Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Miinanheittäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
799
Mikroni—Ministeri
800
kirjapaino (1919, omist. Kirjapaino- ja
sanomalehti o.-y. Sampo), Joh. Åströmin’poikain
nahkatehdas (1916), Mikkelin
karjanmyyntiosuuskunnan nahkatehdas (1920), Suomen
parkituseks-traktitehdas o.-y. (1916), Suomen koneliike o.-y:n
Mikkelin konepaja (1920, maanviljelyskoneita),
Saimaan puunjalostus o.-y:n (per. 1919)
tyn-nyritehdas. — Sataman laitureista 190 m
2,5 m syvyistä, 160 m 1,5 m syvyistä ja 60 m
moottorilaituria. Laiturilla on tavarasuojus,
tavaramakasiineja n. 600 m2 ja varastopaikkoja
15,000 m2; näiden luo kulkevien satamaraiteiden
yhteenlask. pituus n. 1,100 m. Sataman tuonti
oli; 1919: 1,500 tonnia, 1,400 syltä halkoja ja
2,000 tus. lautoja; tuontikyky vuorokaudessa
700 tonnia; satamatulot 1919 Smk. 7,209:02. —
Laivastoon kuului (1920) 19 höyrylaivaa
(nettotilavuus 4,357,59 m3) ja 121 puulotjaa
(nettotilavuus 57,488,so m3). —
Rautatieasemalla myytiin (1919) 54,328
matkustaja-lippua, lähetettiin tavaraa 34,457,799 kg ja
saapui 24,327,320 kg. — Tullitulot
tekivät 1919 Smk. 447,501:79, lisäksi
merenkulku-maksuja Smk. 888:26 ja
varastoonpanomak-suja Smk. 64:83. — Kaupungin tulot
tekivät 1919 Smk. 1,513,523:—, siitä
taksoitta-maila Smk. 896,502: 65; m e n o t Smk. 1,345,690:
—. Valtuustossa on 24 jäsentä, joista
(1919) 19 porvarillista ja 5 sosialistia. —
Vapaussodan puhjetessa valtasi suojeluskunta
tammik, 28 p. punakaartin miehittämät paikat
ja asevaraston kaupungissa. Myöhemmin oli
kaupunki Savon rintaman valkoisten joukkojen
keskus- ja majoituspaikkana, jonkun aikaa
päämajanakin. — Paikkakunnan vapaustaistelijat
haudalle Ristimäen puistoon on pystytetty
taiteilija Johannes Haapasalon valmistama
san-karipatsas (paljastettu 16 p. toukok. 1920,
kustannukset 160,000 mk.). J.S-mi & K.J. V.
2. M:n maalaiskunta. 14,864 as.
(1918). — Kirkon alttaritaulu ,,Kristus ristillä"
on Amelie Lundahlin tekemä jäljennös
Proud-honin taulusta. K.J.V.
3Iikroni eli mikromillimetri =
kitään tavallisesti kreik. kirjaimella a.
»Milano. 663,059 as. (1914).
Militia Cliristi (lat. mili’tia — sotapalvelus;
sotajoukko). 1. Kristityn asestus ja
sotapalvelus, jota Paavali kuvailee Ef. 610-17. — 2. Pyhän
Dominicuksen 1209 perustama
hengellinen yhdyskunta, jonka tarkoituksena oli
katolisen opin puolustaminen albigensseja ja muita
kerettiläisiä vastaan. Yhdyskunta, jonka
pääpaikkana oli Toulouse, levisi sekä Ranskaan että
Italiaan. Sen jäsenet saivat olla naineita. E. K-a.
»Miljukov, Pavel Nikolajevitj, oli
vallankumouksen puhjettua Venäjällä
ulkoasiainministerinä väliaikaisessa hallituksessa
maalisk.-toukok. 1917 ja pakeni bolsevikkien
vallankaappauksen jälkeen ulkomaille.
»3Iillerand, Alexandre, oli elok.-lokak.
