Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjako ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
745
Maanjako
746
mutta säännölliset ja talon maataloustavan
mukaan sovelletut palstat, ei palstalukua ole liiaksi
rajoitettu. Suurin palstaluku on 6 ja Oulun
läänin pohjoisosissa 8, jota paitsi
maanjako-oikeudella on valta myöntää talolle vieläkin suurempi
luku palstoja. Erikoista huomiota on kiinnitetty
talousteiden ja valtaojien suunnitteluun ja
rakentamiseen jakojen yhteydessä. Aikaisemmissa
asetuksissa oli vain määrätty, että
jakamattomasta maasta oli jätettävä alueet teitä ja
valtaojia varten, mutta niiden rakentamisesta saivat
asianosaiset jaon jälkeen itse huolehtia. V u o
k-r a-a 1 u e i d e n sovinnolla järjestelystä jaon
johdosta ja yhteydessä on tässä laissa myöskin
määräyksiä. Tarkempia määräyksiä annetaan
myös viljelyksien ja kasvavan metsän ynnä
muiden etuisuuksien korvaamisesta, jos talo
menettää niitä ilman vastiketta luonnossa.
Pe-rinpohjaisemmat ovat kuitenkin säännökset
vanhemman lain mukaan toimitettujen jakojen
uusimisesta. Kun tilukset vanhemman lain mukaan
toimitetussa jaossa ovat joutuneet sekaisin tahi
pantu liian moneen taikka tilojen viljelykselle
ja hoidolle muuten sopimattomaan palstaan,
silloin saa ne u u s j a o 1 1 a koota yhteen, ja
jokaiselle tilalle on erotettava jakoalasta kunkin
osuus niin yhtäjaksoisena kuin tilusten laatu ja
asema, kenenkään etua loukkaamatta, sallivat.
Uusjako saa käsittää joko entisen jakokunnan
kokonaan taikka ainoastaan tarpeellisen osan
siitä, niin myös useampia eri jakokuntia tahi
niiden osia, jos se tarkoituksenmukaiseksi
havaitaan. Tätä ennen vanhemman lain mukaan
toimitetun jaonjärjestelyn saa myös uusjaolla
korjata, jos vähintään 30 v. on siitä kulunut.
Uusjakoa ei saa toimittaa, ellei siten saavuteta
sopivampaa tilusjärjestelyä kuin entinen ja sen
ohessa tilojen arvon tutkita sen lisääntyneen
hyödyn johdosta, mikä siitä ja mahdollisesti
saavutettavasta viljelemisen tilaisuudesta on
odotettavissa, niin kohoavan, että jaon
toimittaminen siitä aiheutuvista kustannuksista ja
haitoista huolimatta tuottaa omistajalle olennaista
etua. Kun asutuksen ja viljelyksen edistyessä
maanjakojen johdosta tilat, jakaantuvat yhä
pienemmiksi, ja kun palstojen sijoitus on suuresti
riippuvainen aikaisemmasta jaosta, käy
tarpeelliseksi pitemmän ajan kuluttua uudelleen
järjestellä tiet ja palstojen asemat aikoinaan hyvin
jaetuissa kylissäkin. Tästä syystä on säädetty,
että myös tämän lain mukaan toimitetun isojaon,
halkomisen tai uusjaon saa korjata uudella
uusjaolla, jos vähintään 3/4 jakokunnan
maanomistajista siitä sopii, ja jos uusjaosta tutkitaan olevan
edellämainittu hyöty. Uusjaossa on
jakoperusteena lainvoimaiseen isojakoon tai muuhun
lailliseen jakoon perustuva nautinta. Muuten on
menettely uusjaossa samanlainen kuin
isojaossakin. Tilojen osittamiset on tehty entistä
vapaammiksi. Isojaolla erotetun tai vanhastaan
yksinäisenä olleen talon saa vapaasti halkoa
ja lohkoa kuinka pieniin osiin tahansa ilman
mitään rajoituksia; kuitenkin tarvitaan
virkatalojen osittamiseen valtioneuvoston lupa eikä
kaupungille lahjoitettuja tiloja, joita ei vakaalla
asukasoikeudella hallita, saa jakaa. Palstatiloja
ei kuitenkaan saa erottaa tilasta enemmän
kuin että emätilalle jää 5 ha veronkannattavaa
maata, eikä palstatilan maa-alue saa olla suu-
rempi kuin 10 ha. Palstatilan saa myös
halkomalla jakaa määräosiin ja ositella useammaksi
palstatilaksi. Jakoperusteena halkomisessa 011
yleensä osuussuhde koko tilaan; muuten on
menettely halkomisessa pääasiassa samanlainen
kuin isojaossakin. Tilan halkomisen saa myös
toimittaa iso- ja uusjaon yhteydessä.
