Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lyon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
731
Lyydin kieli—Lähetys
732
kutuksen johdosta), on vaikea ratkaista. Mutta
kumpi käsitys tahansa osoittautunee oikeaksi —
jos kysymys yleensä on ratkaistavissa — missään
tapauksessa tämä ei muuta muuksi sitä asemaa,
mikä nykyisillä 1:11a on itsenäisenä
välimuotona aunukselaismurteiden ja vepsän
välillä. [A. Genetz, ,,Vepsän pohjoiset etujoukot"
(Kieletär I, 4:s ja 5:s vihko, * 1872-73);’ E. N.
Setä’ä, „Yhteissuomalaisten klusiilien historia"
(alkulause y. m. 1890); Joh. Kujola, „Sananen
lyydiläisistä ja heidän kielestään" (Karjalan
kirja II, siv. 162-171).] E. N. S.
Lyydin kieli ks. Lyydiläismurteet, Täyd.
Lyykialaiset muistomerkit, rakennusta eri
paikoilla Vähän-Aasian Lyykiassa tavattavia,
pääasiallisesti kallioon hakattuja hautoja, joiden
fasadit suoranaisesti kiveen jäljittelevät vanhan
lyykialaisen talonpoikaistuvan johdonmukaisen,
ristikkorakenteisen puutyylin muotoja ja
kon-struktsioneja kanto- ja sideparruineen,
pysty-piiruineen, seinäpeilityksineen, ulkonevine
par-runpäineen, tasaista savikattoa kannattavine
pyöreine runkopuineen y. m. Samanmuotoisia
ovat myöskin kalliosta irralleen veistetyt
sarko-fagihaudat pitkälle ulkonevine
harjakattopää-tyineen; joskus katolla on kaadetun veneen tai
suippokaaren muoto. Kovinkaan vanhoja
haudat eivät liene. Tyylillisesti vanhimmat
My-ran länsinekropoliin, jossa ne kuten
päällekkäiset linnunpesät verhoavat vuorenseinät,
ulottuvat tuskin 500-lukua taemmaksi; myöhempiä
ovat ne kalliofasadit, joissa jo on siirrytty
ristikkorakenteesta kreik. pylväsrakenteen
muotoihin. Lyykian löydöistä Giölbasi’n
ruhtinashau-dan veistoksia osaltaan on viety Wieniin, toisia
Fellowsin löytöjä on Lontoossa. [O.
Benn-dorff u. G. Niemann, „Reisen in Lykien u.
Karien" (1884).] U-o N.
Lyöntihihna on erikoisesti valmistettu
nahka-hihna, joka kutomakoneessa yhdistää käpälän
ja pikkerin siten välittäen käpälän liikkeestä
aiheutuvan syöstävän heiton. E. J. S.
Långfors [loi]-], Artur Isak Edvard
(s. 1881), suom. filologi, yliopp. 1898, fil. kand.
1903, fil. Iis. 1907, v.sta 1908 romaanilaisen
filologian dosenttina yliopistossamme.
Tärkeimmät julkaisut: „Li Regrès Nostre Dame, par
Huon le Roi de Cambrai" (1907), yhdessä W.
Söderhjelmin kanssa „La Vie de Saint Quentin
par Huon le Roi de Cambrai" (1909), „Li
abecés par ekivoche et li significations des lettres
par Huon le Roi de Cambrai" (1911), „Huon le
Roi, Le Vair Palefroi avec deux versions de
La Male Honte, par Huon de Cambrai et
par Guillaume" (1912), „Huon le Roi de
Cambrai, Oeuvres I: ABC, Ave Maria, La
des-crissions des relegions" (1913), „L’Histoire de
Fauvain" (1914), „Le troubadour Guilhem de
Cabestanh" (1914), „Notice du manuscrit fran^ais
12483 de la Bibliothèque nationale" (1916),
„Les incipit des poèmes fran^ais anterieurs au
XV I:e siècle" (1917), „Le Roman de Fauvel,
par Gervais de Bus" (1914-19); lukuisa joukko
muita julkaisuja. Saanut Ranskassa
tieteellisen palkinnon ja valittu „Société des anciens
textes fran<;ais" nimisen ransk. tieteellisen
seuran hallintoon. L. on tutkimuksiaan varten
oleskellut paljon ulkomailla ja toimii nykyään
lä-hetvstösihteerinä Suomen lähetystössä Pariisissa.
