Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelyskoetoiminta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
755
Maaperäoppi—Maartens
756
tasosta. Rauta- ja aluminiumioksidi sensijaan
saostuvat rikastumistasoon. Kuumuuden
vaikutuksesta muuttuu vedenpitoinen rautaoksidi
vedestä köyhäksi turjaiitiksi (ks. t. IX Os.) ja
hydrohematiitiksi, jotka antavat maanlaadulle
sen omituisen punertavan värin.
Jos lämpö on alhainen sademäärän pysyessä
suhteellisen korkeana lämpöön verraten, syntyy
uutemaita, joita venäläisten antaman nimen
mukaan nimitetään podsoliksi (ks. t. VII
Os.). Alhaisesta lämmöstä johtuu, että
kasvin-jätteet hajautuvat hitaasti. Turvekerroksen
alle syntyy uuttunut valkomaakerros (ks. t.
Täyd.) ja sen alle rikastumiskerros.
Podsoli-maat esiintyvät tunturivyöhykkeen eteläpuolella
Aasiassa, Venäjällä, Suomessa, Skandinaaviassa
ja Pohj.-Ameriikassa.
Aroseuduilla, joissa sademäärä on vain n.
400-500 mm, syntyy mustamulta, tsernozem
(ks. t. IX Os.). Se on erittäin viljava
maan-laatu, jossa sekä orgaaniset että epäorgaaniset
rapautumistulokset saostuvat maanlaatutasoon.
Jos sademäärä on vielä pienempi, syntyy
maanlaatumuodostumia, joissa Iiukoisat aineet
väkevöityvät maanlaatutasoon, suolamaat.
Näin kuivassa ilmastossa tapahtuu
maanestei-den vaellus alhaalta ylöspäin ja sen mukana
kulkevat liuenneet suolat maan pintakerrokseen,
jossa ne veden haihtuessa kiteytyvät. B. A.
Maaperäoppi tarkoittaa maan ylimpien
kerrosten ja niissä tapahtuvien prosessien
kuvaamista ja selittämistä. Tässä muodossaan tämä
tiede on verraten nuori, sillä sen voidaan
ajatella alkavan vasta viime vuosisadan
loppupuoliskolla, jolloin W. Dokutsajev julkaisi
maan-luokituksensa (1879). Tosin jo ennen häntä oli
maita luokiteltu, mutta näiden luokitusten
perustana olivat toiset tekijät. Niin jakoi esim.
Thaer maat maalajien ja sen mukaan, miten
sopivia ne olivat eri kasveille (I savimaat: 1 musta
apilamaa, 2 jäykkä nisumaa, 3 kevyt nisumaa;
II hietamaat; II I hiekkaiset hietamaat; IV
hiekkamaat; V humuspitoiset maat; VI kalkkimaat),
Fallou taasen jakoi ne petrografisten
perusteiden mukaan (kvartsikivi-, savikivi-, kiille-,
maa-sälpämaat j.n. e.) ja Knop kemiallisten
perusteiden mukaan (silikaatti-, karbonaatti-,
sulfaattimaat).
Nämä luokitukset perustuivat siis
pääasiallisesti maalajeihin. Tällä perustalla on kuitenkin
hyvin vaikea saada aikaan mitään yleistä
maiden luokitusta; siksi vaihtelevat ovat maalajit,
minkä lisäksi ei vielä olla selvillä, mitkä
ominaisuudet niissä etusijassa olisi pantava
luokituksen perustaksi.
Dokutsajevin luokituksen perustana ovatkin
kokonaan toiset tekijät, niin. ilmastoja siitä
johtuvat seikat. Ilmaston merkitys
maanlaa-dun muodostumisessa, kuten esim. sen vaikutus
rapautumiseen ja orgaanisten ainesten
kasautumiseen, oli jo ennen häntä tunnettu, mutta
Dokutsajev oli kuitenkin ensimäinen, joka 1 u
o-kitti maat ilmastollisten maanlaatujen mukaan.
Uraauurtavassa teoksessaan „Venäläinen
mustamulta (tsernozem)" (1883) hän selvästi lausuu,
että mustanmullan syntyminen on ilmeisesti
mitä lähimmässä yhteydessä ilmaston kanssa.
