Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melajalkaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
781
Melu julkaiset—Merenkulkuhallitus
782
tusta vastaan eri paikoissa maata kenr.
Obre-gonin y. m. johdolla, kuten .näyttää, yksityisistä
vaikuttimista. Kapinalliset, joihin m. m. yhtyi
kenraali Villa, valtasivat pian M:n kaupungin
y. m. tärkeitä paikkoja. Carranza pakeni, mutta
joutui kohta saarroksiin; kertomuksen mukaan
hänen omat miehensä surmasivat hänet toukok.
1920. — Väliaikaiseksi presidentiksi tuli A.
Huerta, luultavasti edellämainitun V. Huertan
veli. G. R.
Melajalkaiset ks. S t e g a n o p o d e s, IX Os.
Melanssilauka, sellainen puuvilla-, mutta
etenkin villalanka, jonka väri on saatu sekoittamalla
keskenään erivärisiä kuituja määrätyissäsuhteissa.
Täten saatu esim. harmaavärinen lanka eroaa
huomattavasti harmaaksi värjätystä langasta.
E. J. S.
Meldahl [-däl], Ferdinand (1827-1908),
tansk. arkkitehti ja akatemian professori v:sta
1864, rakensi Kööpenhaminan
sokeaininstituu-tin 1857-58 ja merikoulun 1865; Frederician
raatihuoneen 1859, Reykjavikin
valtiopäivä-ja vakuutusyhtiön talon, rakensi ja uusinteli
joukon Tanskan ja Skånen herraskartanolta,
useimmat Tanskan kunink. linnoista ja
huomattavia julkisia rakennuksia (pörssi), tärkeimpänä
työnään Frederiksborgs linnan (valmistui 1895),
päätti Marmorikirkon 1874-94.
Taidehistoriallisesti M. on Tanskan kansallisen arkkitehtuurin
uranaukaisijoita. Julkaissut „Denkmäler der
Renaissance in Dänemark" (1888),
„Frederikskir-ken i Köbenhavn" (1897), „Venedig" (1903).
U-o N.
♦Melich, Janos, julkaisee v:sta 1914
yhdessä Z. Gomboczin kanssa laajasti suunniteltua
unkarin kielen etymologista sanakirjaa:
„Magyar etymologiai szötår". Nimitettiin
maailmansodan aikana Unkarin kansallismuseon
kirjastonhoitajaksi ja 1921 slaav. kielitieteen professoriksi
Budapestin yliopistoon.
Meligetlies æueus ks. R a p s i k u o r i a i n e n,
Täyd.
fr *MeIlilä. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Loimaan kihlak.,
Loimaan-Mellilän-Metsämaan-Alas-taron nimismiesp.; erotettiin Loimaasta
itsenäiseksi kunnaksi 1916. Kirkolle M:n asemalta
2 km, Turusta 60 km. Pinta-ala 109,o km2,
manttaalimäärä 14,4167. — Kansakouluja 2 (1918).
Teollisuuslaitoksia: turvepehkutehdas ja 27
myllyä, joista 7 höyryllä käypää; osuuskauppa,
Pe-ränkulman osuuskassa. Yhteinen paloapuyhdistys
Loimaan kanssa. — 2. Seurakunta, Turun
arkkihiippak., Porin ylärovastik.; itsenäinen
khrak. sen. päät. 5 p. marrask. 1913, oma khra
1 p. toukok. 1915. Kirkko puusta, rak. 1825.
Alttaritaulu „Ristiinnaulittu" Edvin Lydénin
maalaama. [Matti Sauramo, „Loimaan ja sen
lähipitäjien kasvistosta" (Satakunta IV, 1916).]
K. J. V.
Melrose [-rouz], kylä Skotlannin Roxburghin
kreivikunnassa, Tvveedin oik. rannalla 59 km
Edinburghista. Kylmänvedenparantola. Lähellä
kylää sijaitsevat Skotlannin aikanaan
suurimman ja rikkaimman, 1136 perustetun
sistersiläis-luastarin rauniot. Paraiten säilyneitä ovat
myöhäisgoottilainen kuori ja laivasta itäinen ja
eteläinen osa (v:n 1450 vaiheilta) rikkaasti
kehit-tyneine kimppupilareineen, ruodeholveineen;
5-osaisen kuori-ikkunan ja poikkilaivan eteläisen
ikkunan ruusustot ovat laatuaan mitä
loista-vinta; detaljeissa vallitsee mitä kukkein
vaihtelevaisuus, samaa aihetta on tuskinpa
kahdesti-kaan toistettu. Kirkkoon on haudattuna
kuningas Aleksanteri II, hänen puolisonsa kuningatar
Johanna ja fyysikko Daniel Brewster. U-o N.
