Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lauttasaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
605
Lehmann—Leino**
696
jennetun laitoksen tunteiden psykologiaa
käsittelevästä teoksestaan „Die Hauptgesetze des
menschlichen Gefühlslebens" (2:nen saks. pain. 1914).
♦Lehmann, Johannes Edvard, siirtyi
1913 uskonnonhistorian professoriksi Lundin
yliopistoon. Suomeksi on ilmestynyt L:n teos
„Mitä on teosofia?" (1920).
Lehtikerpo ks. K e r p u t, V Os.
Lehtikuitu on yleisnimitys kasvien
lehtisuonista saaduille kuiduille. Tärkeimpiä näistä
ovat: Uuden-Seelannin pellava, manillahamppu,
sanseveriahamppu, ananashamppu, aloehamppu,
pita- ja palmukuidut. Eri kuitujen teknillinen
irroittaminen n. s. lehtilihasta -on kovin
vaihteleva ja useassa tapauksessa, etenkin
pita-kui-duissa, se kohtaa suuria vaikeuksia, joita ei
vieläkään ole tyydyttävästi voitettu. E.J.S.
Lehtimiinaajat ovat hyönteisiä, joiden toukat
elävät lehtien sisällä käyttäen ravinnokseen
niiden sisäsolukoita ja siten nakertaen lehtiin
määrätynmuotoisia „miinoja". Toiset
muodostavat pussimaisen „rakkulamiinan", toiset
kapean käytävämiinan; onpa sellaisiakin, joiden
miina alkaa hienona käytävänä laajentuakseen
toukan kasvaessa rakkulaksi,
„käytävärakkula-miinaksi". L:ia on enimmin pikkuperhosten ja
kaksisiipisten, ainoastaan harvoja
kovakuoriaisten ja ampiaisten lahkoissa. Useimmilla kasveilla
on omat l:nsa, monilla on useita eri lajeja. Lajit
voi useimmiten tuntea miinastaan. Useiden
lajien toukat ovat ruumiinrakenteessaan
mukautuneet miinaajaelämään tavallisesti siten, että
ovat enemmän tai vähemmän täydellisesti
menettäneet liikuntoelimensä. Tunnetuimpia l:ia
ovat juurikaskärpänen (Pegomyia
hyos-cyami) ja sireeni koi (Xanthospilapteryx
syringella). W. M. L.
♦Lehtimäki. 2,494 as. (1918).
Lehtimäki, Konrad (s. 1883), suom.
kirjailija, sanomalehtimies. Julkaissut: „Rotkoista"
(1910), „Spartacus" (1914, draama), „Kuolema"
(1915, novelleja), „Syvyydestä" (1915,
sotaku-vauksia), „Perintö" (1916, draama), „Ylös
helvetistä" (1917, romaani, ruots.). L:n teoksissa
ilmenee ennen kaikkea sangen intensiivinen
näkemys, joka suuntautuu elämän yöpuoleen, sen
taisteluihin ja tragiikkaan; L. on sukua ven.
naturalisteille. — Sosiaalidemokraattisen
puolueen edustajana L. on ollut valittuna
valtiopäiville vv. 1912-17.
♦Lehtonen, Joel. Uudempia julkaisuja:
„Punainen mylly" (1913, kertomuksia),
„Munkki-kammio" (1914, runoja), „Kerran kesällä" (1917,
romaani), „Kuolleet omenapuut" (1918,
novelleja), „Puolikuun alla" (1919, runoja, joiden
itämaiset aiheet ovat peräisin
Pohjois-Afrikanmat-kalta), „Putkinotko" (1919-20, romaani),
„Tähti-mantteli" (1920).
Lehtonen, Uno Ludvig (s. 1870),
historiantutkija, yliopp. 1891, fil. kand. 1898, fil. Iis.
1904, Venäjän historian ja Venäjän valtiotiedon
professorina Helsingin yliopistossa v:sta 1910.
julkaissut m. m.: „Die polnischen provinzen
Russlands in den Jahren 1772-1782" (1906),
„Tilsitlstä Haminaan" (I, 1908).
„Historiallisen aikakauskirjan" päätoimittaja v:sta 1911.
„Turun suom. yliopistoseuran" yliasiamiehenä
(v:sta 1918) toiminut tarmokkaasti Turun suom.
yliopiston aikaansaamiseksi.
