Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ministeripresidentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
801
Ministeripresidentti—Moketti
802
pääministeri ja tarpeellinen määrä m:eitä (2 §).
Valtioneuvoston jäseniksi, joitten tulee nauttia
eduskunnan luottamusta, presidentti kutsuu
rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä
Suomen kansalaisia. Sen m:n, jonka käsiteltäviä
oikeushallintoa koskevat asiat ovat, sekä vähintään
yhden muun m:n, tulee olla lainoppineita (37 §).
Jokaisen ministeriön johdossa on in., mutta
m:eitä saattaa olla sellaisiakin, jotka eivät ole
ministeriön päälliköitä taikka jotka toimivat
apulaispäällikköinä.
Eduskunnan oikeudesta tutkia hallituksen
jäsenten (m:ien) ja oikeuskanslerin virkatointen
laillisuutta on voimassa kesäk. 17 p. 1918
annettu perustuslaki.; Sen; ohella säädetään H.
M:n 43 §:ssä, että valtioneuvoston jäsenet ovat
eduskunnalle vastuunalaiset. Jokainen jäsen,
joka on ottanut osaa asian käsittelyyn
valtioneuvostossa, on vastuunalainen päätöksestä,
jollei hän ole pöytäkirjaan merkittäväksi
ilmoittanut eroavaa mielipidettä. Jos jokin
tasavallan presidentin päätös olisi vastoin perustuslakia,
on asianomainen ministeri velvollinen
kieltäytymään sitä varmentamasta. — vrt.
Ministeri-vastuunalaisuus, VI Os.,
President-t i, VII Os., Valtioneuvosto, Täyd. R. E.
Ministeriprcsidentti ks. Pääministeri,
Täyd. %
*Ministerivaltiosihteeri. Sen jälkeen kuin
Suomi oli julistautunut itsenäiseksi, kävi
Suomen m. sekä valtiosihteerinvirasto Pietarissa
tarpeettomaksi. Mikäli aikaisempi m. sen
jälkeen vielä oli toimessaan, oli hän oikeastaan
katsottava Suomen diplomaattiseksi edustajaksi.
.Valtiosihteerinviraston lopullinen lakkauttaminen
tapahtui vasta kesäk. 28 p. 1918 annetulla
asetuksella. R. E.
x AJ- fr
♦Ministeriö. Suomen uuden hallitusmuodon
mukaan on valtioneuvostossa niin monta m:tä
kuin eri hallinnonhaaroja varten on tarpeen.
Niitten ukumäärä ja yleinen toimiala tulee
lailla vahvistettavaksi (38 §). Asioiden, joita
valtioneuvostossa käsitellään, pitää olla
asianomaisessa m:ssä valmisteltuja. Kunkin m:n on
pidettävä silmällä hallintoa omalla
toimialallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien,
asetusten ja valtioneuvoston päätösten
täytäntöönpanemiseksi. vrt. Ministeri,
Valtioneuvosto, Täyd. R. E. •
* Minnesota. 2,386,371 as. (1920).
♦Minor, Jakob, kuoli 1912.
Minot [maindt], Charles Sedgevvick
(1852-1914), amer. anatomi ja biologi,
nimitettiin 1905 Harvard-yliopistoon vertailevan
anatomian professoriksi; toiminut sekä anatomisena
että embryologisena kirjailijana julkaisten m. m.
embryologian oppikirjan ,,Human embryology"
(1892, saks.). Muista teoksista mainittakoon
,,Age, growth and death" (1908). M:n nimi
liittyy myös erääseen hänen parantamaansa
mik-rotomi tyyppiin. Y. K.
*Mirbeau, O c t a v e, kuoli 1917.
Mirkelikangas ks. S m i r k e I i k a n g a s, Täyd.
Misse, Mitaun alapuolella Kuurinmaan
Aa-jokeen oikealta laskeva lisäjoki, jonka varrella
suurvaltain sodassa 1916 suoritettuihin
taisteluihin ’suom. jääkäripataljoonakin otti osaa.
♦Mississippi. 1,789,384 as. (1920).
* Missouri. „3,403,547 as. (1920).
Täyd. 26. Painettu 27/a 21.
