Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeusneuvos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
847
Oksaesteet—Olympialaiset kisat
848
sina, jolloin saostuman havaittu paino on
suurempi, kuin sen paino puhtaassa tilassa olisi.
E. S. T.
Oksaesteet, sot., rakennetaan noin käsivarren
paksuisista puista ja oksista, joista tuoreet,
notkeat oksat poistetaan. Ne kiinnitetään maahan
joko upottamalla tai naulaamalla ne maahan
kiinnitettyihin runkoihin. Sitäpaitsi ne
punotaan toisiinsa rauta- tai piikkilangalla. Oksien
päät teroitetaan ja suunnataan viholliseen päin.
Tällaiset esteet voivat viivyttää vihollisen
etenemistä. W. E. T.
Oksidiumi ks. Candy-suodati n, Täyd.
Oksyliitti, sähkökemiallisesti valmistettu
jähmeä natriumsuperoksidi, josta veden
koskettaessa erkanee happea.
♦Oldenberg, Hermann, kuoli 1920.
Oldham-kytkin, liikkuva kytkin (ks. K y
t-k i n, V Os.), joka myöntää akselien siirtymisen
sivuttain yhdensuuntaisesti itsensä kanssa. Siinä
on akselien päissä laipat ja näissä ura.
Laippojen välissä on pyöreä levy ja tämän
kummallakin puolella harjake toisiinsa nähden ristissä,
harjakkeet sopivat laippojen uraan. Kun
akselit eivät ole kohdakkain, liukuu levy laippojen
välissä niin, että sen keskipiste kulkee
ympy-ränrataa. Käytetään suuren hankauksen vuoksi
nykyään harvoin, tav. vain autojen
voiman-siirtoakselissa. P-o P-o.
♦Olifantti, m. m. norsunluinen, usein
leikkauksilla koristettu, aiheiden luonteesta päättäen
itämailla (Bysantiumissa) tai itämaisten mallien
mukaan valmistettu, myöhemmin usein
pyhäin-jäännössäiliönä käytetty sota- tai
metsästys-tofvi, jommoisia 900-1 ÖOO-luvuilta on säilynyt
esim. n. s. ,,Roland-sarvet" Praagin
tuomiokirkon aarteistossa, Aachenissa eräs Kaarle Suuren
nimellä, Louvressa y. m. U-o N.
♦Olkaimet I. olkalaput ks. Arvo m er
k-k i, Täyd.
Olkanauha I. egil et ti (ransk. aiguillette).
Suomen armeian virkapukuohjesäännön mukaan
kantavat yleisesikuntaupseerit sekä ajutantit
o:oja. 0:t ovat kulta- ja hopeapunoksista
palmikoidut ja kannetaan oikean olkapään yli
olkaimen alta pujotettuina, päät kiinnitettyinä takin
nappeihin. W. E. T.
Olkasuojus ks. A m p u m a h a u t a, Täyd.
Olkirehu, oljista lipeäliuoksessa keittämällä
(joko paineen alla tai avoimessa kattilassa) tai
keittämättä s. o. kylmänä valmistettu
karjanrehu, jonka sulavaisuus ja siis ravintoteho tuon
valmistelun avulla on saatu paljoa paremmaksi
kuin raa’an oljen. Rehun puutteen tähden
ruvettiin tätä menetelmää ensin (1915)
käyttämään menestyksellä Saksassa ja sittemmin (1917)
meilläkin. Keitto toimitetaan sekoittamalla
100 kg:aan olkisilppuja, esim. 12-13 kg soodaa
ja 8,5-9,5 kg kalkkia ja kiehuttamalla seosta
n. 6 tuntia; tämän jälkeen lipeä huuhdotaan
vedellä pois. Samantapainen tulos saavutetaan
kylmässä, l-2%:sessa lipeäliuoksessa liottamalla
n. 12-13 tuntia. Edellinen tapa antaa n. 50-60 %
oljen painosta olkirehua, jälkimäinen n. 75%.
0:n sulavaisuus riippuu liotusajan pituudesta,
lipeän väkevyydestä ja käsittelytavasta, vrt.
Selluloosarehu, Olkiväkirehu, Täyd.
[Maataloushallituksen tiedonantoja n:o 122,
„Maatalous" 1919 n:o 8.] E. v. K.
