Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maailmansota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
743
Maalaisliitto—Maanjako
744
kon alttaritaulu „Kristuksen taivaaseen
astuminen" A. Sältinin maalaama. [J. R. Aspelin,
„Maalnhden pitäjä".] K. J. V.
♦Maalaisliitto. Kun Venäjän vallankumouksen
jälkeen huhtik. 1917 muodostettiin eri
puolueiden kesken Suomeen kotimainen hallitus, otti
m:kin siihen osaa yhdellä jäsenellä. Saman v:n
syksyllä toimitetuissa vaaleissa puolueen
valtio-päiväedustajain luku nousi 26:een.
Punakapinan jälkeen kokoontuneessa eduskunnassa, jossa
ei sosiaalidemokraattinen puolue ollut mukana,
m. yksimielisenä pysyi tasavaltalaisen
hallitusmuodon kannalla. Monarkistisen suunnan vuoksi
erosivat sen edustajat myöskin hallituksesta
elok. 1918. V:n 1919 vaaleissa m. sai 42
edustajapaikkaa, tullen siten eduskunnan
suurimmaksi porvarilliseksi puolueeksi; äänestäjien luku
oli 177,025. Eduskunnan kokoontumisesta
saakka huhtik. 1919 puolue on ollut edustettuna
4 jäsenellä jokaisessa sen jälkeisessä
hallituksessa. M:n varsinaiset johtajat ovat kirjailija
Santeri Alkio ja maanviljelijä Kyösti
Kallio. — Huhtik. 1921 pidetyssä
kokouksessa uusittiin puolueen ohjelma. Sen
„johtavissa periaatteissa" asetetaan, samalla kuin koko
työ perustetaan kansalliselle pohjalle, puolueen
tarkoitusperäksi saada „maalaisväestö yhtymään
valtiolliseksi maalaispuolueeksi, joka
valtiopäivä-työssä ja kaikessa toiminnassa tahtoo vaikuttaa
siihen suuntaan, että maaseudun elinehdot
saataisiin oloja edistävässä liengessä liike- ja
teollisuusetujen rinnalla tasapuolisesti valvotuiksi".
Talonpojan ja maalaistyöläisen aseman
turvaamista ja kehittämistä puolue pitää erityisesti
silmämääränänsä. Se tahtoo „valtiollisessa ja
yhteiskunnallisessa elämässä tehdä voitavansa
puolustaaksensa talonpoikaisväestön oikeuksia,
hankkiaksensa tälle väestölle porvariston ja
suurteollisuustyöväestön rinnalla taloudellisesti
ja sivistyksellisesti täysin kilpailukykyisen
aseman; laajentaa ja vahvistaa maataviljelevää
talonpoikaisväestöä siten, että torppareille,
tilattomille y. m. maanviljelykseen pystyvälle
väestölle hankitaan valtion ja kuntien toimenpiteiden
kautta omaa maata". Tästä puolueen yleisestä
periaatteesta johtuu, että ohjelmassa on
maa-talousammatin kaikenpuoliseen kohottamiseen
ja opetustoimintaan suuntautuva toiminta
yksityiskohtaisimmin määritelty. Mutta puolue
on kyllä esittänyt kantansa hyvin monissa
tärkeissä valtio- ja yhteiskuntaelämänkin
kysymyksissä. Lähtien siitä käsityksestä, että
elinvoimainen maanviljelijäväestö, mitä puolueen
katsantokannan mukaan aina on pidettävä
Suomen kansan ydinaineksena, kaipaa aineellisten
elinehtojen ohella myös sivistyksellistä
itsenäisyyttä, m. panee suuren arvon
kalankasvatukselle ja yleiselle, laajoihin väestökerroksiin
kohdistuvalle valistustyölle. — Puoluejärjestön
elimiä ovat 1) paikallisosastot, joista
samaan kuntaan kuuluvat muodostavat yhteisen
kunnallistoimikunnan, joka valmistaa maaperää
m:n kannalta tarpeellisille uudistuksille
kunnallisessa elämässä ja toimii niiden toteuttamiseksi,
2) v a a 1 i p i i r i t o i m i k u n n a t, jotka
järjestävät ja hoitavat puolueen osanottoa
eduskuntavaaleihin. sekä 3) keskushallinto,
johon erittäin tärkeiden asiain käsittelyä varten
kutsutaan neuvotteluihin kustakin vaalipiiristä
sitä varten valittu lisäjäsen. Keskushallinnon
puheenjohtajana on vista 1919 alkaen
kansanedustaja maanvilj. P. V. Heikkinen.
