Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liistensaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
705
Liistensaari — Lindberg
706
nahkaleikkeistä nahkuri tehtaiden yliteydessä.
Parkitsemattomia jätteitä liotetaan ensin kalkin
kanssa vedessä, huuhdellaan ja keitetään
vedessä, joka siivilöidään, haihdutetaan sitkeämmäksi,
joskus valkaistaan kemikaaleilla ja kaadetaan
sitten lasisille liimapöydille jäähtymään.
Liimapöy-dillä se leikataan levyiksi ja pannaan kuivumaan
rautalankaverkkojen varaan kuivaushuoneeseen
(lankaristikon jäljet näkyvät valmiissa
liimalevyissä). — Luista valmistetaan parasta Laa
siten, että niitä pehmitetään liottamalla miedossa
suolahapossa, jonka jälkeen syntynyttä
rusto-maista tuotetta käsitellään kuten nahkaliimaa
tehtäessä. — Viime aikoina on yhä enemmän
alettu luopua l:n muuttamisesta kuivaamalla
verkoilla levyiksi ja menetellään kernaimmin
siten, että liimakeitos väkevöidään
vakuumi-pannuissa ja muutetaan suoraan kuivaksi
jauhoksi; kun jauhoa saatetaan helposti väärentää,
puristetaan se yleensä levyiksi. —
Keskinkertaisen puhtaista nahkajätteistä saadaan liimaa
10-15%, puhtaasta nahasta 50:kin %.
L:aa käytetään, paitsi puusepän ja
kirjansitojan töihin, myös paperin liimaukseen
paperitehtaissa. huopatehtaissa, kankaiden
viimeistelyssä, painomusteisiin, liimaväreihin y. m.
S.V.H.
Liistensaari. hallintopitäjä Savossa uuden ajan
alussa, nimitetty samannimisen
kuninkaankartanon mukaan; vastasi Sääminkiä. K. G.
Liiv. 1. Jakob L. (s. 1859), vir. runoilija
ja novellisti. Julkaisuja: ,,Viru kannel" I (1886),
II, III; „Körbelovi" (1898), „Pühakuju",
„Vai-mude orus" (1906), „Musti-lell", ,,Puujala Mats",
,,Kolmat aega vallavanem", „Ordumeister"
(1905) y. m. Kootut teokset ilmestyivät 1907-09.
— 2. Juhan L. (1864-1913), edellisen veli,
Aleksis Kiven kohtalon osakseen saanut vir.
kirjailija. Toimi 1885-93 sanomalehtimiehenä
ja julkaisi 1893-95 parhaat novellinsa
„Käki-mäe kägu", „Kümme lugu", ,,Vari ja nöia
tii-tar". Puute ja sairaus aiheuttivat kuitenkin
vaikean hermotaudin, josta L. ei koskaan
parantunut, vaikka ystävät hänelle myöhemmin
hankkivat sekä hoitoa että välttämättömän
toimeentulon. L:n kirkkaampien hetkien tuotteista
julkaisi „Noor-Eesti" 1909 proosakatkelmia ,,EIu
sügavusest" ja 1910 runokokoelman ,,Juhan
Liivi luuletused". L. V.
Liivakkosilkki on eräs laji keinotekoista
silkkiä; se saadaan liimasta kaliumbikromaatin
ja eräiden muiden kemikaalien vaikutuksesta.
L. tunnetaan myös nimillä selatiinisilkki ja
vanduurasilkki. E.J.S.
Lijuanhung* (s. 1864), Kiinan tasavallan
toinen presidentti, syntyi Tientsinissä köyhistä
vanhemmista; sai hyväntahtoisilta ihmisiltä
avustusta opiskellaksensa kotikaupunkinsa
merikol-legiossa. V. 1894 hän otti osaa Kiinan ja
Japanin sotaan pelastuen hädin tuskin eräästä
upotetusta risteilijästä. Vallankumouksen
puhjettua 1911 hän toimi sotapäällikkönä
Etelä-Kiinassa ja sai sen tunnustamaan Juansikain
presidentiksi; hän itse valittiin
varapresidentiksi ja oli Juansikain kuoltua presidenttinä
1916-21.
