Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omahintalaskelma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
851
Omavaraistalous—Ominaispaino
852
suurien poistojen j,a kuoletusten tekeminen
vahvistaa kylläkin liikkeen asemaa, mutta on
kuitenkin itsepetosta o:ssa. Hoito- ja
korjauskustannukset sekä työkalukustannukset saadaan
yleensä laskuista, samoin kuin voima-,
valaistus-ja lämpömenot sekä tarvikekustannukset.
Tuottamattomia ovat palkat, joita maksetaan
sellaisille liikkeen palveluksessa oleville henkilöille,
jotka eivät ota osaa tuottavaan työhön, esim.
yö- ja porttivahdeille, tuntikirjureille,
mestareille, insinööreille, konttorihenkilökunnalle,
johtajille, — yleensä vakinaista kuukausipalkkaa
nauttiville. "Tarvikkeita ovat kaikki öljyt, trasselit,
puhdistusaineet, hihnat y. m. sekä
konttori-välineet. Yhteiskunnallisiksi menoiksi voidaan
merkitä kaikki yhdistys- ja jäsen-, eläke-,
lääkäri- ja sairasmaksut, terveydenhoitokulut,
elin-tarvehuolto, suoritukset huoltokonttoriin,
sivistys- ja virkistystarkoituksiin y. m. Sekalaisiksi
merkitään sellaiset menot, jotka eivät sovi
edellä lueteltuihin ryhmiin tahi muuten ovat
satunnaisia ja tilapäisiä, esim. satunnaiset
matkat, oikeudenkäynnit, edustuskulut y. m. s.
Teollisuudessa jätetään tuotteiden o:ista yleensä
myynnistä aiheutuvat kulut pois. Nämä ottaa
huomioon joko erityinen mvyntiosasto, tahi, jos
tavara suoraan lähetetään jälleenmyyjälle, vasta
tämä. Joka tapauksessa ovat myynnin
aiheuttamat kulut (pakkaus, varastoiminen, reklaami,
matkustaminen j. n. e.) tarkalleen pidettävä
erillään, eikä niitä saa laskea tuotteen
valmistushintaan, joka silloin tulee vääräksi.
Kulungit jaetaan vielä kahteen eri ryhmään,
nim. pakollisiin ja hyödyllisiin.
Edelliset ovat olemassa aina, vaikkei liike tahi
tehdas toimisikaan, kuten esim. korot,
kuoletukset, vuokrat, kuukausipalkat j. n. e.
Jälkimäiset syntyvät ainoastaan tehtaan käydessä,
esim. menot voimasta, valosta, tarvikkeista j.n.e.
Teollisuudessa on yleensä ollut tapana laskea
kulungit määrättynä prosenttina joko
työpalkoista tahi ainesten hinnoista tahi osittain
.molemmista. Tämä prosentti määrätään vuosittain
edellisen vuoden kirjanpidon ja tilaston
perusteella. Jos tuotanto ja kaikki hinnat pysyvät
muuttumattomina, voidaan tällä tavalla saada
kylläkin oikea tulos, mutta muutoksien sattuessa
tullaan aivan vääriin tuloksiin. Oikein
järjestetyn kirjanpidon ja tilaston avulla voidaan
kuitenkin kulungit määrätä kullekin eri työlle,
eri konelajeille, erikoiskoneille j. n. e. siten, että
ne vastaavat todellisuutta ja voidaan ne
myöskin heti muuttaa hintojen noustessa tai laskiessa.
Jo toimivissa liikkeissä saadaan kulungit
tietää kirjanpidosta ja tilastosta; uusia liikkeitä
perustettaessa ja aloitettaessa ovat eri
kulunki-määrät arvioitavat vallitsevien hintojen,
laskelmien ja kokemuksen perusteella. Sattuneet
erehdykset ovat heti korjattavat, jos todellinen
kirjanpito ei vastaakaan arvioita. Kuta
tarkemmin ja todellisuutta vastaavammin o. osataan
tehdä, sitä kilpailukykyisempi on liike. Oman
hinnan tahallaan laskeminen joko pienemmäksi
tahi suuremmaksi on itsepetosta, jonka
seuraukset ennemmin tahi myöhemmin näkyvät.
/. K-nen.
