Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liistensaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
707
Lindberg—Linn aniemi
708
men suoviljelysyhdistyksen botanisti 1899-1917.
Tehnyt tutkimusretkeilyjä eri osiin
luonnonhistoriallista aluettamme sekä Itävaltaan,
Dal-matsiaan, Hertsegovinaan, Bosniaan,
Montenegroon ja Unkariin. Julkaissut: „Bidrag tili
kännedomen om de tili Sphagnum
cuspidatum-gruppen hörande arternas utbredning"
(1899-1900), „Über Pflanzen östlichen Ursprunges in
der Flora von Fennoscandia orientalis" (1903),
„Om torfmarkernas botaniska byggnad"
(1906-07), „Torfmarkernas uppkomst "och byggnad"
(1908), „Die nordischen Alchemilla
vulgaris-Formen und ihre Verbreitung" (1909),
kirjoitukset „Putkilokasvit" ja „Kasvillisuuden kehitystä
valaisevia subfossiilisia kasvilöytöjä" sekä
niihin liittvvät kartogrammit „Suomen kartaston"
tekstissä (1910). K. J. V.
»Lindberg, Karl Johan, kuoli 1914.
Lindeberg, Jarl Waldemar (s. 1876),
suom. matemaatikko, yliopp. 1893, fil. kand.
1897, fil. Iis. 1901, tuli dosentiksi 1902 ja
matematiikan apulaiseksi 1905. — Julkaisuja: „Sur
1’intégration de certaines équations aux
déri-vées partielles du second ordre" (1900,
väitöskirja), „Über einige Fragen der
Variationsrechnung" (1908), „Sur les maxima et minima
d’une fonction de deux intégrales définies"
(1914), „Sur l’existence de fonctions d’une
variable complexe et de fonctions harmoniques
bornées" (1918).
»Lindelöf. l.Üno Lorenz L. oli
sivistysvaliokunnan puheenjohtajana valtiopäivillä 1909-13.
Uudempia julkaisuja: „Der Lambeth Psalter"
I, II (1909, 1914), „Die altenglischen Glossen
im Bosworth-Psalter" (1909), „Grundzüge der
Geschichte der englischen Sprache" (1912),
„Milton" (sarjassa „Merkkimiehiä", 1918) ja
Miltonin „Simson" („Samson Agonistes")
runomittaisena ruotsinnoksena (1918).
2. Ernst Leonard L. Uudempia
julkaisuja m. m. „Johdatus funktioteoriaan"(1917).
»Lindeqvist, Kaarle Olavi, julkaisi 1919
laajahkon teoksen „Isonvihan aika Suomessa".
Sai 1920 professorin arvonimen.
Linder, Ernst (s. 1868), sotilas, synt.
Pohjan pitäjässä, Åminnen kartanossa, yliopp.
(Tukholmassa) 1887; kävi ensin ratsuväkikoulun
Tukholmassa sekä senjälkeen Karlbergin
sotakoulun (1888-89), Hannoverin sotilasopiston
(1893-95) ja Tukholman sotakorkeakoulun
(1900-02) sekä toimi Ruotsin yleisesikunnassa. Palveli
Ruotsin ja Saksan armeioissa sekä merkittiin
helmik. 10 p. 1918 Suomen armeian
luetteloihin; saavutti kenraalimajurin arvon Tampereen
valloituksen jälkeen (Ruotsin armeiassa eversti
v:sta 1918). Otti ansiokkaasti osaa Suomen
vapaussotaan ollen ensin tarkastavana
kenraalina kaikilla rintamilla, sitten Satakunnan ja
myöhemmin Savon rintamaryhmän
komentajana. Toimi vapaussodan jälkeen
valtionhoitajan tarkastavana kenraalina. Julkaisi:
„Muistelmia Suomen vapaussodasta" (1921).
»Lindholm, Berndt Adolf, kuoli toukok.
15 p. 1914.
Lindholm, Eino Armas (s. 1890), suom.
pianisti; suoritettuaan päästötutkinnon
Helsingin musiikkiopistossa harjoittanut opintoja
Berliinin musiikkiakatemiassa sekä prof.
Breit-hauptin ja Therese Carrenon johdolla. Ollut
opettajana Helsingin musiikkiopistossa 1912-18;
antanut konsertteja Suomessa, Ruotsissa ja
Saksassa. A. O. V.
