Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
787
Morian—Merseroiuiinen
788
alkaen laajennettiin töitä kiinteilläkin asemilla
sekä virtahavaintoja tekemällä, joten v:sta 1911
alkaen on olemassa melkoisen monipuolinen
meritieteellinen havaintoaineisto. Tiedeseuran
„Meritutkimukset" edustivat yhdessä
kalastus-viranomaisten kanssa Suomea
kansainvälisessä yhtymässä, mikä, käsittäen maat Itämeren
ja Pohjanmeren ympärillä, v:sta 1902 on
toiminut mainittujen merien tutkimista varten,
kiinnittäen huomiota myöskin kysymykseen
merien vaikutuksesta ilmastoon, sekä eri
meribiologisten probleemien käsittelyä varten, joten
saavutettaisiin perusta järkiperäiselle merien
kalakannan hyväksikäytölle, ja suorittivat
Suomen osalle tulevan melkoisen työosuuden.
V:een 1910 toimitettujen töiden saavutuksista
on valaiseva kuvaus Suomen kartaston tekstissä
(1910).
V. 1918 perustettiin erityinen
merentutkimuslaitos (ks. t. Täyd.) huolehtimaan
yhä jatkuvasta merentutkimustyöstä. H. R.
Merian, sveits.-saks. kaivertaja- ja
maalaaja-perhe. 1. Matthäus M. vanhempi
(1593-1650), kaivertaja Dietrich Meyerin
(Zü-richissä), pehmeän etsauspohjan keksijän,
oppilas, muutti Baselista Frankfurt a. Mainiin (1624),
jossa tuli appensa Theo, de Bray’n suuren
taide-ja kustannusliikkeen toiminnan johtajaksi. M:n
uskomattoman suuri tuotanto käsittää varsin
erilaisia aloja: maisemia, metsästys- ja
taistelukohtauksia, ,,pipliallisia kuvaelmia" (150 lehteä),
muotokuvia (Kustaa 11 Aadolf, Wallenstein, y.m.),
mutta suurin merkitys oli hänen topografisilla
ja historiallisilla kuvaelmateoksillaan
kaupungeista ja linnoista (Frankfurt, Stuttgart,
Heidelberg y. m.); aikansa historiaa valaisevaan
„Theatrum europæum"iin ja Zeilerin ,,Topographia"an
M. kaiversi monta kuvaa. — 2. Matthäus
M. nuorempi (1621-87), maalaaja ja
kaivertaja, edellisen poika, jatkoi isänsä
kustantaja-liikettä erittäinkin „Theatrum europæum"in
julkaisemista (6:s osa 1647-51). Hänen
paraim-mat taulunsa ovat Ruotsissa, jossa hän K- G.
Wrangelille maalasi n. 60 muotokuvaa, joista
suurin osa vieläkin on Skoklosterin kokoelmissa.
. U-o N.
3. Maria Sibylla M. (1647-1717),
saks.-hollantil. hyönteistutkija ja eläinmaalaaja,
Matthäus M. vanhemman tytär. Oppi nuorena
tyttönä isältänsä piirustus- ja maalaustaidon ja
antautui sitten tutkimaan kasveja, mutta
erikoisesti hyönteisten kehitystä ja elintapoja,
etenkin niiden suhtautumista kasveihin.
Havaintonsa hän kiinnitti harvinaisen uskollisina ja
siroina vaskipiirroksina kuvateokseen „Florum
fasciculi tres" (Nürnberg 1680) sekä kirjaan
„Der Raupen wunderbare Verwandlung und
sonderbare Blumennahrung" (1679 ja 1683). Kävi
1699-1701 tutkimusretkellä Surinamissa, missä
keräsi huomattavia hyönteis- ja
simpukkako-koelmia laatien samalla tarkkoja, luonnossa
tehtyjä piirustuksia. Retken tuloksena oli
loisto-teos „Die Metamorphose der Insekten Surinams"
(1705), joka ilmestyi saksaksi, latinaksi,
hollanniksi ja ranskaksi. M:n teokset aiheuttivat
1700-luvun etevimmän hyönteismaalaajan A. Rösel
von Rosenhofin valitsemaan hyönteisten
kuvallisen esittämisen elämäntehtäväkseen. J. A. W.
»Merijärvi. 2,205 as. (1918).
