Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Linnoitussota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709
Linnoitussota—Liukene vaisuuskäyrä
710
toimittaa v:sta 1913 maanviljelyshallituksen
vuotuista julkaisusarjaa tuhohyönteisten
esiintymisestä maassamme. Julkaisuja: „Die
Aptcrygo-tenfauna Finlands. I. Allgemeiner Teil" (1907,
väitöskirja), „II. Spezieller Teil" (1912), „Zur
Kenntnis der Blattminierer, speziell derjenigen
Finnlands. I." (1913), „Pieni
tuhohyönteis-opas" (1915, myös ruots.); suomeksi toimittanut
Schmeilin oppikirjan „Der Mensch" („Ihminen",
Imen pain. 1908, 2:nen 1916).
♦Linnoitussota tarkoittaa taistelua
linnoituksista. Linnoituksen tarkoitus on sulkea ja
varmistaa rautatieverkko, tärkeät jokien
ylimeno-paikat, turvata maan rajat sekä sotajoukon
eteenmarssi, suojata suuria kaupunkeja sekä
niissä olevia varastoja ja sotilaallisia laitoksia
j. n. e. Linnoituksia on kahta lajia:
vyöhyke-linnoituksia, joissa on keskellä
päälinnoi-tus ja ympärillä ketju linnakkeita
(linnakevyö-hyke) sekä sulkuiin n oit uksi a, jotka joko
yksikseen tai ryhmissä sulkevat määrätyt paikat
(jokien ylimenopaikat, vuorensolat j. n. e.).
♦Linsén, Selim Gabriel, kuoli 1914.
Lintukotolainen ks. Kurimus, Täyd.
♦Liperi. 10,875 as. (1918). Siikasalmen
maamieskoulu (v:sta 1913). Alttaritaulu
„Vapahtaja ristillä" B. A. Godenhjelmin maalaama.
Lippmann, Edmund von (s. 1857),
saks.-itäv. kemisti. L. on toiminut useiden
sokeritehtaiden johtajana, sekä julkaissut
sokeriteollisuuden alalta huomattavia tieteellis-teknillisiä
teck-sia: „Geschichte des Zuckers, Darstellung und
Verwertung seit den ältesten Zeiten bis zum
Beginn der Rübenzuckerfabrikation" (1896) sekä
„Chemie der Zuckerarten" (1904). L. on
nykyajan kaikkein ensimäisiä sokeriteollisuuden
erikoistuntijoita. E. S. T.
♦Lipps, Theodor, kuoli 1914.
♦Lippu ks. Suomen lippu, Täyd.
♦Lippualiupseerit, kaksi lippualiupseeria
muodostaa lipun kunniavahdin paraateissa.
Lippukarkuri, sot. Joka luvattomasti poistuu
siltä paikkakunnalta, missä hänen on
palveltava, tai siitä komennuskunnasta, johon hän
kuuluu, ja pysyy poissa, katsotaan karkuriksi,
ellei hän palaa takaisin rauhan aikana kolmen,
sodan aikana yhden vuorokauden kuluessa.
Miehistöön tai alipäällystöön kuuluvat sotilaat,
jotka eivät vielä ole palvelleet kuutta
kuukautta, ja jotka, muulloin kuin vihollisen
läheisyydessä, poistuvat luvattomasti, ovat
katsottavat karkureiksi vasta, jos ovat rauhan aikana
enemmän kuin viisi, ja sodan aikana yli kahden
vuorokauden olleet tulematta takaisin
komennus-kuntaansa. Karkaaminen rangaistaan
vankeudella tai (uusiutunut karkaaminen)
kuritushuoneella (sotaväen rikoslaki 30 prltä toukok. 1919,
§ 76-80). W. E. T.
Liriodendron ks. Tulppaanipuu, IX Os.
Liro (alk. Lindroth), Johan Ivar
(s. 1872), kasvipatologi ja sienitieteilijä, yliopp.
1894, fil. kand. 1900, fil. Iis. 1903; v:sta 1909
kasvifysiologian apulainen Helsingin yliopistossa,
nimitettiin Turun yliopiston professoriksi 1921.
