Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanjako ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
747
Maanjako-oikeus—Maanmittauslaitos
748
että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta, jos
vaaditaan, luovutettava vastiketta vastaan, joka
suoritetaan joko soveliaana maana tai rahana.
Palstatilan omistaja on niinikään oikeutettu
rahakorvausta vastaan lunastamaan sen osan
vesijättöpalstaa, joka sen vedestä erottaa.
Jako 011 maanmittarin toimitettava kahden
maataloudessa taitavan ja kokeneen uskotun
miehen avulla; kuitenkin saa lohkomisessa,
palstatilan erottamisessa ja vapaaehtoisessa
tilusvaihdossa ynnä niiden yhteydessä sattuvissa
rajankäynneissä uskottujen miesten sijaan kutsua
kaksi jäävitöntä maatalouteen perehtynyttä
todistajaa, jos asianosaiset siitä sopivat. Tilusten
mittauksessa saa niinikään uskottujen miesten
sijasta käyttää apuna toimeen sopivia henkilöitä,
jotka maanmittari saattaa hyväksyä. Uskotut
miehet valitsee maalaiskunta kuntakokouksessa,
jossa vain maa- ja palstatilan omistajilla on
äänioikeus, jokaisella valitsijalla yksi ääni, mutta
kaupungin alueella tapahtuviin toimituksiin
maistraatti. Erittäin tärkeäksi on myös
katsottava jakoasetusten säädökset vakinaisten
maanjako-oikeuksien perustamisesta
(ks. Maanjako-oikeus, Täyd.).
Päättynyt jako, sittenkuin lääninmaanmittari sen
on tarkastanut ja hyväksynyt, merkitään
maarekisteriin, mikä on todistus sen
lainvoimaisuudesta. Kun isojako, halkominen ja
uusjako näin on maarekisteriin merkitty, on
maanmittarin siitä kuulutettava niiden
seurakuntien kirkoissa siinä taikka niissä kunnissa, joissa
ne tilat ovat, joita toimitus koskee. Jakoja on
suuresti edistetty sillä, että valtio 1889 alkoi
suorittaa etukäteen siirtokustannuksia,
jotka sitten peritään takaisin 10 v:n
kuluessa. Tätä avustusta on entisestään laajennettu
toukok. 1919 annetulla asetuksella m:jen
edistämisestä yleisillä varoilla. Sen mukaan voidaan,
milloin tilojen siirroista on yleisempää hyötyä
ja jakokustannukset ovat verraten suuret,
asianosaisten anomuksesta harkinnan mukaan panna
»/s rakennusten siirtokustannuksista sekä kaivon
kaivamisesta ynnä teiden ja viemäriojien
laittamisesta johtuvista kustannuksista
suoritettaviksi yleisistä varoista valtion rasituksena, jos
asianosaisten taloudellinen tila on omansa
antamaan siihen aihetta. Sitä paitsi voi maaherra
myöntää erityisen apurahan, enintään 500 mk.,
jos siirto tapahtuu verraten kaukaiseen paikkaan
tahi jos siirto muuten tuottaa erityistä
hankaluutta. Tätä apurahaa ei oteta lukuun
siirtokustannuksia määrättäessä eikä sitä peritä takaisin.
Vuokra-alueiden järjestelystä ja lohkomalla
erottamisesta säädetään 1918 annetussa laissa
vuokra-alueiden lunastamisesta. [Kyösti Haataja,
„Jako-lainsäädäntö", 1917, ja „Lainsäädäntö
vuokra-alueiden lunastamisesta", 1918.] E. A. P.
♦Maanjako-oikeus. Lokak. 26 p:nä 1916
jakolaitoksesta annettu asetus astui voimaan
tammik. 1 p:nä 1917. Tämän mukaan m. on
pysyväinen tuomioistuin ja on sen ratkaistava
maalla tapahtuvista jakotoimituksista johtuvat
riitaisuudet. Jos sitä vastoin toimitus koskee
yksinomaan kaupungin maata, käsittelee sen
aiheuttamat riitaisuudet kaupungin maistraatti
ensimäisenä oikeusasteena. M:een kuuluu
lainoppinut ja mieluimmin myöskin maataloudessa
kokemusta saavuttanut puheenjohtaja ja 3 jä-
sentä, niistä itseoikeutettuna asianomainen
lää-ninmaanmittausinsinööri tai hänen sijaisensa.