V. 1886 hän julkaisi uuden muutetun
luokituksen, joka suureksi osaksi perustuu ilmastollisiin
tekijöihin. Hänen jälkeensä ovat N. Sibirtsev
ja K. Glinka täydentäneet tätä luokitusta ja
jakaneet maaperän ilmastollisiin vyöhykkeihin.
Ven. tutkijoista on vielä mainittava KossovitS,
joka on kirjoittanut erittäin ansiokkaan
julkaisun mustastamullasta. Itävallassa on
maaperätutkimus myös pitkälle kehittynyt; F. Cornu
osoitti, että rapautumistulokset maaperässä ovat
kolloideja, jolla seikalla on ollut erittäin suuri
merkitys maaperäopissa. Toisista tutkijoista
mainittakoon P. Treitz ja A. Sigmond.
Saksassa on maaperätutkimuksia alettu tehdä vasta
aivan viime vuosina. Tutkimukset siellä on
pannut alulle H. Stremme. Ameriikassa
toimittaa maaperätutkimuksia suuri valtion laitos
Bureau of soils. Siellä toimineista tutkijoista
mainittakoon E. W. Hilgard. Suomessa tekee
maaperätutkimuksia Geologisen komissionin
agro-geologinen osasto; tutkimukset aloitettiin 1910.
B. A.
♦Maaria. 7,161 as. (1918).
Teollisuuslaitoksista mainittakoon lisäksi: Maarian-Kaarinan
sähkö o.-y., saippuatehdas, Kaerlan sähkösaha
ja -mylly, Kärsämäen karamellitehdas. —
Historiallisia muistoja: kirkossa sakastin seinään
kiinnitettynä on n. s. Ingigerdin hautakivi v:Ita
1290 (1215 ?), aikaisemmin, mikäli tunnetaan,
ollut sakastin lattiassa; Hepokullan vuoressa
Ruohonpään kylässä on tehty suuri Nuijasodan
aikuinen rahalöytö; kansankertomuksen mukaan
on „Patteri" niminen kumpu Prusin maalla
1808-09 sodan ajalta. — Vanhoja kartanoita:
Koroinen (ks. t. IV Os.). Nähtävyyksiä:
Aurajoen Hälisten koski, jossa jo 1200-luvulla oli
Turun dominikaaniluostarin omistama mylly. —
Kirkon alttaritaulu kuvaa ristiinnaulitsemista
ja on Emelie Wallensköldin maalaama. [K.
Killinen, „Kiinteitä muinaisjäännöksiä Maskun
kihlakunnassa" (Suomen muinaism.-yhd. aikak.
III, 1878), J. R. Aspelin, „Koroisten Turku
Räntämäellä" (Suomen museo 1898), Hj.
Appelgren, „Muinaislinna Räntämäellä" (sam. paik.
1903), J. Rinne, „Saramäen Marttilan
rautakautinen kalmisto", ja „Maarian polttokalmisto"
(sam. paik. 1905), A. M. Tallgren, ,,1808-vuoden
sotamuistoja Maariasta" (Hist. aikakausk. 1906),
J. Rinne ja C. Frankenhaeuser, „Räntämäen
kirkko" (Suomen museo 1910), A. M. Tallgren,
„Aurajoen suun esihistorialliset muistot"
(Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 1915), J.
M. ja A. M. Tallgren, „Maarian pitäjän
paikannimistö I" (1918).] K. J. V.
♦Maarianhamina. 1,612 as. (1919). — Uusi a
rakennuksia: eläväinkuvain teatteri, jonka
salia myös käytetään konsertteihin ja
teatteri-näytäntöihin. — „Tullien niityllä" kaupungin
kaakkoispuolella sijainnut Ahvenanmaan museo
(per. 1905) paloi 1918. — Koulut.
Reaalioppi-laitos muutettu yhteislyseoksi (210 oppii. 1920).
— Uusi pankki: Ahvenanmaan
osakepankki (per. 1919, osakepääoma 2,000,000 mk.).
Teollisuuslaitoksia: sähkölaitos
(varustaa kaupungin sähkövalolla v:sta’1909), mylly,
konepaja, ruukkutehdas, nahkurinliike sekä
Maarianhaminan telakka. K. J. V.
Maartens, Maarten (1858-1915),
hollantilaissyntyinen engl. runoilija. M:n todellinen
nimi oli Joos Marius Willem van der
Poor-t e n-S c h w a r t z; hän oli syntynyt Amster-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
