Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melajalkaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
783
Merenkulkukoulu—Merentutkimuslaitos
784
niiden käyttämistä, hiotaa
merenkulkuoppilaitosten ja valtion satamain ylivalvontaa ja
hallintoa, valvoa merimieshuoneita sekä kuntain
ja yksityisiä satamia, jonka lisäksi m:n tulee
seurata merenkulkulaitoksen kehitystä koti- ja
muissa maissa sekä ehdottaa toimenpiteitä maan
meriliikkeen edistämiseksi kuin myös hoitaa
merenkulku- ja meriliiketilastoa.
M. jakaantuu kolmeen osastoon: 1) luotsi- ja
majakkaosastoon, joka käsittelee merikartastoa,
merenmittausta, väylien viitoittamista,
majakoiden rakentamista ja ylläpitämistä koskevat
kysymykset ja johon kuuluu a) merikartastolaitos,
b) merenmittausretkikunnat ja c) teknillinen
toimisto; 2) merenkulkuosastoon, joka hoitaa
laivanrakentamista, aluksenmittausta, Iastimerkkien
asettamista, kauppa-alusten katsastusta ja tarkastusta,
satamain, merimieshuoneitten ja
merenkulkuoppilaitosten ylivalvontaa koskevia kysymyksiä
ja johon kuuluu laivatoimisto; 3)
kansliaosas-toon, joka käsittelee ohjesääntöjä,
henkilökunnan palvelukseen ottamista ja palveluksesta
erottamista, palkkaus-, tili- ja kassalaitosta sekä
laivakalenteria ja merenkulkutilastoa koskevat
kysymykset ja johon kuuluu a) kanslia, b)
kam-reerinkonttori, c) tilastokonttori ja d)
varasto-konttori, kukin asianomaisine virkamiehineen.
M:n muodostavat ylitirehtööri päällikkönä ja
kolme merenkulkuneuvosta jäseninä ja kukin
osastonsa päällikkönä. Luotsi- ja
majakka-osastojen sekä merenkulkuosaston päällikön tulee
olla merenkulkutieteellisesti, ja kansliaosaston
päällikön lakitieteellisesti sivistynyt mies.
Yhteensä laitoksen palvelukseen kiinnitetyn
henkilökunnan luku nousee lähes l,500:aan.
Luotsi-ja majakkalaitoksen hoitoa varten maa on jaettu
9 luotsauspiiriin, joiden johdossa on
piiripäälliköt. Merenkulun tarkastusta hoitaa 8
tarkastajaa jokainen piirissään. Valtion satamia
hoitavat satamakapteenit. M:n määräysvallan
alaisia ovat jäänmurtajat sekä useampia
tarkastus-, merenmittaus- ja kuljetuslaivoja.
F. W. L. & A. V. L.
Merenkulkukoulu ks.
Merenkulkuoppi-lait o k s e t, Täyd.
H Merenkulkulaitos ks.
Merenkulkuhallitus, Täyd.
3Ierenkulkumaksu oli nimenä eräällä tullin
(ks. t. IX Os. p. 1938) lisäyksellä, jota
Suomessa kannettiin v.sta 1859. Se sai alkunsa
sen johdosta, että Tanskalle, sen tehdessä 1857
m. m. Venäjän kanssa sopimuksen n. s.
Juutinrauman tullin kantamisen lakkauttamisesta,
myönnettiin siitä vahingonkorvaukseksi 7 milj.
hopearupl. vastaava summa; tästä määrättiin
seur. v. Suomen osuudeksi 400,000 hopearupl.,
joka 4%:n koron ohella oli suoritettava
Venäjän valtiolle 20 v:n kuluessa. Senaatti sai
tehtäväkseen ehdotuksen laatimisen siitä, miten
valtio saattoi Suomen kaupalta tulla nauttimaan
korvausta Juutinrauman tullin lakkauttamisesta
täten aiheutuneesta menosta, ja
päätullihallituk-sen ehdotuksen mukaisesti senaatti esitti 20 v:n
ajaksi tuontitullimaksuja korotettavaksi 3 %.
