. Tämän kautta laajeni
kaupungin pinta-ala 549,03 ha:lla maa- ja 31,50
ha:lla vesialuetta, joten koko pinta-ala nykyään
on 835,095 ha.
Kaupungin omaisuus v:n 1920 alussa:
maa- ja vesialueet sekä maatilat 4,989,736 mk.,
metsät 477,708 mk., rakennukset tontteineen
4,707,500 mk., tekn. laitosten kiinteimistö
2,210,542 mk., mvytäviksi varatut tontit ja
vuokratontit 2,657,107 mk. 1. yhteensä 15,042,576
mk. Tulo- ja menoarvio päättyi 1920 10,068,142
mk:aan. — Uusia kunnallisia
laitoksia. Kunnallinen työnvälitystoimisto,
teknillisten laitosten hallitus, lastenkoti. —
Kaupungin lähellä Hennalassa olevat entiset 54 ven.
kasarmia joutuivat keväällä 1918 Suomen
valtiolle. Uuden vaalilain mukaan kuuluu L:n
kaupunginvaltuustoon 24 jäsentä, jotka v:n
1920 alussa kaikki olivat porvarillisia, 19 miestä,
5 naista. — Koulut. Kaupungin
kansakoulussa oli 1920 21 osastoa, 22 opettajaa ja 753
oppilasta. Kaupungin kannattamassa
yhteiskoulussa toimi 1920 viidellä alimmalla luokalla
rinnakkaisosastot, opettajia 15 ja oppilaita 420.
Yhteiskoulun yhteydessä toimii 2-luokkainen
yksityinen valmistava koulu. 5-luokkaisessa
tyttökoulussa oli 5 vakinaista ja 3
tuntiopettajaa sekä 123 oppilasta. Lahden kansanopiston
talvikursseilla oli 11 opettajaa ja 167 oppilasta.
Lahden 2-luokkainen kauppakoulu ja
2-luokkainen liikeapuiaiskoulu siirtyivät 1919
kaupungille. — Sanomalehdet. Lakanneita:
sosialistiset „Raivaaja", „Satamatyömies" ja
„Heimolainen". — Kirjapainoja, joita ennen oli
4, on nyt vain 2. — Seuroja ja
yhdistyksiä. Entisten lisäksi toimii kaupungissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