Useampien tilojen yhdistäminen ja uudelleen
osittaminen on myös sallittu, jos kiinnityksen omistaja
antaa siihen kirjallisen suostumuksensa.
Täydennetty ja selvennetty on niinikään aikaisempia
säädöksiä rajankäynnistä. Pakollisia
tilusvaihtoja voidaan entistä laajemmassa
määrässä toimittaa rajojen oikomiseksi ja
viljelyksen helpottamiseksi sekä yhteismaita
jaettaessa, jos se tilusten sopivaa järjestämistä
varten on tarpeen ja kun se haitatta voi käydä
päinsä. Talon rajojen sisällä tai rannassa olevan
vieraan talon vesijättöpalstan voi niinikään
vaihtaa pois. Lokak. 17 p. 1911 annetun
asetuksen mukaan syntyneen itsenäisen
vesijättö-tilan omistaja ei kuitenkaan saa vaatia tällaista
pakolasta vaihtoa. Vesialueen jaossa
on otettava lukuun ja jakoon niin kalastus kuin
muukin vettä ja pohjaa seuraava erityinen etuus
sekä koskessa myös sen käyttövoima. Jos joku
asianosainen vastustaa vesialueen jakamista, on
toimitusmiesten harkittava, ovatko toimituksen
edellytykset olemassa, s. o. voiko jako tapahtua
muille haittaa tuottamatta. Jos aikaisemmassa
kalaveden jaossa on ollut tarkoitus jakaa vesi
ainoastaan sen käyttämistä varten kalastukseen,
mutta pohja järvirehuineen ja muine
etuisuuksineen on jätetty jakamatta, saa sellaisen jaon
estämättä vesialueen uudelleen jakaa. Vesialueen
jakoperusteena on sama jakoperuste kuin maan
jaossakin. Jos tilalla, josta palstatila on
erotettu, on osuutta järveen tahi vesijaksoon, on
palstatilalla myös talo-osuutensa mukaan osaa
siihen, ellei erottamisessa välipuheen nojalla ole
toisin määrätty. Palstan sijoitus on vesialueen
jaossa niin toimitettava, että jokainen tila saa,
mikäli mahdollista, yhtäjaksoisena ja oman
rantansa alaisena palstana sekä pyyntipaikoista
että muusta vedestä kumpaisestakin tahi, missä
niin ei sovi tehdä, kumpaakin laatua yhteensä
niin paljon kuin jyvityksen mukaan hänen
osalleen jakoperusteen nojalla tulee. Jollei vesistöön
ole lunastamalla laitettu r a u h o i t u s p i
i-r e j ä, on jaettaessa ensin erotettava yksi tai
useampia piirejä noudattamalla, mitä
Rakennuskaaren 17:nnessä luvussa siitä säädetään. Jos
asianosaiset sopivat, että määrätty nuotta-apaja
tahi muu erityinen pyyntipaikka tahi
ankkuri-tai lastaus-, taikka malmin-, kiven-, saven- tai
hiekanottopaikka tahi paikka, missä on järvirehua,
ovat jäävät yhteisiksi, on se sallittu, ellei jaon
tarkoitus muutoin sen kautta jää saavuttamatta.
Muutoin on menettely vesialueenkin jaossa
samanlainen kuin maan jaossa. Vesijätön jako
voi tapahtua joko isojaon, uusjaon tai
halkomisen yhteydessä taikka erityisenä vesijätön
jakotoimituksena. Palstain sijoituksessa on,
mikäli mahdollista, katsottava, että
vesijättöön rajoittuva tila saa osansa siitä muiden
tilustensa yhteyteen eikä tule suljetuksi pois
jäljelle jäävästä vedestä. Jos jakopalsta, jonka
joku vesijätön jaossa saa toisen tiluksen alta,
katsotaan niin vaikeuttavan näiden viljelemistä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
