Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leipomokuormasto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
\)97
Leipomokuormasto—Lentokonosuojus
698
kona" (1912); Eino Leino, ,,Elämän koreus"
(esipuhe).]
Leipomokuormasto huolehtii sodassa leivän
valmistuksesta. Suurempien sotilasmaiden I.
käsittää 12 liikkuvaa uunia. Yhden l:n
val-mistuskyky on, päivittäin leipomopaikkaa
muutettaessa, 750 g:n annoksia noin 13,400 kpl.
24 tunnissa. W. E. T.
♦Leipzig. 613,940 as. (1910). — „Kansain
taistelun" vuosipäivänä lokak. 17 p. 1913
paljastettu muistopatsas on 90 m korkea.
Leiripaikka ks. Leiriytyminen, Täyd.
Leiripäällikkö ks. Leiriytyminen, Täyd.
Leiriytyminen, sot. L:llä tarkoitetaan
sotajoukon majoittautumista leiriin (asuntojen
puutteessa). Leiripaikan tulee sijaita niin, ettei
vihollinen sitä näe; hyvä kulkuyhteys on
suuri-arvoinen. Leiripaikan tulee olla kuiva ja tarjota
mahdollisimman paljon suojaa huonoa säätä
vastaan. Jokaisessa leirissä on arvoltaan vanhin
upseeri ilman muuta leiripäällikkö. W. E. T.
Leiviskä, Iivari (s. 1876), maantieteilijä ja
geologi, yliopp. 1896, fil. kand. 1901, fil. Iis. 1907,
maantieteen dosentti 1908, ylim. professori 1921
Helsingin yliopistossa. Toimi 1902-05
Keski-Poh-janmaan kansanopiston johtajana. Tehnyt
opintomatkoja Saksaan ja Sveitsiin 1906, Mimcheniin
1909. Julkaissut tutkimuksensa ,,Fennia"ssa
ja „Suomalaisen Tiedeakatemian Toimituksissa":
„Über die Küstenbildungen des Bottnischen
Meerbusens" (1905), „Über die
Oberflächenbildung Mittel-Ostbottniens" (1907), „Über der
See Oulujärvi" (1913) sekä pääteos „Der
Salpausselkä" (1920).
♦Leivonmäki. 1,990 as. (1918). Alttaritaulu
„Ristiinnaulitseminen" saks. Blockhorstin
maalaama (v:sta 1873).
Lekhythos [lë-], pieni, solakka,
lieriörunkoi-nen, kaitakaulainen ja korvallinen, tanakan
kiekon tapaisella jalalla seisova kreik. öljy- tai
voidepullo, jonka korva ei nouse
suppilontapai-sesti väljenevän suun aliviivaa korkeammalle.
Sitä käyttivät naiset pukeutumispuuhissaan,
atleetit palaistrassa; vaasimaalauksessa se usein
esiintyy hautajaismenojen yhteydessä.
400-luvun attikalaisista haudoista tällaisia l:ia on
kaivettu suuri määrä esille. Runko useimmiten
on valkeapohjainen monivärisine maalauksineen,
mieliaiheina haudalle uhrilahjojaan esittäviä
surevia. Laatuaan erikoisia ja jaloja ovat ne
suuret kuvio- tai ornamenttikoristeiset
mar-rnori-l:t, joita Ateenassa joskus näkee haudoilla,
ks. S a v i t e o 1 I i s u u s, VIII Os., kuvasivu
875-876. U-o N.
♦Lemaitre, Jules, kuoli 1914.
Leinba, Arthur (s. 1885), vir. säveltäjä ja
pianisti, opiskeli Pietarin konservatorissa
pianonsoittoa Van-Arkin, Rimskij-Korsakovin ja
sävellystä Glasunovin johdolla, suoritti
konservatori-kurssin 1908; saman konservatorin opettajana
v:sta 1903, vakinainen professori 1915, palasi
Viroon 1920. Konsertteja Venäjällä ja
ulkomailla (Helsingissä 1921). Sävellyksiä: sinfonia,
pianokonsertti, ooppera „Lembitu tütar",
lauluja, uvertyyrejä, kuoroja ja pianopaloja.
♦Lemberg. Suurvaltain sodassa venäläiset
valloittivat L:n syysk. 3 p. 1914; itävaltalaiset
ottivat sen takaisin kesäk. 22 p. 1915.