Julkaisuja: „Uredineæ novæ" (1901), „Die
Umbelliferen-Uredineen" (1902), „Mykologische
Mittheilungen" (1-15, 1901-04), „Verzeichnis der
aus Finland bekannten Ramularia-Arten" (1902),
„Bidrag till kännedomen om Finlands Erio-
phyider" (1899), „Nya och sällsynta finska
Eriophyider" (1904), „Tärkeimpien*
ruostesien-temme morfologiset ja biologiset pääpiirteet"
(1908), „Kulturversuche mit finnischen
Rostpilzen" (I-II, 1906-07), „Finlands rostsvampar"
(1908), „Über die photochemische
Chlorophyllbildung bei den Phanerogamen" (1908),
„Beiträge zur Kenntnis der Chlorophyllbildung bei
den Gymnospermen und Pteridophyten" (1911),
„Können Algen in den Flechtenhyphen
vorkommen" (1914), „Tärkeimmät tuhosienet" (1917).
♦Liszt, Franz Eduard von, kuoli 1919.
Lifhoponi ks. Griffithin valkoinen,
II Os.
Litsa (ruots. lits, engl. hank), köydestä, puusta
tai raudasta tehdyt lenkit 1. silmukat, millä
purie kiinnitetään mastoon, tankoon tai taakiin,
joita myöten l:t liukuvat purjetta nostettaessa
tai laskettaessa. F. W. L.
Littrow, Joseph Johann von
(1781-1840), saks. tähtitieteilijä, v:sta 1807 Krakovan
observatorin johtaja, myöhemmin Kasaanin,
Budapestin ja sittemmin, v:sta 1817, Wienin
observatorin johtaja. L. oli erinomainen
opettaja ja yleistajuinen kirjailija. Huomattavin
hänen tähtitieteellisistä oppikirjoistaan on
,theoretische und praktische Astronomie" (3 os.,
1821-27) ja yleistajuisista esityksistä „Die
Wun-der des Himmels" (1834-36).
Liturgiset värit, katolisen kirkon
paramentti-töissä (ks. Paramentaalityöt, Täyd.)
sallimat värit ovat: valkea, punainen, viheriä, violetti
ja musta; keltainen ja sininen tavantakaa
selitetään sopimattomiksi, joten ensiksimainittua ei
edes käy kullan asemesta käyttäminen.
Moni-värisyys ei ole kiellettyä, mutta määrättyä
juhlaa tai kirkollista toimitusta varten tulee
kumminkin määrätyn värin olla vallitsevana ja
vaatteuksissa ei koskaan ole määräävä n. s.
keskipeili tai risti, vaan varsinainen
vaatekan-gas. Kulta-ainesta toiset sallivat käytettäväksi
valkean ja punaisen kulttivärin sijasta, toiset
viheriän ja violetinkin, ei kumminkaan mustan.
Liukenevaisuuskäyrä. Määrättyjen
ulkonaisten olosuhteiden vallitessa liuottaa tunnettu
paljous nestettä tarkalleen ilmaistavan määrän
kiinteätä ainetta. Saatua liuosta sanotaan
kyllästetyksi, jos sen ionikonsentratsionien tulo on
yhtäsuuri kuin liukenevaisuustulo (ks. t. Täyd.).
Kyllästystilaa vastaavat lukuarvot ilmaisevat
tavallisesti, montako g:aa kiinteätä ainetta ICO g
liuotinta sisältää. Muitakin ilmaisutapoja
käytetään.
Kiinteiden aineiden liukenevaisuus riippuu
lämpötilasta. Paineen vaikutus cn katoavan
pieni. Niinpä ilmaistaankin l:illä vain
kyllästys-määrän, mikä on se määrä kiinteätä ainetta,
minkä annettu paljous kyllästettyä liuosta
sisältää, riippuvaisuus lämpötilasta. L:ää
piirrettäessä asetetaan ko’ordinaattisysteemin
vaakasuoralle akselille lämpötilat ja niitä vastaavat
pystysuoran akselin pisteet ilmaisevat montako g:aa
kiinteätä ainetta ICO g liuotinta siinä
lämpötilassa sisältää. Kullakin aineella on cma
karakteristinen l:nsä, minkä muodosta ja suunnasta
voidaan vetää sangen tärkeitä johtopäätöksiä
kysymyksessä olevan aineen
molekylirakentee-seen (Ostwald) ja yleensä sen kemialliseen
suhtautumiseen nähden. E. S. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