Tähän keisari suostui, ja tammik. 22 p. 1859
julkaistiin asetus tästä tullinkorotuksesta, joka
sai nimen m e r e n k u 1 k u m a k s u. — Jo
useita vuosia ennen määräajan loppua saatiin
mainittu summa suoritetuksi, mutta m:ua ei
kuitenkaan lakkautettu, ennenkuin vasta
tullitariffin täydellisen uudistamisen yhteydessä,
maalisk. 26 p. 1919 annetulla asetuksella. Vv.
1873-77 tämä maksu meni
merenkulkusuostun-nan nimisenä suostuntarahastoon, mutta sen
jälkeen sitä kannettiin jälleen valtiorahaston
laskuun. Tupakan tuontimaksusta, joka 1891
säädettiin, ei m:ua suoritettu. [E. Nevanlinna,
„Suomen raha-asiat vuosina 1863-1904" (1907),
Leo Harmaja, „Suomen tullipolitiikka Venäjän
vallan aikana I" (1920).] L. Hrm.
Merenkulkuneuvos ks.
Merenkulkuhallitus, Täyd.
Merenkul kuopi stot ks.
Merenkulkuoppi-lait o k s e t, Täyd.
Merenkulkuoppilaitokset, jotka ovat Suomen
valtioneuvoston kauppa- ja
teollisuusministeriön alaisia sekä merenkulkuhallituksen
johdon ja lähinnä sen merenkulkuosaston
silmälläpidon alaiset, jaetaan niiden opetuksen laatuun
ja oppilaitosten tarkoitukseen nähden
meren-kulkukouluihin, ylempiin merenkulkukouluihin
ja merenkulkuopistoihin. Lukuvuosi kestää
niissä kaikissa syyskuun alusta toukokuun
loppuun.
Merenkulkukoulu käsittää
yksiosas-toisen 1-vuotisen kurssin. Niitä on Kuopiossa,
Viipurissa, Turussa ja Oulussa suomenkieliset
sekä Turussa ja Loviisassa ruotsinkieliset.^ M:n
läpikäytyään oppilas saa, suoritetun
meripalveluksen laadusta ja pituudesta riippuen, joko
aliperämies- tai perämieskirjan. * •
Ylempi merenkulkukoulu, joka on
ruotsinkielinen, on Maarianhaminassa; se
käsittää merenkulkukoulunkurssin lisäksi
kaksivuotisen oppijakson alempine ja ylempine
kursseineen, joista edellinen, säädettyine
meripalveluk-sineen, oikeuttaa yliperämies- ja jälkimäinen
merikapteenikirjaan.
Merenkulkuopistot, jotka sijaitsevat
Raumalla suomenkielinen ja Turussa
ruotsinkielinen, jakelevat opetusta kumpikin kolmella
kurssilla, kukin käsittäen lukuvuoden, nimittäin
alemmalla, ylemmällä ja korkeakoulukurssilla,
joista kaksi alempaa vastaa ylemmän
merenkulkukoulun kahta ylempää kurssia, kun taas
korkeakoulun kurssin suorittanut saa
diplomi-merikapteenikirjan. F. W. L.
♦Merenkuluntarkastaja. Merenkulun
tarkastukseen nähden Suomi on jaettu 8
merenkulkupiiriin, nim. Viipurin, Uudenmaan, Turun,
Ahvenanmaan, Vaasan-Oulun, Laatokan,
Saimaan ja Päijänteen piireihin, joita kutakin m.
hoitaa. M:ien tulee tarkoin tietää kaikki laivat,
jotka heidän piirissään kulkevat, ilmoittaa
syytteeseen pantaviksi merenkulkuasetuksien
rikkojia sekä, aiheen sattuessa, ryhtyä
tarpeelli-i siin toimenpiteisiin tällaisten rikkomuksien
estämiseksi ja puuttuvan merikelpoisuuden . tähden
alusten seisauttamiseksi. Tätä tarkoitusta varten
m:t ovat oikeutetut toimeenpanemaan
tutkimuksia saadakseen selville, ovatko laivat
merikun-toisia ja ovatko ne riittävällä ja
asiaankuuluvalla tavalla miehitettyjä. A. V. L.
Merentutkimus ks. M e r e n t u t k i m u s 1
aj-t o s ja Meri, Täyd.
Merentutkimuslaitos. Suomen vapautumisen
jälkeen aikaansaatiin Hydrografis-biologisen
ko-missionin (ks. t. III Os.) tilalle erityinen laitos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
