Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maasalo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
757
Maasalo—M a at ai ou sh a liitu s
758
damissa. Harjoitti lakiopintoja Utrechtissa ja
tuli tohtoriksi, minkä jälkeen kokonaan antautui
kirjailijaksi. Vieraana aikansa uusille
naturalistisille ja subjektiivis-impressionistisille
teorioille hän oli harras klassillisen taiteen ihailija.
Sarjassa psykologisesti syvennettyjä romaaneja
on hän kuvannut nykyaikaista hollantilaista
elämää. Niistä mainittakoon: ,.The sin of joost
Aveling" (1889), „An old maid’s love" (1891),
,,A question of taste" (1892), „God’s fool" (1893),
,,The greater glory" (1894), „My lady Nobody"
(1895), „Her inemory" (1898), „Some vvomen
I have known" (1901), „My poor relations"
(1903), „Dorothea" (1904), „The healers" (1906),
„The new religion" (1907), „Brothers all" (1909),
„Härmen Pols peasant" (1910), „Eve" (1912).
R. F.
Maasalo, Armas Toivo Valdemar
(s. 1885), säveltäjä, yliopp. 1905, fil. kand. 1911;
harjoittanut sävellyksen ja urkujensoiton
opintoja Helsingin musiikkiopistossa, toimii v:sta
1915 laulunopettajana Helsingin suom.
normaalilyseossa sekä v:sta 1914 urkujensoiton ja
musiikinteorian opettajana Helsingin lukkari- ja
urkurikoulussa; johtanut v:sta 1915 „Helsingin
kansalliskuoroa", joka tänä aikana on kohonnut
varsin korkealle taiteelliselle tasolle. M:n
sävellyksistä ovat huomattavimmat sonaatti uruille
— ensimäinen laatuaan suom.
musiikkikirjallisuudessa —, pianokonsertto sekä „Neiti kukkia
keräsi" (sävellys kuorolle, soololle ja orkesterille).
A. O. V.
Maaseudun tulevaisuus ks.
Maatalous-lehdistö, Täyd.
Maasto, sot. M:lla eli maan pintamuodolla
on joka suhteessa suuri merkitys taisteluiden
ja sodan johdossa, koska siitä riippuu suureksi
osaksi joukkojen liikunta- ja käyttösuhteet.
Sotilaalliselta kannalta voidaan erottaa seuraavat m:n
pääluokat: avonainen ja suojattu m.
sekä murtomaa. Avonaisella m:lla
tarkoitetaan sellaista seutua, missä näköala ja
liikkuminen ovat esteettömät. Suojatulla m:lla tapaa
katse sekä usein myös liikuntakin esteitä
(pensaita, metsää, valleja j. n. e.). Murtomaata on
m., jossa haudat, purot, suot j.n. e. estävät
liikuntaa. W. E. T.
Maasähkötys. Jos jonkun sähkövirtalähteen
navat yhdistetään pisteissä A ja B (ks. kuva)
maahan, kulkee
virta A:sta ß:hen
maan kautta
kaikkiin suuntiin.
Nämä virtaviivat ovat
muodoltaan
samanlaisia kuin kahden
erinimisen
magneettinavan synnyttämät magneettiset
voimaviivat. Kahden mielivaltaisen pisteen C:n ja
D:n välillä on sentähden yleensä olemassa
jän-nitysero, mikä panee vastaanottolaitteen E
toimimaan. Maasähkötyksessä kulkee siis virta
lähetyspaikasta S maahan pisteessä A,
vastaan-ottolaitteeseen E pisteestä C, takaisin maahan
pisteessä D ja lähetyslaitteeseen pisteessä B.
Sähkötykseen käytetään vaihtovirtoja, joiden
jaksoluku sekunnissa on 1,000-2,000.
Virtalähteenä on akkumulaattori ja kipinäinduktori.
A’––-
/ »
Matkat AB ja CD ovat tavallisesti 50 m, ja on
tällöin kantoväli AC n. 2,5-5 km.
