Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omahintalaskelma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
849
Oraahintalaskelma
850
Kansallisuus
Purjeh*
dus
Hevos*
kilp. .
[-Ampuminen-]
{+Ampu-
minen+}
Hockey
ja hev.*
poolo
Verkko*
pallo
Mièk*
kailu
Nyk.
5*ottelu
Painon*
nosto
Luistelu
Pyöräily
Kövden*
veto
Soutu
Jalka*
pallo
Voimis*
telu
Uinti
Nyrk*
keily
Paini
Yleis*
urheilu
Summa
pist.
Ameriikka ............59 9V2 10 53 – 11 1 — 1 — — 1 — 3 53 — — 20U/a
Ruotsi....................19 121/*, — 21 3 — — , — 5 8 2 6 — — — 18 19 8 1211/_
Englanti ................24 2 11 8– 4 3 10 1–-12 6 — — 6 87
Suomi ....................38 27 — 2 — — — — — 3 — — — — — 4 — — 74
Norja .......... 31 2 — 2 — 2 — — 5–— — — 23 — 28 66
Ranska ........ 8— 6 — 4 — 3 — 4— 7—14 8 — 4 3 2 63
Italia .......... 8— 1— 6 — 5 — 3 — 5 — 17 1 —–9 — 54
Belgia..........— — — 3 3 3– 4 — 6 — 2— 1 2 10 6 40
Tanska.......... 23 635 — — — — — — —––2 7 — — 28
Etelä-Afrikka.... 6— 4––-5 —–—4 — 2–21
Kanada ........ 3!— 9 3 —–-— — — — —— 3 —–18
Hollanti .............1— 2 5–-2 — — — — 8 18
Sveitsi....................— 5–-— 4–— 3 —–— 5 — — 17
Viro............ 2 — —–-____ 5 — — — — — — — 7
Brasilia ............—–_____––6 — — 6
Austraalia ...... 2 — — 3 — _____ — — __ __ — _ 5
Espanja ................— — — — — 2 — — — — — — — — 2 — — — 4
Kreikka ................— — — — — — — — — — — — — — , — 2 — — 2
Tsekko-Slovakia.. — — — — — — — _____ — 1 1 — — — 2
Luxemburg...........— — — — — — — — — — 2 — — — — — — — 2
Uusi-Seelanti________— ___ 1 — — — — — — — — — — — 1
pääjoukko: 26 vapaa- I. yleisurheilijaa, 23
painijaa, 3 uimaria ja 3 sotilaallisten kilpailujen
osanottajaa. Yleisurheilussa Suomen
esiintyminen muodostui sitäkin huomattavammaksi,
kun sen osalle tuli yhtä monta I:tä palkintoa
kuin Ameriikalle, nim. 9, Englannin saaliin
supistuessa 5:een, Italian 2:een ja muutamien
muiden maiden l:een I palkintoon kunkin.
Useat tärkeimpinä pidetyt kilpailut
muodostuivat Suomen riemuvoitoiksi, esim. maratonjuoksu
(Hannes Kolehmainen), viisiottelu ja
keihäänheitto. Painissa Suomi saavutti „pisteitä"
enemmän kuin koko muu maailma yhteensä
huolimatta siitä, että useimmat edustajamme
vapaapainissa olivat ennättäneet harjoittaa tätä meille
aikaisemmin outoa painilajia vain pari
kuukautta.
Ulkomaiselle yleisölle tulivat suomalaisten
saavutukset juhlien yllätyksenä — ihmeellistä
kylläkin, sillä sama oli tapahtunut jo 1912.
Itsenäisen Suomen uusi valtiolippu esitettiin
täten maailmalle mieleenpainuvalla tavalla.
Siksipä muodostuikin kilpailujoukkueen vastaanotto
pääkaupungissamme suureksi juhlatilaisuudeksi
iaivastosaattueineen, tervehdyslaukauksineen ja
kymmentuhantisine yleisöjoukkoineen. L. P.
Omahintalaskelina osoittaa tavaran tai
hyödykkeen tuottajalle, valmistajalle ja myyjälle,
mitä tämä tavara hänelle itselleen maksaa. Se
on sekä teollisuus- että kauppaliikkeissä tärkein
tehtävä, sillä ainoastaan sen nojalla voidaan
todeta liikeyrityksen kannattavaisuus ja
menestys. Tarkan o:n saamiseksi täytyy myös olla
tarkka kirjanpito, joka on sovitettava ja
jaoiteltava sen mukaan, kuinka tarkan on
kukin haluaa ja mihin tarkoitukseen sitä
tarvitaan. Tehdaslaitoksissa ja kauppaliikkeissä
— etenkin suuremmissa — tarvitaan tarkkojen
ja nykyaikaisten o:ien saamiseksi myös
sopivalla tavalla järjestetty tilasto.
Tehdaslaitoksissa ja käsiteollisuudessakin vastaa oma-
hinta yleensä valmistuskustannuksia.
Kauppaliikkeessä saadaan omahinta lisäämällä tavaran
ostohintaan kaikki siihen kohdistuvat kulut.
Tuotteita myytäessä on kuitenkin otettava
lukuun myöskin itse myynnistä aiheutuvat kulut.
Kun näin saatuun omaanhintaan lisätään voitto,
saadaan myyntihinta, joka kuitenkin usein
täytyy määrätä voittoon katsomatta. Tällöin juuri
on tärkeätä tarkalleen tietää tavaran omahinta,
voidakseen arvostella, kannattaako sen
valmistaminen tahi myyminen, ja mikä tavara
tuottaa voittoa, mikä tappiota.
O. teollisuudessa perustuu kolmeen seikkaan,
aineksien, työn ja kulunkien hintaan.
Aineksien hinta saadaan laskuista, lisäämällä
niihin sitä tavaramäärää kohdanneet suoranaiset
kulut, kuten tulli, rahti, kuljetus y. m. Työn hinta
saadaan lasketuksi joko työtuntien mukaan
tunti-kirjoista tai työlistoista (tuntipalkka) tahi
kappalemäärän mukaan (urakkapalkka), tahi
jonkun muun kirjanpidosta saatavan arvon mukaan
(palkkiojärjestelmä). Kulunkien määrä on
vaikeampi tarkalleen määrätä, ja käytetään
erilaisissa liikkeissä hyvinkin erilaisia perusteita,
jaoit-teluja ja tapoja niiden määräämiseksi.
Kulungeiksi lasketaan seuraavat menot: 1) korot,
kuoletukset ja poistot; 2) vuokrat, ellei omia
kiinteistöjä ole; 3) hoito- ja korjauskustannukset;
4) työkalu- ja välikappalekustannukset; 5) voima-,
valaistus- ja lämpömenot; 6) tuottamattomat
palkat; 7) tarvikekustannukset tehdasta ja
konttoria varten; 8) vakuutusmaksut; 9)
yhteiskunnalliset; 10) sekalaiset menot. Järjestys ja jaoittelu
voi mielin määrin vaihdella. Veroja ei lasketa
kulunkeihin sikäli kuin ne maksetaan liikkeen
tuottamasta voitosta. Sekä pääcmien että
kaikkien lainojen korot otetaan kuluina huomioon;
jotkut kuitenkin jättävät pääcmien kerot pois.
Kuoletukset ja poistot määrätään arvostelun
perusteella erilaisiksi eri rakennuksista, tonteista,
kalustoista, vieläpä erikoiskoneistcMn. Liian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