♦Lähetti, sotilashenkilö, jota käytetään
viemään käskyjä, tietoja tai sanoja toisesta
virkapaikasta toiseen. Ratsastavaa l:iä nimitetään
lähettiratsastajaksi. Jos upseeri
toimii I:nä, sanotaan häntä
lähettiupsee-riksi. W. E. T.
Lähettiratsastaja ks. Lähetti, Täyd.
Lähettiupseeri ks. Lähetti, Täyd.
♦Lähetys. Suurvaltain sodan
vaikutus 1 : e e n. Suurvaltain sota on
vaikuttanut l:een perin häiritsevästi, osittain tuhoavasti.
Liikennevaikeudet sodan alusta alkaen estivät
i yhteyttä lähetysalojen ja emämaiden välillä.
Varsinkin joutuivat Saksan lähetysalat
emämaastaan melkein kokonaan eristetyiksi.
Sotaa-käyväin valtain alamaiset kutsuttiin
lähetysaloiltakin ja lähetyskouluista sotapalvelukseen.
Siten monelta lähetysalalta väheni työntekijäin
lukumäärä, eikä vereksiä voimia voitu
riittävästi, usein ei ollenkaan, lähettää sijaan;
sitävastoin monet vanhemmat työntekijät, joiden
olisi pitänyt päästä kotimaahan terveys- ja
vir-kistvsmatkoille, jäivät yli aikansa lähetysaloille.
Suurinta haittaa sodan jaloissa kärsivät saks.
lähetykset. Engl. alusmaissa kerättiin
useimmat sotakuntoiset lähetyssaarnaajat jo sodan
alkupuolella vankileireihin, ja sittemmin
estettiin saksalaiset melkein kokonaan lähetystyöstä.
Samoin kävi Saksan entisissä siirtomaissa, sikäli
kuin ne joutuivat liittolaisvaltain haltuun.
Saksan Itä-Afrikassa, jossa saks. siirtomaajoukot
kauimmin pitivät puoliaan, joutuivat siellä
toimivat engl. lähetyssaarnaajat saman kohtalon
alaisiksi. Rauhansopimukseen on sitäpaitsi
otettu pykälä, joka kieltää saksalaisilta kaiken
lähetystyön liittolaismaiden alusmaissa; vieläpä
puolueettomissa maissa työskentelyyn nähden
tehdään heille vaikeuksia. Puolueettomain
maiden, nimenomaan Skandinaavian, taholta on
koetettu ponnistaa voimia aukkojen
täyttämiseksi niin paljon kuin mahdollista, ja
Amerii-kasta on myöskin varsinkin rahallista apua
annettu. Useimmilla autioiksi jääneillä asemilla
on kuitenkin seurakuntain ja koko lähetystyön
hoito jäänyt alkuasukaskristittyjen omiin
käsiin. — L:n rahallinen kannatus ei sodan aikana
yleensä ole tuottanut vaikeuksia. Mutta nyt,
rahaolojen kiristyessä, käy vaikeammaksi
tar-vittavain rahain kerääminen, varsinkin niissä
maissa, joissa, kuten Suomessa, ulkomainen
raha on korkeassa kurssissa.
Suomen lähetysseuran työaloilla Afrikassa ja
Kiinassa on työ koko sodan ajan saanut jatkua,
vaikka Kiinassa onkin ollut levottomuuksia ja
Afrikassa (Saksan Lounais-Afrikassa) taisteluita
läheisyydessä, ja vaikka yhteys kotimaan kanssa
onkin ajoittain ollut keskeytyneenä.
Kummallekin lähetysalalle on voitu joitakuita
lisätyön-tekijöitä lähettää, mutta Afrikasta ei ennen
välirauhaa väsyneet ja sairaat lähetit päässeet
kotimaahan. Korkea kurssi uhkaa sodan
jälkeen tuottaa aivan voittamattomilta näyttäviä
vaikeuksia.
Juutalaislähetys on sodasta kärsinyt
miltei vielä enemmän kuin pakanalähetys sen
johdosta, että tärkeimmät juutalaislähetyksen
työalat, Venäjän Puola ja Galitsia, joutuivat
sodan jalkoihin ja monet juutalaiset
asuinsijoiltaan karkoitetuiksi. Suomen lähetysseuran juu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