Lähetys-ja vastaanottojohtoina voidaan käyttää mitä
eristettyä johtoa tahansa, mikä metallikärjillä
kummassakin päässä maadoitetaan. Lyhyillä
matkoilla, n. 0,5 km asti, voidaan merkkien
kuulemiseen vastaanottoasemalla käyttää
suorastaan telefonia, pitemmillä matkoilla on
käytettävä vastaanotettuja heikkoja virtoja
vahvistamaan hehkukatodiputkia. Maasähkötystä
käytettiin maailmansodassa etumaisilla tulilinjoilla,
joissa puhelinjohtojen tai langattoman
lennättimen antennien kunnossapito oli mahdotonta.
Lähetys- ja vastaanottojohdot asetettiin
juoksuhautoihin tai maanalaisiin käytäviin. V. Y.
Maatalouden liikeoppi ks.
Maatalous-liikkeen hoit o-o p p i, V Os.
Maataloushallitus. Tämä on uusi nimitys
maanviljelyshallitukselle (ks. t. V Os.), joka
1917 annetuilla asetuksilla ja johtosäännöllä
järjestettiin. Jouluk. 10 p:nä 1917 annettu
asetus m:sta on huomattavasti laajentanut ent.
maanviljelyshallituksen tehtäviä ja sen johdosta
lisännyt virkamiehistöä noin kolminkertaiseksi.
Asetuksen mukaan on m:n tehtävänä: seurata
maataloustuotannon ja sen teknillisten
apuvälineiden ja apukeinojen kehitystä sekä ryhtyä
sen johdosta valtion puolelta tarpeellisiin
toimenpiteisiin; seurata maanomistus- ja
hallintasuh-teiden, maatalouden luotto-olojen,
maataloudellisen yhdistys- ja osuustoiminnan,
maatalousopetuksen ja neuvonnan, maatalousvakuutuksen,
maataloustuotteiden ja -välineiden kuljetuksen,
kaupan ja hintasuhteiden samoinkuin
maatalous-työväenolojen kehitystä maassa ja ryhtyä
sellaisiin aloitteisiin, joita ne valtion puolelta
aiheuttavat; tarkastaa ja ohjata valtion tiliin
hoidettua maataloutta sekä valvoa muita
valtion laitoksia maatalouden edistämiseksi, kuin
myös valtion järjestämää tai kannattamaa
koe-toimintatyötä maatalouden alalla; tarkastaa
valtion järjestämää lainausliikettä maatalouden
alalla; valvoa ja ohjata valtion järjestämää tahi
kannattamaa opetus- ja neuvontatyötä
maatalouden alalla; tarkastaa ja ohjata alaistensa
virkakuntien ja toimihenkilöiden toimintaa;
valvoa maatalouden alalla toimivain, valtioapua
nauttivain seurain ja yhdistysten sekä niiden
liittymäin toimintaa ja valtiovarojen käyttöä;
toimittaa tutkimuksia Suomen maatalouden
liikesuhteista, valmistaa maataloustilasto sekä
toimittaa tarpeen mukaan maataloudellisia
tiedusteluja; panna täytäntöön senaatin (nyk.
valtioneuvoston) antamat määräykset, antaa
pyydettäessä lausuntoja viranomaisille ja olla
näiden samoinkuin kuntien, seurain sekä muiden
yhtymäin ja laitosten kanssa
vuorovaikutuksessa maataloutta koskevissa asioissa.
M:n muodostavat ylitirehtööri ja viisi
maatalousneuvosta. M:ssa on neljä osastoa, nim.
kasvituotanto-, eläintuotanto-,
maanviljelystalou-dellinen ja maatalousopetusosasto sekä kanslia,
joiden kunkin osaston päällikkönä on
maatalousneuvos. Kasvituotanto-osastoon kuuluu
päällikön lisäksi maanviljelysinsinööri, maatalous-,
kone- ja sähkökonsulentti sekä
kasvitarhavilje-lyksen tarkastaja ja konsulentti.
Eläintuotanto-osastoon kuuluu paitsi päällikköä hevoshoidon
tarkastaja sekä hevoshoidon konsulentti ja karja-
4
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