♦Lehtoniemen ja Taipaleen tehtaat. Tehtaat
Lehtoniemi & Taipale Fabriker muodostettiin
1916 osakeyhtiöksi nimellä Osakeyhtiö
Lehtoniemi Aktiebolag.
Huutokos-ken-Varkauden rata kulkee tehtaan ohi, josta
Lehtoniemen pysäkille J/2 km. Vapaaherra
Carolus Wrede möi 1917 2/s osakemäärästä
Emissioniosakeyhtiölle. Tehtaitten
toimeenpanevana johtajana v:sta 1917 on insinööri A. T.
Nikander, johtokunnan puheenjohtajana
vapaaherra Carolus Wrede. Uusia laitoksia:
höyry-pannuverstas, 2-raaminen sahakuivausriihi ja
neljä työväenasuntoa, joissa yhteensä 35
huonetta. Tehtaiden erikoisvalmisteita ovat:
hi-naaja-, lasti- ja matkustajahöyryt,
höyrykattilat, höyrykoneet, höyryvintturit ja
ankkuri-pelit. Liikevaihto oli 1910 700,000 mk. ja 1913
760,000 mk.; v. 1913 valmistettiin 13 kpl.
höyryalusta. V:sta 1888 on valmistettu 180
höyryalusta, 340 höyrykonetta, 288 höyrykattilaa,.
55 höyryvintturia ja 42 proomua.
Osakepääoma (1920) 1,200,000 mk. — Työväestö (1919)
n. 275 henkeä. Tehtaan kansakoulussa oli n.
100 oppilasta. K. J. V.
Leicester. Kaupunki ja kreivikunta
Keski-Englannissa, Trentin lisäjoen Soarin, kanavan
ja rautatien varrella; 236,059 as. (1919). L. on
säännottömästi rakennettu; useita vanhanaikaisia
kirkkoja ja rakennuksia. Tärkeä
teollisuuskaupunki, Englannin sukkateollisuuden pääpaikka;
suurta kenkäteollisuutta. — V:sta 1888 oma
kreivikunta.
Leikkikaluteollisuus on sodan aikana Suomessa
lisääntynyt sikäli, että kaikki maassa tällä alalla
tarvittavat tuotteet, n. 3 milj. mk:n arvosta,
lähinnä puusta valmistetut, saadaan omasta
maasta. Suurimmat tehtaat ovat O.-y. Helylä
Sortavalassa ja O.-y. Siro Viipurissa. Pienempiä
tehtaita ja kotrpajoja on Hämeenlinnassa,
Forssassa, Turussa, Kauhavalla ja Tyrväällä.
Suurimman nukkien valmistusliikkeen omistaa
Martta-yhdistys Turussa. Kangasfeluja
valmistetaan kotiteollisuutena edellisen yhdistyksen
toimesta Turun ympäristöllä sekä Juankoskella.
Parhaat puueläimet ovat Jalasjärveltä. L. K-i.
♦Leino. 1. Kasimir L., kuoli 1919.
2. Eino L. Uudempia julkaisuja:
„Naisen orja", „Onnen orja" (1913, romaaneja),
„Seikkailijatar" (1913, romaani), „Maailman
kannel" (1913, runosuomennoksia), „Mesikämmen"
(1914, tarina), „Painuva päivä" (1914, runoja),
„Pankkiherroja" (1914, romaani), „Elämän
koreus" (1915, runoja), „Paavo Kontio" (1915,
romaani), „Helkavirsiä" II (1916), „Musti"
(1916, eläintarina), „Karjalan kuningas" (1917,
runonäytelmä), „Leirivalkeat" (1917, runoja),
„Alla kasvon Kaikkivallan" (1917; „mystillinen
trilogia, erään aikansa lapsen ajatuksia,
tunnustuksia ja kaukonäkyjä"), „Ahven ja
kultakalat" (1918, tarina), „Juhana herttuan ja
Catharina Jagellonican lauluja" (1919);
„Helsingin valloitus" (1918) y. m. L:n aiheenmukaisesti
yhteenkoottuja runoja on ilmestynyt:
„Vapauden kirja" (1918, isänmaallis-valtiollisia runoja),
„Lemmen lauluja" (1919). Suomennoksista
mainittakoon Danten „Jumalaisen komedian"
täydellinen suomennos. L:n aloitteesta on
esitetty Kalevalaa ulkoilmateatterissa („Kalevala
näyttämöllä"). [J. Siljo, „Eino Leino Iyyrik-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