♦Lemi. 4,938 as. (1918). [„Lemi", juhlajul-
kaisu Lemin kansakoulun ja nuorisoseuran
20-vuo-tisen olemassaolon muistoksi (1913).] K. J. V.
♦Lemianti. 2,158 as. (1918). Alttaritaulu
„Kristuksen taivaaseen astuminen", R. VV.
Ekmanin maalaama (v:sta 1872). K. J. V.
Lemmenlahti mainitaan Simasalon ohella
Kalevalan kilpakosintartinossa (18: 547-50).
Jälkimäinen nimi tavataan Ahvenan saaristossa
aikaisirnmin kirjoitettuna Syrnesala, Simesieia,
nykyisin Simskäla. Lern-alkuisia nimiä on
Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välillä
useita, esim. Paraisissa 1541 Lemmelax, nyk.
Lernlax. Nämä nimet ovat huomioon otettavat,
sen jälkeen kuin Kalevalan tapahtumapaikat
yleensä on täytynyt siirtää Lounais-Suomeen
ja siitä Itämerelle Vuojolaan eli Gotlantiin asti.
[Juhlajulkaisu E. G. Paimenin 70-vuotispäivänä,
s. 7-11.] K. K.
Lemniskata (kreik. lemni’skos = nauha),
eri-koislaji Cassini’n käyrää (ks. t. Täyd.).
♦Lemonnier, Camille, kuoli 1912.
Lempo sanaan on yhdistetty viron lämm
(= äkkitauti) sekä lapin lesme (= paha henki)
ja liske (= karjanrutto). Niissä voisi, jos
yhdistys pitää paikkansa, olla säilynyt vanha
tau-dinhaltian nimitys. [Fr. Äimä, „Virittäjä" 1919,
s. 12 ja seur.] K. K.
♦Lempäälä. 5,302 as. (1918). Alttaritaulut:
„Kristus Getsemanessa" ja „Ylösnouseminen
kuolleista" K- Enqvist-Atran maalaamat (v:sta
1902). K. J. V.
♦Lemu. 925 as. (1918). Alttaritaulu
„Ylösnouseminen" A. von Beckerin maalaama.
Lenin [lë-] ks. U 1 j a n o v, Vladimir Iljits,
X Os. ja Täyd.
Lenkouma on keskipakoisvoiman aiheuttama
kaari, jonka lanka muodostaa rengas- ja
kello-kehräkoneilla kehrättäessä langanjohtajan ja
puolan välille. L:n suuruus ja tasaisuus ovat
keh-ruutekn. tärkeitä ja vaikuttavat suuresti sekä
työn kulkuun että langan laatuun. E. J. S.
Lenoir [Iznuä’r], Marie Alexandre
(1762-1839), ransk. arkeologi, jolta uudempi
ransk. arkeologia on saanut pääaloitteitaan.
Val-lankumoushallitus asetti hänet luostareista y. m.
takavarikoitujen taideaarrekokoelmain
hoitajaksi, jotka Pariisiin tuotuina 1796 saivat „Musée
des antiquités et monuinents" museon nimen.
Josephine Bonaparten toimesta L. koristi
Mal-inaisonin linnan, määrättiin 1816 S. Denis’n
muistomerkkien hoitajaksi ja sai 1820
toimek-seen Pariisin thermipalatsin uusintelun, johon
hänen poikansa Alexandre Albert
(1801-91) isänsä työhön osaaottaen sittemmin yhdisti
Hotel de Cluny’n „Cluny-museoksi". L:n
kirjallisista töistä mainittakoon „Histoire des arts
en France" (1810) ja „Atlas des monuments
des arts liberaux" (1820); A. A. L:n julkaisema
on suuri „Instruction sur 1’architecture
mona-stique" (1852-56). U-o N.
Lentohalli ks. L e n t o k o n e s u o j u s, Täyd.
Lentokenttä, maalentokoneiden nousua ja
maihinlaskua varten varattu tasainen ja esteistä
vapaa kenttä. Pysyvät l:t varustetaan
tavallisesti lentokonesuojuksilla, ilmatieteellisillä
kojeilla sekä valo- ja savumerkkilaitteilla. R. H.
♦Lentokone ks. I 1 m a i 1 u, Täyd.
Lentokonesuojus 1. hangaari,
ilmailuase-milla käytetty katettu rakennus lentokoneiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
