Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Leipomokuormasto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
699
Lentäjä—Lhotzky
700
ja ilmalaivojen säilyttämistä varten.
Käytännössä kiinteitä sekä siirrettäviä. Edelliset joko
puu- tai rautabetonirakenteita, jälkimäiset
vedenpitävällä kankaalla verhotuita puu- tai
metallikehyksisiä telttamaisia rakennuksia. R. H.
Lentäjä ks. Ilmailija, Täyd.
♦Leonoavallo, R u g g i e r o, kuoli 1919.
Leopold (s. 1846), Baierin prinssi, tuli 1887
armeiakunnan päälliköksi, 1896
kenraalieverstiksi, 1905 kenraalisotamarsalkaksi, heinäk. 1915
Puolaa vastaan toimivan armeiaryhmän
päälliköksi, valloitti elok. 5 p. sam. v. Varsovan,
tuli elok. 1916 pohjoisten armeiaryhmien
ylipäälliköksi idässä ja karkoitti heinäk-elok. 1917
venäläiset Galitsiasta.
♦Lépine, Louis Jean Baptiste, luopui
Pariisin poliisipäällikön toimesta 1913.
Leppävaara ks. A 1 b e r g a, Täyd.
♦Leppävirta. 17,081 as. (1918), joista
Varkauden tehdasalueella 1,696 henkeä.
Alttaritaulu on jäljennös Hoffmanin taulusta „Kristus
Getseinanessa". K. J. V.
♦Leroy-Beaulieu, Pierre Paul, kuoli 1916.
Leskhe [-e] (kreik.), seurustelupaikka, ehkäpä
klubihuone, jommoisia vanhassa Kreikassa
näyttää olleen useampiakin, niistä knidoslaisten
Delfoin pyhällä alueella kuuluisin. Plutarkhos
y. m. kreik. kirjailijat siitä kertovat; erittäinkin
Pausanias laajalti kuvailee sen freskoja, jotka
Polygnotos oli maalannut. Myöhemmät
kaivaustyöt ovat paljastaneet tämän rakennuksen
raunioiksi arveltuja jätteitä, joista selviää sen
olleen suorakaiteen, keskellä pihamaa. U-o JV
♦Leskien, August, kuoli 1916.
♦Lestijärvi. 1,287 as. (1918). [E. E. Takala,
„Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan
suomalaisesta osasta" (Suom. muinaism. aikak.
XVII, 1897).] K. J. V.
Letarouilly [btaruji’J, Paul Marie
(1795-1855), ransk. arkkitehti, paraiten tunnettu
kahdesta Rooman renesanssiarkkitehtuuria
käsittelevästä pääteoksestaan: „Les édifices de Rome
moderne" (1840-55, 1868-74; 3 nidosta
kaiver-rettuine lehtineen, 1 tekstiä) ja „Le Vatican et
la basilique de Saint Pierre" (1882,
kaiverrettuja lehtiä ilman tekstiä). U-o N.
Leteensuo sijaitsee Iittalan ja Parolan
asemien välillä rautatien kahden puolen ulottuen
pohjoisessa Vanajaveteen, kaakossa Lehijärveen.
Se on suurimmaksi osaksi Hattulan pitäjässä
paitsi pohjoisinta neljännestä, joka on Kalvolan
pitäjässä. Korkeus merenpinnasta on 80-83 m,
pinta-ala n. 400 ha, josta n. 170 ha viljeltyä ja
n. 230 ha viljelemätöntä. Viimeksimainitusta
alasta on n. 110 ha mutasuota ja n. 120 ha
rahkasuota. Turpeen syvyys on n. 50 ha:n
alalla yli 8 m. Suo kuuluu useammalle kylälle,
sitäpaitsi omistaa Leteensuon
turpeenjalostus-tehdas siitä osan ja osa kuuluu Suomen
suovil-jelysyhdistyksen koelaitokselle.
L:n kuivaamista on suuresti helpoittanut
Va-najaveden laskeminen 2 m:llä 1857 ja 1
ehijär-ven laskeminen 1 m:llä 1894, jolloin kaivettiin
viemäri suon halki. Suo on tarkkaan
tieteellisesti tutkittu suoviljelysyhdistyksen toimesta.
Suomen suoviljelysyhdistys perusti Lille 1902
koeaseman, jota varten se vuokrasi n. 50 ha:n
suuruisen suoalueen. Koetila sijaitsee
Leteensuon rautatiepysäkin vieressä, missä nykyään
on myös samanniminen postipysäkkipaikka.