Lilienfein, Heinrich (s. 1879). saks.
näytelmäkirjailija. Julkaisuista mainittakoon
näytelmät ,,Kreuzigung" (1902), ,,Menschendäm-
Täyd. 23. Painettu 24/s 21.
merung" (1902), ,,Maria Friedhammer" (3:s
pain. 1905), „Der Berg des Ärgernisses" (1905),
„Der grosse Tag" (1907), „Der Stier von
Oli-vera" (1910), „Der Tyrann" (1912),
„Hildebrand" (1918), romaanit „Die grosse Stille"
(1912), „Der versunkene Stern" (1914), „Ein
Spiel im Wind" (1916), „Die feurige Wolke"
(1919), kertomuskokoelmat „Im stillen Garten"
(1915), „Und die Sonne verlor ihren Schein"
(1919), aforismikokoelma „Modernus. Die
Tragikomödie seines Lebens" (1904, 2:nen pain. 1905),
ja satiirikokoelma „Ideale des Teufels, eine
boshafte Kulturfahrt" (1908, 2:nen pain. 1912).
L. on v:sta 1919 „Schillerstiftung"in ylisihteeri.
Lilius. 1. Frans Oskar L. (s. 1871), lakimies,
yliopp. 1890, fil. kand. 1892, lakit. kand. 1896,
lakit. Iis. 1904; senaatin oikeusosaston kanslisti
1904, protokollasihteeri 1908,
lainvalmistelukunnan jäsen 1907-13, senaattori ja
oikeusosaston jäsen 1917 ja korkeimman oikeuden jäsen
1918. Eduskunnan jäsen 1911-17 (m. m.
lakivaliokunnan ja toimitusvaliokunnan
puheenjohtajana). Ollut jäsenenä useassa komiteassa,
m. m. perustuslakikomiteassa 1917 ja
sotilas-lainsäädäntökomiteassa 1918-19. Kuulunut
nuorsuomalaisen puolueen keskustoimikuntaan,
toimien sen puheenjohtajanakin. Suom.
lakimiesten vhdist. puheenjohtajana 1916-20 ja sen
julkaiseman „Lakimies" aikakauskirjan
toimittajana 1904-20. Julkaissut m. m. „Testamentin
muodosta Suomen oikeuden mukaan" (1903,
väitöskirja).
2. A 1 b e r t H e n r i k L. (s. 1873), suom.
kasvatusopintutkija, yliopp. 1892, fil. kand.
1896, fil. Iis. 1905, v:sta 1907 kasvatus- ja
opetusopin dosenttina ja v:sta 1920 ylimääräisenä
professorina Helsingin yliopistossa. Julkaisuja:
„Tyska läroplanteorier" (1905), „Zillers
for-malstadier och den moderna oppositsionen"
(1907), „Luonnontiedon opetusoppi" (1910),
„Skolålderns själsliv" (1916), ,,Ur småbarnens
själsliv" (1917).
♦Liljentaali. 1,990 as. (1918). Tuli omaksi
khrakunnaksi toukok. 1 p. 1918. Ida
Silfver-bergin maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen
hautaamista. K.J.V.
♦Lille. Suurvaltain sodassa saksalaiset
valloittivat L:n lokak. 13 p. 1914 ja peräytyivät
sieltä lokak. 17 p. 1918.
Liman von Sanders [-V- f on za-], Otto
(s. 1855), preussil. kenraali; tuli 1904 everstiksi,
1911 kenraaliluutnantiksi ja 22:nnen divisioonan
komentajaksi. V. 1913 L. lähetettiin
sotilas-komissionin johtajana uudistamaan Turkin
sotalaitosta ja tuli sitten ensimäisen turkkil.
armeia-kunnan johtajaksi, 1914 preussil.
ratsuväenken-raaliksi, marrask. 1914 Kaukaasian armeian
johtajaksi; puolusti maaliskuusta 1915
Darda-nelleja.
♦Liminka. 3,826 as. (1918). Alttaritaulun
„Kirkastuminen" on maalannut Nylander (v:lta
1850).
♦Lindau, Paul, kuoli 1919.
Lindberg f-bärj>], Harald (s. 1871), S. O.
Lindbergin poika (ks. t. V Os.), kasvitieteilijä
ja museomies, Suomen putkilokasvislon
erikoistuntija, yliopp. 1890, fil. kand. 1894, fil. Iis.
1909, Helsingin yliopiston kasvitieteellisen
museon amanuenssi 1897 ja kustos 1910, Suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
