- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
837-838

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Noske ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

837

Noske—Nummi

838

Taudin vastustamiseksi tai parantamiseksi ei
tunneta ehdottomasti tepsivää, yleispätevää
keinoa. Kirjallisuudessa esitetyt ohjeet ovat
enimmäkseen ehkäisytoimenpiteitä, joitten
tarkoituksena 011 saada tartunnanvaara vältetyksi,
olkoonpa sitten kysymys mehiläiskaupoista tai
muusta vuorovaikutuksesta eri mehiläistarhojen
kesken tai saman tarhan eri pesien välisestä
kosketuksesta. Pienimpiinkin yksityiskohtiin
ulottuva puhtaus mehiläisten ja hoitovälineitten
käsittelemisessä, ulostusten tahraamien pesien
ja välineitten viipymätön ja perinpohjainen
puhdistaminen, heikkojen, sairastavien
yhteiskuntien tuhoaminen, samoinkuin saastaisen
kakkurakenteen hävittäminen 1. vahaksi
sulattaminen, ovat tepsiviä taudin ehkäisykeinoja.

Paitsi Euroopassa, niissä n. on levinnyt
luultavasti kaikkiin maihin, sitä on todettu
Austraa-liassa, Aasiassa ja Pohjois-Ameriikassa.
Suurimmat tuhonsa se tällä levenemiskaudellaan
on tehnyt vv:n 1909 ja 1917 välillä. Meillä,
missä tauti todettiin ensi kerran 1914, sen
hävitykset olivat suurimmat vv. 1913-18.
Tarkempaa tilastoa taudin leviämisestä maassamme
ei vielä ole, mutta eri seuduilta tutkittavaksi
lähetetyt mehiläisnäytteet todistavat sen jo
pesiytyneen melkein kaikkialle, missä
mehiläisiä maassamme hoidetaan. Vv. 1916-19
tutkituista 700 mehiläistarhasta tavattiin noseman
tartuttamia lähes 400:ssa, siis noin 57 %:ssa. ■—
Merkit viittaavat kuitenkin siihen, että taudin
nykyinen levenemiskausi on loppumaan päin.
[E. Zander, „Krankheiten und Schädlinge der
erwachsenen Bienen" (1911), R. Mickwitz ja
S. Salmenlinna, „Mehiläisrutto j. n. e."
(Maan-vilj.-hallituksen tiedonantoja CX, 1916), S.
Salmenlinna, „Nosema-rutto ja sen suhde muihin
täyskasvuisten mehiläisten tauteihin"
(„Mehiläinen" 1916, n:o 3-5).] Sam. S. S-nna.

Noske, Gustav (s. 1868), saks. sosialistinen
politikko. N. aloitti uransa korintekijänä; toimi
1890-luvulta lähtien sosiaalidemokraattisten
sanomalehtien toimittajana Brandenburgissa,
Kö-nigsbergissä ja Chemnitzissä. V. 1906 hänet
valittiin valtiopäiville, joilla esiintyi
siirtomaa-ja meriasiain erikoistuntijana.
Vallankumouksen puhjettua marrask. 1918 N. Kielin
sota-sataman kuvernöörinä ehkäisi suurempain
levottomuuksien syntymisen tässä kaupungissa,
kutsuttiin jouluk. kansanvaltuutettujen neuvostoon
ja tuli sotaministeriksi. Tammik. 1919 hän
kukisti Berliinissä syntyneen spartakistikapinan
ja palautti järjestyksen. N. esiintyi
myöhemminkin tarmokkaasti kaikkia levottomuuksien
toimeenpanijoita vastaan, mutta maalisk. 1920
sattuneen Kappin vallankaappausyrityksen
johdosta hänen täytyi luopua ministeriasemastaan.
Julkaissut: „Von Kiel bis Kapp" (1920).