Koeasemalla on n. 10 ha viljelyksiä, joille on
järjestetty erilaisia viljelyskokeita, jotka koskevat
varsinkin suon ojitusta, saveamista, hiekoittamista,
kalkitusta, eri lannoitusaineiden, eri kasvilajien
ja -laatujen käyttämistä j. n. e. [Suomen
suoviljelysyhdistyksen vuosikirja 1903.] H. W:n.
Lettow-Vorbeek[-jörbek], Paul v on (s. 1870),
saks. sotilas, otti 1900 osaa Kiinan sotaretkeen,
toimi sittemmin Saksan afrikkalaisissa
siirtomaissa, v:sta 1914 Itä-Afrikassa, missä
suurvaltain sodan aikana suojelusjoukon päällikkönä
taitavasti puolustautui neljän vuoden aikana
mitä vaikeimmissa olosuhteissa; tuli 1917
kenraalimajuriksi ja palasi 1919 Saksaan, missä
toimi jonkun aikaa valtakunnan
puolustusjoukoissa. Julkaisu: „Meine Erinnerungen aus
Deutsch-Ostafrika" (1919).
Leve muodostetaan käsikarstoilla villaa
karstatessa 1. raasiessa. Konekarstauksessa sanotaan
sitä hahtuvaksi, ks. K e h r u u t e o 1 I i s u u s,
IV Os. E. J. S.
Leveysrivistö, sot., pataljoona on l:ssä
komppanioiden ollessa vierekkäin joukkuerivistöissä.
Pataljoonan komentaja seisoo 20 askelta
pataljoonansa keskustan edessä, komppanianjohtajat
10 askelta komppaniansa edessä. W. E. T.
Leveystuli, sot., erittäinkin konekiväärillä
ammuttaessa oikealta vasemmalle suunnattu tuli
vaakasuorassa suunnassa ilman että suihkulle
annetaan syvyyshajoitusta. W. E. T.
Leviataani 1. 1 e v i a t a ks. K e h r u u t e o
1-1 i s u u s, IV Os. p. 642, kpl. V i 1 1 a n k e
h-r ä y s.
Levittäjä ks. Kutomateollisuus, V Os.
p. 144, rivi 38 ylh.
Levykarsta ks. Kenruuteollisuus, IV Os.
p. 639, rivi 28 ylh. ja kuva 2.
Levypuristin on viimeistelykone
villakankaiden loppuvalmistuksessa. Kankaat puristetaan
1. silitetään vesipuristimella pahvilevyjen välissä,
jotka kuumennetaan väliin asetetuilla
metallilaatoilla. E. J. S.
♦Lexis, Wilhelm, kuoli 1914.
Leygues [leg], Georges (s. 1857), ransk.
politikko. L. toimi alkuansa asianajajana ja
valittiin 1885 edustajakamariin, missä liittyi
maltillisiin tasavaltalaisiin; oli 1894
opetusministerinä Dupuyn ministeristössä, 1895
sisäasiainministerinä Ribot’n ministeristössä,
marrask. 1898-kesäk. 1902 opetusministerinä ensin
Dupuyn, sitten Waldeck-Rousseau’n hallituksessa.
Vaikka mielipiteiltään antiklerikaalinen vastusti
L. kuitenkin eräitä Combes’in ministeristön
jyrkimpiä kirkollisia uudistusehdotuksia. V. 1905
hän Barthoun kanssa perusti
maltillis-vapaamie-lisen puolueryhmän „Union républicaine". L.
on m. m. tullut tunnetuksi siitä, että hän on
koettanut ylläpitää Waldeck-Rousseau’n
politiikan traditsioneja. V. 1906 hän oli
siirtomaa-ministerinä Sarrienin ministeristössä ja 1917-20
meriministerinä Clémenceau’n ministeristössä.
Kun Millerand syysk. 1920 oli valittu tasavallan
presidentiksi, oli L. pää- ja
ulkoasiainministerinä tammikuuhun 1921.
Lhotzky [lotsky], Heinrich (s. 1859),
saks. uskonnollinen kirjailija, toimi saks.
siirtolaisten sielunpaimenena Venäjällä 1885-1901,
palasi sitten Saksaan ja alkoi (ensin yhdessä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