* Mistral, F r é d é r i c, kuoli 1914.
Mitchell [mitsl], John T h o m a s (1828-95),
engl. osuustoimintamies. M. toimi ensin
liikeapulaisena. V. 1853 hän liittyi kotikaupunkinsa
Rochdalen kutojain tunnettuun osuuskuntaan,
tuli 1855 osuuskunnan johtajaksi ja 1874
Englannin osuustukkukaupan johtajaksi. M. toimi
suurella tarmolla ja menestyksellä Englannin
osuustoimintaliikkeen kehittämiseksi ollen tämän
liikkeen ensi rivin miehiä ja ajaen m. m. sitä
mielipidettä, että osuustukkukaupan tuli ryhtyä
harjoittamaan myöskin tuotantoa.
Mitta-analyysi ks. T i t r e e r a u s, IX Os.
Moduli, mittaluku, oikeammin kertoja, joka
ilmoittaa jonkin mitan, lajin tai laadun joko
yksinkertaisempana lukuna tai suhde- 1.
ver-tauslukuna. Tekniikassa tunnetuimpia m:eja
on esim. hannnasjaon m., jota käytetään
suorastaan hammasjaon suuruuslukuna. Sanotaan
esim., että hammaspyörän hampaat ovat m:ia
10 (mm); itse asiassa on hammasjako silloin
10 x jt = 31,4 mm. M. on tällöin varsin helppo,
mutta hammasjako sitävastoin vaikea muistaa.
Esimerkkinä vertauslukuna käytetystä m:sta
mainittakoon lujuusopista kimmo-m., joka
ilmoittaa aineen kimmoisuuden kg:na laskettuna
koekappaleen poikkipinnan cm2:iä kohti. —
Matematiikassa esiintyy m. esim.
logaritmijär-jestelmissä. Niinpä on luonnollisen ja Briggs’in
logaritmijärjestelmien välinen m. 0,434294, jolla
siis luvun luonnollinen logaritmi on kerrottava,
jotta saataisiin luvun logaritmi Briggs’in
järjestelmässä. Päinvastoin määrättäessä on m. =
2,302535. P-O P-O.
*Mohn, Henrik, kuoli 1916.
Moivre [muä’vr], Abraham de
(1667-1754), ransk. matemaatikko, pakeni
hugenotti-perheeseen kuuluen Nantes’in ediktin
kumoamisen jälkeen Englantiin 1687, tuli ,,Royal
Society"!! jäseneksi 1697, otti tehokkaasti osaa
Newtonin ja Leibnizin väliseen kuuluisaan
.väittelyyn siitä, kummalleko kuului
differentsiaali-laskennon keksimisen prioriteetti. Teoksia:
„Doctrine of chances or method of calculating
the probabilities of events at play" (1718; uusia
pain. 1738 ja 1756) ja pääteos ,,Miscellanea
analytica de seriebus et quadraturis" (1730)
sekä useita ,,PhiIosophical transactions"issa
julkaistuja tutkimuksia. U. S:n.
Moivren väittämä [rnuä’vren], joka kuuluu
(cos x -f i sin x)n = cos nx + i sin nx, on ollut
imaginaarilukujen teorian kehitykselle hyvin
tärkeä ja johti Eulerin keksimään
trigonometristen ja eksponenttifunktsionien
yhteenkuuluvaisuuden. U. S:n.
Moketti (ransk. moquette), aikaisemmin:
leikattujen plyysimattojen (Brysselinmattojen)
nimitys. Nykyään tarkoitetaan m:lla kirjavakuvioisia
kaksoisplyysejä, jotka on valmistettu kutomalla
koneessa kaksi plyysikangasta päällekkäin.
Tarvitaan kaksi peruslointa ja useampia
nukka-loimia, jotka sitoutuvat vuoroon kumpaankin
kankaaseen punoen ne yhteen kaksinkertaisen
nukkapituuden etäisyydelle toisistaan. Kun
yhdistävä lankakerros leikataan poikki, saadaan
kaksi plyysikangasta. Perusloimet ovat
hamppu-tai pellavalankaa, nukkaloiinet puuvillaa ja
villaa tai kokonaan villalankaa, vrt. Plyysi,
VII Os. E. J. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