Puolue-kansliaa hoitaa puoluesihteeri.
Sanomalehdistöön kuuluu 15 lehteä, joista Alkion toimittama,
Vaasassa vista 1906 ilmestyvä „Ilkka" on
huomattavin. N. L-ka.
Maalitaulu ks. A m p u m a o p e t u s, Täyd.
3Iaanerottaminen ks. Maanjako, Täyd.
♦Maaninka. 7,110 as. (1918). — Alttaritaulu
„Vapahtaja ristillä" on Ferd. von Wrightin
tekemä jäljennös.
♦Maanjako. Kun Suomen vanhempien
monipalstaisten tai muuten maataloudelle
sopimattomien, pitkä- ja kapeapalstaisten jakojen
järjesteleminen eli uusiminen (ks. Maanjako,
V Os.) kohtasi esteitä 15 p. toukok. 1848 annetun
maanmittausohjesäännön rajoittavien ja
muutenkin vaillinaisten määräysten vuoksi, kävi
tarpeelliseksi kokonaan uusia jakolainsäädäntö
nykyaikaista maataloutta enemmän
tyydyttäväksi. Eduskunnan myötävaikutuksella
annettiin asetus jakolaitoksesta lokak. 26 p. 1916 ja
siihen liittyvät hallinnolliset asetukset.
Isojaosta säädetään niissä m. m., että kyiässä,
joka aikaisemmin ei ole ollut isojaon alaisena,
on isojako toimitettava, kun yleinen etu vaatii
tahi kylän jonkun maatilan omistaja sitä tahtoo;
että jakoperusteena koko jaettavaan
tilusmää-rään nähden on se manttaali,mikä tiloille pannaan,
kun verollepano toimitetaan isojaon yhteydessä,
muttamuussa tapauksessa perintö- ja
kruununtiloihin nähden näiden silloin voimassa oleva
manttaali, kuin myös,rälssitiloihin ja kirkollisvapauksia
nauttiviin papinvirkataloihin nähden, niin
keskenään kuin suhteessa samalla jaettaviin
kruu-nun- ja perintötiloihin, kaikkien tilojen vanha
manttaali; että Viipurin läänissä on
jakoperusteena vähentämätön veroluku, kuitenkin niin
että, kun joko vanhastaan on paikkakunnalla
ollut olemassa joku muu jakoperuste tahi kaikki
tilanomistajat semmoisen hyväksyvät, sitä on
noudatettava; että jokaisen tilan tulee, mikäli
tarkoituksenmukainen jako sallii, saada
viljellyistä tiluksista, mitä jyvityksen mukaan vastaa
sen ennen isojakoa riidattomasti nauttimia
viljelyksiä; että viljeltyjen tiluksien puolesta
huono-osaisen tilan tulee, jos varaa on, saada sitä
suurempi osuus viljelyskelpoista maata; että
yhteismetsiä, laajoja soita, koskia y. m. saa jättää
jaosta pois; että vesialueen saa myös ottaa
samalla.isojakoon; että viljelyksiä ei jaon aikana
saa laskea rappeutumaan eikä metsää myydä.
Rasitteiden perustamista rajoitetaan niin, että
toiselle tilalle ei saa pidättää toisen alueeseen
muuta oikeutta kuin oikeus tiehen, karjanajoon,
vesipaikkaan, veden johtamiseen tahi patoamiseen,
venevalkamaan sekä kalastusta varten
tarpeelliseen maahan. Tilusten mittaus- ja
kartoitus-tapaa on parannettu. Jyvityksessä on
päämaa-lajit (hiekka- ja savimaa) sekä ruokamulta- ja
mutakerroksen paksuus merkittävä kartalle ja
käytettävä rahajyvitystä määräämällä tiluksille
niiden tuottokykyyn perustuva arvo tai käypä
hinta. Talonsiirtoja on entistä enemmän
toimitettava tarkoituksenmukaisen palstojen
sijoituksen aikaansaamiseksi. Pitkien ja kapeiden
palstojen välttämiseksi, koska ne maataloudellisessa
suhteessa usein ovat haitallisempia kuin monet,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