1914 sotaministerinä Viviani’n
kokoomushallituksessa, tuli 1919 Ranskalle palautetun
Elsass-Lothringenin hallinnon johtajaksi. Tammik.
1920 M. CIémenceau’n erottua muodosti uuden
ministeristön ruveten itse pää- ja
ulkoasiainministeriksi. Hän osoitti tässä asemassa
ollessaan huomattavaa itsenäisyyttä ja lujuutta,
mikä tuotti hänelle suurta suosiota maassa.
V1000 mm> mer~
Kun presidentti Deschanelin terveydellisistä
syistä täytyi luopua, vaadittiin M:ia rupeamaan
presidenttiehdokkaaksi. Hiukan epäröityään hän
antoi suostumuksensa, mutta pidätti itselleen
oikeuden presidenttinäkin ottaa aktiivisesti osaa
hallituksen johtoon. Syysk. 23 p. 1920 hän
suurella äänten enemmistöllä valittiin Ranskan
tasavallan presidentiksi.
Mimbar ks. Moskeia, VI Os.
Minimilaki (< lat. minimum = pienin),
vähimmän määrän laki. Tuottaakseen jonkun
pal-
jouden
kasviai-netta tarvitsevat
kasvit
vastaavan määrän
valoa, lämpöä,
ilmaa, kosteutta
ja kaikkia
kas-vinravintoainei-ta. Jos jotakin
näistä n. s.
kas-vuehdoistal.tuotannon vaikuttimista puuttuu,
ei kasvi voi ol-
kasvaa. ^H^^BIHHiHI
Eiväthän kasvit voi kasvaa esim.
pimeässä. Jos kaikkia kasvuehtoja on tarjolla,
mutta tarpeeseen nähden eri suurissa määrissä,
niin sadon suuruus riippuu siitä
kasvuehdosta, jota on vähimmin
kasvien käytettävissä (joka on
minimissä). Kasvituotannossa on tällä
säännöllä merkitystä etenkin
kasvinravintoai-neisiin nähden, koska maamies voi niihin
vaikuttaa enemmän kuin muihin
edellämainittui-hin seikkoihin. Jos maassa siis on esim. typpeä
niin paljon, että se riittää tuottamaan 2,000 kg
jyviä ja vastaavan määrän olkia ha:lta, ei siitä
suurempaa satoa saada, vaikka muita
kasvin-ravintoaineita ja kasvuehtoja olisi tarjolla miten
paljon tahansa. Vasta kun typpeä lisätään
maahan, kohoaa sato niin suureksi kuin nyt
minimiin (vähimpään määrään) jäävä
kasvuehto sen sallii. Kasvinravintoaineisiin nähden
J. von Liebig (ks. t. V Os.) tämän säännön
ensi-mäiseksi määrittelikin nimittäen sen samalla
minimilaiksi (Gesetz des Minimums). Kasvin
kasvuehdoista puheen ollen täytyy vielä
muistaa, että viljelyskasvien menestys riippuu
sangen suuresti maan muokkauksesta y. m.
vilje-lystoimenpiteistä, joiden onnistuminen taas
riippuu maanviljelijän tiedosta ja taidosta. M:ia
havainnollistuttaa kaavakuva „minimitynnyri",
jonka eri pitkät kimmet edustavat tuotannon
tekijöitä ja tynnyriin kaadettu vesi satoa.
Tynnyrissä pysyvän veden määrä ilmeisesti riippuu
lyhyimmästä kimmestä; ainoastaan tätä
pidentämällä saadaan suurempi vesimäärä pysymään
astiassa. J. F. S.
Minimipinta ks. Kaarevuus, Täyd.
»Ministeri. Marrask. 27 p. 1918 annetulla
asetuksella .joka koskee senaatin ja sen
toimituskuntain nimien muuttamista, säädettiin m. m.,
että senaatin jäseniä vastedes oli nimitettävä
m:eiksi, valtioneuvoston puheenjohtajaa
pää-m:ksi. Heinäk. 17 p. 1919 annetun uuden
hallitusmuodon mukaan tulee valtioneuvostossa olla
Minimitynnyri.
%
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