Nosto eli revisioni on Suomen oikeuden
mukaan muutoksenhakukeino hovioikeuden
riita-asioissa antamasta tuomiosta ja ajetaan se
perille Korkeimmassa oikeudessa. N., josta
säännökset ovat oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa,
ei ole luonteeltaan samanlainen kuin ulkomaiden
oikeuksien revisioni, joka tarkoittaa ainoastaan
alemman oikeusasteen lainsovellutuksen
tutkimista, vaan appellin laatuinen, joten Korkein
oikeus saattaa tutkia nostoasian sekä
todistus-puolen että oikeuskysymyksen. S. O. P.

Nostomies, sot., nostoväkeen kuuluva
asevelvollinen.

Nostopumppu ks. P u m p p u, Täyd.

Nostoralia on se rahasumma, 100 talaria eli
192 mk., joka asianosaisen on jätettävä
tyy-tymättömyydenilmoituksensa ohella
hovioikeuteen aikoessaan nostoteitse hakea muutosta
hovioikeuden tuomioon. Määrätyllä tavalla
vahvistettu varattomuus vapauttaa tämän
maksun suorittamisvelvollisuudesta. Jos
hovioikeuden tuomio muuttuu Korkeimmassa oikeudessa,
saa muutoksenhakija nostorahan takaisin.
Säännökset n:sta ovat oikeudenkäymiskaaren 30
luvun 1, 4, 6 ja 17 §:ssä. S. O. P.

♦Nostovaki. N:n ensimäisenä luokkana ovat
Suomen väliaikaisen asevelvollisuuslain mukaan
ne asevelvolliset, jotka päätettyään
palvelusaikansa armeian tai laivaston reservissä ovat
nostoväkeen siirretyt. Toisena luokkana ovat
ne, jotka ovat olleet kutsunnan alaisina, mutta
eivät ole astuneet vakinaiseen palvelukseen.
N:n kolmanteen luokkaan kuuluvat ne, jotka
nuoruutensa tähden eivät vielä ole olleet
kutsunnan alaisina. W. E. T.

Noukka, rengaskehruukoneen osa, sama kuin
„matkustaja", ks. K e h r u u t e o 1 1 i s u u s, IV
Os. p. 641, rivi 36 ylh.

♦Nousiainen. 2,990 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen ylösnouseminen
kuolleista" on maalannut J. Z. Blackstadius 1849.
[E. Nervander, „S. Henriks sarkofag i Nousis
kyrka" (Suomen muinaismuistoyhd. aikakausk.

I, 1879).] K. J. V.

Novipasar ks. Balkaninsodat 1912-13,
Täyd.

♦Novogeorgievsk ks. Suurvaltain sota,
Täyd.

Novokaiini on antraniilihapon komplisoitu
esteri, mikä pienen myrkyllisyytensä vuoksi on
saavuttanut laajan käytännön
paikalliskuoletuk-sessa pienemmissä leikkauksissa, joissa ennen
käytettiin vaarallisempaa mvrkkyä, kokaiinia.

E. S. T.

♦Noxa, lääket., taudin syy.

♦Nuijamaa. 4,359 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Ylösnousemus" maalannut Alma
Judén.

Nukkakarsta, kone, jonka avulla kankaan
pinta raavitaan pehmeänvillaiseksi. Täten
valmistetaan m. m. flanelli. Nimi n. johtuu siitä,
että työn suorittavat
karstapiik-kien tapaiset piikit. Villakankaiden
nukkakarstoissa käytetään
kartta-ohdakkeen (Dipsalus jullonum)
kuivattuja kukintoja, nukkauskäpyjä,
joita kasvatetaan villateollisuutta
varten Ranskassa, Alankomaissa,
Saksassa, Englannissa ja Venäjällä.
Luonnolliset nukkauskävyt
suorittavat villakankaiden nukkaustyön
paljoa hellävaraisemmin kuin teräs-

• • f • 1 • • A V •• A A •• •• A ••__••

pukit, joita käytetään etupäässä
puuvillakankaiden nukkaukseen.

E. J. S.

Nukkauskäpy ks.
Nukkakars-t a, Täyd.

♦Nummi. 3,969 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: 3 jauhomyllyä, 3
sahaa, joista 2 höyryllä käypää, ja

[-Nukka-karsta.-]

{+Nukka-
karsta.+}

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0429.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free