*Meinel ks. Suurvaltain sota, Täyd.
Mcndelin f-li’n/, Aina Irene (s. 1864),
suom. kirjailijatar, käynyt jatko-opiston,
opettajatar, toiminut liikealalla. Julkaissut m. m.:
„Koivikossa" I (1893, runoja), „Koivikossa" II
(1899), „Lehtisiä Koivikosta" (1915). M:n
runous on aikaisempaa ihanteellista laatua,
kan-sallisine, uskonnollisine, luonnon- y. m. aiheineen.
*Menelik, Abessiinian hallitsija, kuoli 1914.
*Menger, Karl, kuoli 1921.
3Ienohöyry on voimakoneesta tai muusta
laitteesta poistuva, työnsä tai yleensä
tarkoituksensa suorittanut höyry; samantapaisia ovat
menovesi ja tnenokaasu. M. ja -kaasu sekä usein
menovesikin ovat lämpöisiä ja käytetään niiden
lämpöä huoneistojen, käyttöveden y. m.
lämmitykseen; siten huomattavasti säästetään
lämmityskuluja.
Mensaa] itila (lat. mensa = pöytä),
pappilan lisätalo; tätä nimitystä käytetään
maatiloista, joita katolisena aikana annettiin
pitä-jänpapeille ylläpidoksi pappilain ohessa;
nimitys on syntynyt näitä tiloja tarkoittavasta lat.
puheenparresta ad mensam pastoris = pastorin
pöytää varten. Uskonpuhdistuksen voimaan
päästyä m:t peruutettiin kruunulle.
3Iensevikki (ven. menjse = vähemmän), oik.
vähemmistöläinen: nimitys, jota käytetään
Venäjän oikeistososialisteista, ks. Bolsevismi,
Täyd.
*Mercié, Marius Jean Antonin, kuoli
1916.
Mercier [mersie’Jt Desi r é J o s e p h (s. 1851),
belg. kardinaali, tuli 1882 professoriksi Louvain’in
katoliseen yliopistoon, 1906 Mechelnin
arkkipiispaksi ja 1907 kardinaaliksi. V. 1890 hän perusti
„Institut superieur de philosophie" nimisen
tieteellisen laitoksen etupäässä keskiajan filosofian
tutkimista varten. Filosofian alalta hän on
julkaissut useita teoksia. E. K-a.
Merenheimo, Juhani Nikolai (s. 1870),
ent. sukunimi M e c k 1 i n, suom. kirjailija,
pap-pismies, yliopp. 1893, vihittiin papiksi 1899.
Julkaissut Niilo Mantereen nimellä runoja m. m.:
„Kevättuulahduksia" (1891), „Elämän polulla"
(1902), „Kotikuusta kuunnellessa" (1907),
,,Hä-myhetkinä" (1909), „Lauluja matkalta" (1910),
„Valkea maa" (1918). M:n runous on laadultaan
ihanteellista, aiheiltaan lähinnä
isänmaallis-uskonnollista.
Merenkulkuhallitus, joka perustettiin
senaatin vahvistamalla asetuksella jouluk. 15 p.
1917 ja aloitti toimintansa v:n 1918 alusta,
oli aluksi senaatin talousosaston ja sen
kauppa-ja teollisuustoimituskunnan, mutta on
nyttemmin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena.
M:n yleisiin velvollisuuksiin kuuluu hoitaa
luotsi-ja majakkalaitoksen ylivalvontaa ja hallintoa,
valvoa merenkulkua, laivanrakentamista,
-mittausta, -tarkastusta, lastimerkkien asettamista,
laivarekisterin pitämistä ja sitä, että kaikkia
merenkulkua koskevia asetuksia . noudatetaan,
hoitaa valtion jäänmurtajalaivoja ja valvoa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
