Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Miinanheittäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
797
Miinanheittäjä—Mikkeli
798
Sähkö-mekaanisen miinan poikki-
leikkauskuva.
A kosteana puristettua
pumpuliruu-tia, B sytytinputki, panoksena
kuivana puristettua pumpuliruutia. C
sähkösytytin, D sarjaan yhdistettyjä
kuivia sähköpareja, E metallikuula.
joka aikaansaa kontaktin astian G
ja levyn F välillä miinaa sysättäessä;
F on johdolla x yhdistetty pariston
D toiseen pooliin ja G laukaisijaan
menevään lankaan, y pariston
toiseen pooliin kulkeva johtolanka.
Satamien vedenalaista saartoa vastaan
käytetään kiinteitä m:oja. Näitä on kahta eri lajia:
1) pohja- 1.
Iin-noitus-m:oja,
jotka
sopivalla hetkellä
rä-jähdytetään ja
2) uivia 1.
meri-m:oja, jotka
ovat
kiinnitetyt määräkor-keuteen veden
sisässä ja
räjähtävät sattuessaan laivan
laitaan.
Lin-noitus-m:t pysyvät paikoillaan omasta painostaan.
Niihin kuuluu
silinterin tai
pallon
muotoinen säiliö usein
pehmeästä te-
• •• i •• O •• •
raksesta.
Säiliössä on
kosteana kokoon
puristettua pumpuliruutia. Panoksen sytyttää
kuivassa tilassa puristettu pumpuliruuti, jonka
vuorostaan sytyttää räjähdyselohopeapanos
sähkö-kipinän vaikutuksesta. Sytytys tapahtuu
rannalla olevista tähystysasemista sähköjohdon
avulla. Panosten suuruus 250-700 kg.
Meri-m:t ovat veden alla ankkurin ja teräsköysien
varassa. Niissä on koneisto, joka laivan siihen
koskettaessa aikaansaa kontaktin ja
räjähdyksen. — Puolustukseen käytetyt uivat m:t ovat
myös usein puoliautomaattisia räjähtäen vasta,
kun rannalla oleva tähystäjä sähköjohdon avulla
on vapauttanut „varmistimen".. Tämä on
välttämätöntä omien laivojen suojelemiseksi.
Uivissa m:oissa aikaansaa sytytyksen
räjähdyselo-hopeaan yhdistetty sähköpatteri.
M:t ovat oikeastaan vain sotalaivojen vaarana,
sillä matalakulkuisempia laivoja eivät ne juuri
voi vahingoittaa, elleivät ole päässeet irti
ankkuristaan ja nousseet pinnalle ajelehtimaan.
M:n tehottomaksi tekeminen on erittäin vaikea
tehtävä, johon käytetään erilaisia keinoja.
Laivojen vedenpitäviä osastoja on enennetty ja
niiden kokoa vähennetty miinavaaran varalta,
jotta uppoamisvaara vähenisi. Paras keino on
m:ain räjäyttäminen. Hyvä keinoon myös
vasta-miinan räjäyttäminen siten, että miinakentässä
räjäytetään voimakkaita panoksia ja saadaan
muutkin räjähtämään. — Ennenkuin sotalaiva
F
TTT
Miinojen naarausta teräskaapelilla.
ajetaan miinoitetulle alueelle, vedetään sen
lävitse usein teräskaapeli. Kaapelia kannattaa
kaksi matalakulkuista venettä ja lyijypainot
painavat sen veteen. Suurvaltain sodan
jälkeen ryhdyttiin kaikin keinoin poistamaan m:oja
ja puhdistamaan miinakenttiä. Ajelehtivat m:t
tavallisimmin ammutaan. — M:ain poistamista
varten kuuluu eri maiden laivastoihin erikoisia
miinanetsijälaivueita. W. E. T.
Miinanheittäjä, pienehkö kone, jolla
„heitetään" miinoja vihollisen asemiin. Saks. m:t
jaetaan kolmeen ryhmään: raskaisiin,
keskikokoisiin ja kevyihin. Raskaan m:n paino on n. 630
kg, ampumanopeus 15 laukausta tunnissa,
am-pumamatka 170-1,100 m. Miinoja on kolmea
lajia: Vi raskas räjäysmiina (paino 94 kg), 1/2
raskas räjäysmiina (61 kg), V4 raskas räjäysmiina
(48,2 kg) sekä 1/2 raskas kaasumiina (61 kg).
Keskikokoisen m:n paino on 520 kg,
ampuma-nopeus 25 laukausta tunnissa, ampumamatka
150-700 m. Räjäysmiinan paino 49,5 kg.
Kevyen m:n paino on 147 kg, ampumanopeus aina
20 laukaukseen minuutissa. Räjäysmiinan paino
4,5 kg, ampumamatka 200-1,000 m. Raskailla
ja keskikokoisilla miinoilla on suuren
räjäys-ainepanoksensa vuoksi suuri hävittävä voima.
Niiden tunkeumisvoima maahan on pieni,
vaikutus sivullepäin suuri. Niiden räjähdys on niin
kova, että lähellä olevat voivat kuolla
ainoastaan ilman paineesta. Kevyiden m-äin toiminta
mukautuu jalkaväen mukaan ja niitä käytetään,
samoinkuin raskaita ja keskikokoisia,
hävitys-ja häirintätuleen. Suomen armeiassa kuuluu
miinanheittäjäkomppania jokaiseen divisioonaan.
Miinat sisältävät itse kranaatin sekä
ampuma-panoksen. Kone ladataan edestäpäin; miina,
jonka johtorenkaassa on valmiit kierteet,
pudotetaan piipun suusta sisään, ja annetaan sen
itsestään pyöriä piipussa olevien kierteiden
mukaan piipun pohjalle saakka. Piippu on vajaan
metrin pituinen ja sen ympärillä ovat
jarruput-ket; jotka heikentävät voimakasta
takaisin-lyöntiä laukaistaessa antaen piipun luisua
taaksepäin. Kone on metallisella alustalla ja tähtäin
määrätään laatassa olevan taulukon mukaan
kohottamalla tai laskemalla piippua. Miinat
ovat aika- tai iskusytyttimillä varustettuja.
Matkan pituuden mukaan voidaan ampua
erisuuruisilla panoksilla. Miina näkyy koko ajan
ilmassa lentäessään. Räjähdysvoima ja
sirpale-hajoitus on erittäin voimakas. W. E. T.
* Mikkeli. 4,607 as. (1919). Kaupungin uusi
asemakaava vahvistettiin 1919. — Uusia
rakennuksia: kunnallissairaala, joka
käsittää sekä kulkutauti- että lasarettiosaston; uusi
amfiteatterimainen urheilukenttä kaupungin
keskellä (valmistui 1917, pinta-ala 7,200 m2, talvella
luistinratana). — Koulut. Ruots.
yhteiskoulu lakkasi 1914. Uusia kasvatuslaitoksia:
tyttöjen turvakoti (1914) ja SOK:n kustantama
sotaorpokoti (1919), molemmat Pursialan tilalla.
— Sanomalehdet: „Mikkelin sanomat"
(kokoomuspuol.), „Länsi-Savo" (edist., 1917),
„Savola" (maalaisi., 1920). —U usia
pankki-konttoreita: Kauppapankin (1915),
Maa-talousosakepankin (1919). — Uusia
teollisuuslaitoksia: Mikkelin uusi kirjapaino
(1916, Suur-Savon kirjapaino o.-y:n tilalla,
omistaa Suur-Savon kustannus o.-y.), „Savolan"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
