Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Latvia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
689
Latvia
690
LAT V i A
WOLMAR
GOLOIN 36 N
SAV
NOVO &A.EKSANDRQVS
Lopullinen, raja
// å M m rt t-^xi
M/U/hW’M
päätti toimeenpanna täydellisen eron Venäjästä
sekä perustaa yhteisen itsenäisen valtion, joka
personaali-unionilia yhdistettäisiin Preussiin.
Toisaalta taas Viron kansallisneuvosto, joka oli
Saksalle vihamielinen, kääntyi Englannin
puoleen pyytäen sitä avustamaan Viron
itsenäisyyttä. Elok. 1918 sovittiin Berliinissä
lisäyksistä Brest-Litovskin rauhanmääräyksiin:
Lii-vinmaa ja Viro pääsivät nyt täysin itsenäisiksi.
Pian tämän jälkeen seurasi kuitenkin Saksan
kukistuminen sodassa (syks. 1918). Aselevon
(ja sittemmin Versailles’in rauhan) määräysten
mukaan saks. joukkojen Itämeren maissa tuli
vetäytyä 1914 vuoden rajojen toiselle puolen.
Näiden maiden saksalaiset sopivat nyt
maltillisten lättiläisten sekä virolaisten kanssa ja
muodostui kaksi vapaavaltiota: Latvia Riika
pääkaupunkina, johon valtioon kuului
Kuurinmaa sekä eteläosa Liivinmaata, ja V i r o (E e s t i)
Tallinna pääkaupunkina. — jouluk. 1918
Venäjän bolsevikit hyökkäsivät L:aan ja valloittivat
Riian. Mutta kun se osa lättiläisistä
sotavoimista, joka ensin oli yhtynyt bolsevikkeihin,
heistä jälleen luopui, saatiin Riika melkein
taistelutta taas vapautetuksi toukok. 1919. Sota
jatkui tämän jälkeen L:n ja Neuvosto-Venäjän
välillä, mutta sen ohessa kiihtyivät jälleen
sisäl-liset levottomuudet. Saksalaismielinen
ylimys-puolue pääsi joksikin ajaksi valtaan (Ulmaniksen
ministeristön täytyi antaa sijaa Needran
minis-teristölle), kunnes lättiläispuolue asevoimin
kukisti vastustajansa Viron avulla (kesäk.). Enti-
nen hallitus palasi jälleen. Mutta kohta sai uusi
tasavalta puolustautua muitakin vihollisia
vastaan. Sen alueella bolsevikkeja vastaan toimivan
„Luoteisen venäläisen vapaaehtoisen armeian"
osastonpäällikkö Avalov-Bermondt, joka ei
hyväksynyt „reunavaltioiden" irtautumista
Venäjästä, käänsi äkkiä aseensa Riikaa vastaan, ja
häntä siinä avustivat L:n alueelle yhä jääneet
saks. joukot v. d. Goltzin johdolla, joka oli
riitaantunut L:n hallituksen kanssa (lokak. 1919).
Ven.-saks. armeian ei kuitenkaan onnistunut
valloittaa Riikaa, L:aa avusti tehokkaasti Viro
sekä myös liittoutuneiden valtojen laivasto,
hyökkääjät pakotettiin peräytymään ja viimein
täytyi saks. joukkojen mainittujen valtojen
pakotuksesta jättää L. (marrask. 1919; v. d. Goltz oli
jo sitä ennen Saksan hallituksen vaatimuksesta
luopunut päällikkyydestä). L. katkaisi nyt
diplomaattiset välinsä Saksan kanssa. Tämän
jälkeen L. liitossa Puolan ja Liettuan kanssa
menestyksellä jatkoi sotaa Neuvosto-Venäjää
vastaan. Tammik. 1920 L. otti osaa
„reunavaltioiden" sekä Puolan ja Suomen edustajain
kokoukseen Helsingissä, jossa pohdittiin
suhtautumista Venäjään.
Kun sodassa oli bolsevikeilta valloitettu myös
lättiläisten asuma alue Vitebskin kuvernementtia
(n. s. Lettgallia), oli L:n kansatieteellinen raja
saavutettu. Rauha Venäjän kanssa tehtiin
elok. 1920; siinä L:n täydellinen itsenäisyys
tunnustettiin ja se m. m. myös vapautettiin
kaikesta osallisuudesta Venäjän valtiovelkaan. —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