Merikapteeni, säädetyn meripalveluksen ja
ylemmän merenkulkukoulun tai
merenkulku-opiston ylemmän kurssin suorittanut
merenkulkija, joka on pätevä päälliköksi kaikkiin
aluksiin ja kaikille vesille. F. W. L.
»Merikarvia. 8,514 as. (1918). Yhteiskoulu
(per. 1920). Pitäjä on maamme ehkä suurin
kalastuskeskus. — Teollisuuslaitoksia:
sähkölaitos (per. 1914), Tapion, Jukolan ja Tuulikin
sahat, Överholman saha ja höylälaitos
kala-astiateollisuutta varten, Salmen saha ja
astia-tehdas, Mäkivaaran ja Salovaaran astiatehtaat,
8 myllyä, osuusmeijeri, SOK:n ja
Osuustukku-kaupan suolaamot; Kansallis-osakepankin ja
Tampereen osakepankin haarakonttorit. — Kirkon
alttaritaulu „Ylösnouseminen" on Fredr.
Ahl-stedtin maalaama. [G. A. Heman,
„Sastamala-Sastmola-Merikarvia, piirteitä Satakunnan
asutushistoriasta" (Satakunta 111,1911); Viljo
Tolvanen, „Eteläpohjanmaan ja Satakunnan
välisen vedenjakajaseudun geomorfologiasta" (Maant.
yhd. julk. XI, 1917).] K. J. V.
»Merikoulu ks.
Merenkulkuoppilaitokset, Täyd.
Merikuntoinen (engl. seaworthy, ruots.
sjövär-dig, -dugtig) on alus, kun se on asianmukaisesti
varustettu ja joka suhteessa kuntoonpantu
aiottua merimatkaa varten. F. W. L.
»Merimasku. 1,010 as. (1918). Veneveistämö
Kukolaisten kylässä.
♦Merimieslähetys. Suomen m.-seuran uudet
lähetysasemat perustettiin 1916 Cardiffiin ja
Austraalian Sydneyhin, 1913 Vaasan
Vaskiluodolle, 1919 Ouluun, Viipuriin ja Helsinkiin.
Omia kirkkoja ja lähetystaloja on saatu entisten
lisäksi Cardiffiin, Liverpooliin, Hampuriin, Ouluun
ja Vaasan Vaskiluodolle, oma pappila Lontooseen.
V. 1919 pidettiin 2,589 jumalanpalvelusta ja
kokousta. Kuulijoita oli 116,439.
Lukusalikäyn-tien luku oli 120,628. Merimiespappien
rahan-pelastustyön tulos oli kaikkiaan 10,s milj. mk.
(kotiinlähetyksiä 4,5 ja talletuksia 6 milj. mk.).
Seuran toimesta perustettiin 1918 Helsinkiin
ulkomaille kadonneiden suomalaisten
tiedustelutoimis-to, jonka kautta 1920 tiedusteltiin n. 900 ja
löydettiin n. 400 henkilöä. Seuran varat olivat 31
p. jouluk. 1919 1,128,875 mk., tulot sam. v.
868,900 mk. T. \V:ri.
Merisilkki, sama kuin simpukkasilkki, ks. t.
VIII Os.
3Ieriväki ks. M a a v ä k i, Täyd.
Merkinanto, sot., ks. Signaalit 3, VII Os.
Merseroiminen, engl. John Mercerin
(1791-1866) mukaan nimitetty tapa käsitellä
puuvilla-kuituja natronlipeällä. Mercer, joka otti
patentin menettelylleen 1851, huomasi, että
puuvilla-kuidut väkevöidyllä kylmällä
natronlipeäliuok-sella käsiteltyinä kutistuivat pituudelleen ja
että jos niiden kutistuminen jännittämällä
estettiin, saivat ne kiiltoa samalla kuin puuvillan
lujuus ja joustavuus sekä kuitujen värjäytyväisyys
lisääntyi. Parannetun m.-tavan keksivät
Thomas ja Prevost Krefeldissä 1890, jonka mukaan
kovasti jännitettyä lankaa ja kangasta
käsitellään 30° Bé natronliuoksella. Sen jälkeen
mer-seroitava aine huuhdellaan puhtaaksi. Tämän
keksinnön täydensi toht. Schreinerin Barmenissa
keksimä silkkikalanteri, joka painaa
merseroi-dun kankaan pintaan hienoja yhdensuuntaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