Muiden jäsenten tulee olla kokeneita
maanviljelijöitä ja siinä kihlakunnassa asuvia, jossa
toimituksen esine sijaitsee. Puheenjohtajan, joka
nauttii vakinaista palkkausta valtiolta, nimittää
korkein oikeus samassa järjestyksessä kuin
maaseudun alituomarit. M:n maallikkojäsenet taas,
vähintään 4 kunkin kunnan puolesta, ovat
maatilan ja palstatilan puolesta äänioikeutettujen
kunnan jäsenten valittavat 5 v:ksi kerrallaan. —
M:n toimivaltaa on uusi jakolainsäädäntö
huomattavasti laajentanut. Sen sijaan, että
aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan
m:n käsiteltäviin kuuluivat vain ne riitaisuudet,
jotka johtuivat tilusjaoista ja olivat
erottamattomassa yhteydessä niiden kanssa, on sen
nykyään ratkaistava muutkin
maanmittaustoimitusten yhteydessä esiintyvät riitaisuudet, ei
ainoastaan mikäli ne koskevat jaon suoritusta,
vaan myöskin muita kysymyksiä, jotka
aikaisemmin kuuluivat yleisen oikeuden käsiteltäviin.
M. kokoontuu yleensä jakokunnan piirissä,
aina kun valitus toimitusmiesten toimenpiteestä
on tehty ja valituskirja puheenjohtajallesaapunut.
M:n on silloin tutkittava, paitsi niitä seikkoja,
joita valitus koskee, myöskin erinäiset muut
laissa erittäin määrätyt kysymykset, joilla on
perustava merkitys jakoon ja sen suoritukseen
nähden. — M:ssa on kullakin jäsenellä 1 ääni.
Äänten langetessa tasan ratkaisee
puheenjohtajan mielipide. M:n tuomioon tyytymätön
saa valittamalla hakea siihen muutosta
korkeimmalta oikeudelta. Toistaiseksi on Suomessa
3 m:ta: Turun, Vaasan ja Viipurin. Ne ovat
asianomaisten hovioikeuksien alaisia ja niiden
toiminta-alueet ovat samat kuin hovioikeuksien.
W. R. K.
♦Maanjäristys. Erittäin tuhoisa m. oli
Keski-Italiassa Aquilan maakunnassa tammik. 1915
tapahtunut. Uudistuneet järistykset sortivat
raunioiksi Avezzanon kaupungin, tuottivat suuria
tuhoja useille muille kaupungeille ja kylille ja
aikaansaivat vaurioita Roomassakin. Kymmeniä
tuhansia ihmisiä sai surmansa.
Maanmittaushallitus ks.
Maanmittauslaitos, Täyd.
Maanmittauslaitos järjestettiin uudelleen arm.
asetuksella 9 piitä kesäk. 1916. Tämän mukaan
maanmittaushallitus muodostettiin tärkeämpien
asioiden käsittelyyn nähden kollegiseksi,
maanmittauskonttorien virkamiehistöä lisättiin,
valtiolta vakinaista palkkaa nauttivien
maanmittarien luku korotettiin sadaksi ja palkkoja sekä
maanmittaustöistä suoritettavaa palkkiota
parannettiin. Muuttuneiden olojen johdosta nämä
toimenpiteet eivät kuitenkaan tyydyttäneet
maanmittarikuntaa, jonka luku alkoi
arvelutta-vasti vähetä. M:sta annettiin senvuoksi uusi
asetus 15 p. kesäk. 1918. Sen mukaan
maanmittaushallitus, joka sijaitsee
Helsingissä ja on nykyään maatalousministeriön
alainen, johtaa ja valvoo maanmittaus-, jako- ja
verollepanotointa ynnä maarekisterin pitämistä,
niin myös maantieteellisiä sekä nykyään vielä
topografisia karttatöitä ynnä niitä varten
tarpeellisia mittauksia ja laskelmia.
Maanmittaushallitukseen kuuluu ylitirehtööri puheenjohtajana
sekä jäseninä ylitirehtöörin apulainen, kaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