Lindman, Karl Ferdinand (s. 1874),
suom. fyysikko, yliopp. 1892, fil. kand. 1895,
fil. Iis. 1902; ollut matematiikan ja fysiikan
lehtorina Kuopiossa 1903-06, Hämeenlinnassa 1906-
07 ja ruots. normaalilyseossa 1907-19, sen ohessa
toiminut yliopiston dosenttina 1909-19;
nimitettiin Turun ruots. akatemiaan fysiikan
professoriksi 1918. L. on julkaissut useita sähköaaltoja
koskettelevia tutkimuksia kuten „Über
stationäre elektrische Wellen" (1901, väitöskirja)
ja „Eine von der Konstanz der Erregerwirkung
unabhängige Messungsmethode für Hertzsche
elektrische Wellen" (1908), sekä useita muita
Suomen tiedeseuran „Översigt"-sarjassa ja
ulkomaalaisissa aikakauskirjoissa. L. on julkaissut
tutkimuksia fysiikan muiltakin aloilta, etenkin
ääni- ja valo-opista. Julkaissut myös fysiikan ja
kemian oppikirjoja.
»Lindner, Theodor, kuoli 1919.
Linja, kymmenesosa tuumaa (2,54 mm);
käytetään tavallisesti vain reikien, esim.
ampuma-aseiden piipun kaliiberin, mittana: 3-linjan
kiväärin piipun läpimitta (kaliiberi) on siis 7,63 mm.
Lampunlasien mittana nimityksellä ei ole
yhtenäistä vastaavaa suuruusmittaa, vaan
riippuu se lasin muodosta ja lamppulajista, esim.
n. s. kosmoslasin kannan mittoina käytetyt
linja-luvut vastaavat mm:eissä: 6 l:aa = 34 mm,
8 l:aa —- 36 mm, 12 l:aa = 45 mm, 16 l:aa =
59 mm j. n. e. P-o P-o.
Linja-armeia on armeia, jonka miehistö on
kokoonpantu ainoastaan aktiivisista
asevelvollisista. Linjaväkeen luetaan, paitsi vakinaista
ar-meiaa, myös sen reservi.
Linko, Ernst (s. 1889), suom. pianisti ja
säveltäjä, harjoittanut opintoja, paitsi
kotimaassa, myös Berliinissä (1911-13) Krausen ja
Klatten johdolla sekä Pietarissa (1914-15) prof.
Nikolajevin johdolla. L:n luova tuotanto on
enimmäkseen pianosävellyksiä, joista
merkittävimmät kaksi konserttoa (d-molli ja C-duuri)
sekä sonaatti. V:sta 1915 pianonsoiton
opettajana Helsingin musiikkiopistossa. A. O. V.
Linkola, Kaarlo (s. 1888), suom.
kasvitieteilijä, yliopp. 1907, fil. kand. 1913, fil. Iis. 1918,
Helsingin yliopiston maanvilj.-taloudellisen
osaston assistentti 1913-19, kasvitieteen dosentti
v:sta 1919, keskusosuusliike Hankkijan
kasvin-jalostusaseman rukiin ja rehukasvien
jalostustyön ohjaaja v:sta 1918. Julkaisuja: „Studien
über den Einfluss der Kultur auf die Flora in
den Gegenden nördlich vom Ladogasee" (I,
1916, väitösk.), „Vanhan kulttuurin
seuralaiskasveja maamme ruderati- ja
rikkaruohokasvis-tossa" (1917).
Linnakevyöliyke ks. [Linnoitussota,
Täyd.
Linnanienii (alk. A x e 1 s o n), Wr a 11 e r
Mikael (s. 1876), hyönteistieteilijä, yliopp.
1894, fii. kand. 1901, fil. Iis. 1908, nimitettiin
Helsingin yliopistoon entomologian apulaiseksi,
valtionentomologiksi ja maanviljelystaloudellisen
koelaitoksen entomologisen osaston johtajaksi
1913, Turun yliopiston professoriksi 1921.
Tutkinut erikoisesti siivettömiä hyönteisiä
(Aptery-gota)> nimenomaan hyppyhäntäisiä (Collembola);
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