Olkiselluloosa ks. Selluloosarehu,
Olkirehu, Täyd.
Olkiväkirehu, saksalaisten valmistamaa
olki-rehutuotetta, jossa hienoksi keitettyyn
olkirehu-massaan on sekoitettu sopivassa suhteessa
erilaisia rehuvalkuaisvalmisteita. ks. Olkirehu,
Selluloosarehu, Täyd. E. v. K.
Olpe t. o 1 p i s, muinaiskreik. pienen kannun
tapainen voidepullo. ks. S a v i t e o 11 i s u u s,
VIII Os., kuvasivu 875-876.
♦Olrik, Axel, kuoli 1917.
Olty ks. Suurvaltain sota, Täyd.
♦Olympialaiset kisat. Nykyaikaiset ,,VI:n
olympiadin" kisat oli määrä viettää 1916
Berliinissä, jonka läheisyyteen, Grunewaldiin, niitä
varten oli 1913 valmistunut suuri ja sen takia
osittain epäonnistunut stadion. Maailmansota
kuitenkin teki tällä kertaa tyhjäksi aikeet.
VII:n olympiadin kisat 1920 annettiin
Belgialle Antverpenin kaupungissa
järjestettäviksi. Maailmansodan aikana puolueettomina
pysyneissä maissa ei paikan valintaa pidetty
onnistuneena toisaalta sen takia, ettei
belgialaisten järjestelykyvystä ollut riittäviä takeita,
toisaalta toivoen, ettei sodan jaloissa olleella
alueella juhla joutuisi katkeruuden ilmapiiriin.
Kun lisäksi sodassa hävinneiltä keskusvalloilta
muodollisellakin päätöksellä riistettiin
osanotto-oikeus kisoihin, pohdittiin erinäisissä
puolueettomissa maissa ja erittäinkin Suomessa vakavasti,
kävikö lainkaan päinsä ottaa osaa kilpailuihin,
jotka siinä määrässä olivat ristiriidassa
olympialaisten alkuperäisen veljeyttämisaatteen kanssa.
Etupäässä siitä syystä, että poisjääminen olisi
vaikuttanut lamauttavasti urheiluelämäämme,
toisaalta sen vuoksi, että se olisi selitetty
heikkoudeksi, päätettiin Suomestakin lähettää
osanottajia.
Oli luonnollista, ettei sodan vaikutusten takia
osanotto kilpailuihin voinut muodostua niin
runsaaksi eivätkä juhlat niin loisteliaiksi kuin
Tukholmassa 1912. Edustettuja kansallisuuksia
oli vain 28, huolimatta siitä, että useat valtiot
(Viro, Tsekko-Slovakia y. m.) esiintyivät
ensikertalaisina, eikä osanottajienkaan määrä
noussut lähellekään sitä, mikä oli Tukholmassa
ollut mukana. Kun lisäksi sääsuhteet
pääkilpailujen aikana olivat epäsuotuisat, ja
toimeenpanijoiden järjestelykykyyn kohdistuneet
epäilykset osoittautuivat liiaksikin paikkansa
pitäviksi, eivät juhlat missään suhteessa
kohonneet edellisten kisojen tasolle. Menivätpä
muutamat yksityiset kilpailut, kuten esim. 100 m:n
juoksu, kerrassaan pilalle epäpätevän
järjestelyn vuoksi.
Eri kansojen saavuttama menestys juhlien
ohjelman eri ryhmissä ilmikäy allaolevasta
pistetaulukosta, joka on laskettu aikaisemmissakin
kisoissa noudatetun järjestelmän mukaan siten,
että I palkinnosta on annettu 3 pistettä, II
palkinnosta 2 ja 11lista 1 piste.
Suomen osanottajajoukkue supistui
pääasiallisesti rahallisten vaikeuksien vuoksi verraten
pieneksi, 65 henkeen. Huhtikuussa pidettyihin
kaunoluistelukilpailuihin otti huomatulla
menestyksellä osaa 3 edustajaa. Ampumakilpailuissa
heinäkuulla 7-miehinen ampujajoukkue saavutti
merkittävän ja varsinkin, odotuksiin nähden,
yllättävän menestyksen. Elokuulla matkusti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