Omavaraistalous. Kun valtiovallan,
järjestääkseen suurvaltain sodan aiheuttaman
elin-tarvepulan aikana elintarpeiden tasaista jakaan-
tumista kaikkien kuluttajien kesken, on ollut
pakko ottaa haltuunsa nämä tuotteet, on
periaatteena pidetty sitä, että tavaran tuottajalta,
maanviljelijältä, ei voida ottaa pois sitä määrää,
minkä hän tarvitsee itseään tai niitä varten,
jotka saavat häneltä elatuksen sekä mikä hänelle
on välttämätöntä tuotantonsa ylläpitämiseksi
ja edelleen kehittämiseksi ynnä sitä varten
tarpeellisen työväen elättämiseksi. Tällaista taloutta
nimitetään o:ksi, vastakohtana niille talouksille,
jotka saavat elintarpeensa elintarveviranomaisten
järjestämän jakelun kautta (n. s. korttitaloudet).
Orien annosmäärät ovat koko
elintarvesäännös-telyn ajan olleet suuremmat kuin
korttitalouk-sien. Oriin on kuulunut keskimäärin 1,5 milj.
henkeä. V-ö A.
Omenakehrääjäkoi (Hyponomeuta malinellus),
verraten kookas pikkuperhonen (siivenkärkien
väli 18-22 mm) Hyponomeutidæ-heimoa,
hohtavan lumivalkoisin etusiivin, joilla kolmeen riviin
asettuneita mustia pistemäisiä täpliä; takasiivet
harmaanruskeat. Omenapuun kuorelle ryhmiin
lasketut munat kuoriutuvat ennen talven tuloa,
mutta nuoret toukat jäävät kuitenkin talveksi
naarasperhosen erittämän katteen suojaan.
Keväällä aikaisin ne tunkeutuvat katteen läpi
syöpyen juuri puhkeaviin silmuihin.
Varsinaisen tuhonsa tekevät toukat kuitenkin vasta
myöhemmin, isommiksi kasvettuaan. Ne kehräävät
lehtiä syödessään yhteiseksi suojakseen
seitti-kudoksen, johon voivat oksalta oksalle siirtyen
peittää kokonaiset puut. Tuon suojavaipan
sisällä ne myöskin koteloituvat. Satotappio,
minkä o. aiheuttaa, on usein melkoinen, voivatpa
omenapuut kuollakkin, jos ne syödään
lehdettömiksi useampana vuonna peräkkäin, mikä
kuitenkin on harvinaista. O. esiintyy laajalti
Euroopassa. Meillä se on levinnyt lounaisosista maata
Etelä-Pohjanmaalle asti. O. on ajoittainen
tuhohyönteinen, joka tekee tuhokauden huipistuessa
tuntuvia tuhoja, mutta on väliaikoina aivan
vailla taloudellista merkitystä. Kuva ks.
liitettä Tuhohyönteisiä I, 4, IX Os.
Otnenakoi ks. Omenakehrääjäkoi,
Täyd.
Ominaisliikc, tähtit. Kiintotähdet eivät
tarkkaan säilytä keskenäistä asentoaan
muuttumatta, vaan liikkuvat jonkun verran toistensa
suhteen vuodesta vuoteen. Se kulma, jonka
tähtinäköviivat tämän liikkeen johdosta vuoden
kuluessa muuttuvat, ilmaisee tähden orn.
Taivaallamme näkyvistä kirkkaista tähdistä on
suurin o., nim. 23", Arcturuksella. I. B.
♦Ominaispaino. Nesteiden orn mittaamisessa
yleisimpiä kansainvälisiä areometrejä on Baumén
keksimä, josta on käytännössä kaksi lajia,
toinen vettä raskaampia, toinen vettä keveämpiä
nesteitä varten. Ensinmainittu osoittaa 0
puhtaassa vedessä ja 15 liuoksessa, jossa on 85 osaa
vettä ja 15 osaa keittosuolaa. Näiden kahden
merkin väli on jaettu 15:een yhtä suureen osaan,
joita sanotaan Baumén asteiksi, ja jakoa on
jatkettu alaspäin. Jälkimäinen areometrilaji
osoittaa 0 keittosuolan 10%:isessa
vesiliuoksessa, 10 puhtaassa vedessä ja jakoa on jatkettu
ylöspäin. Seur. palstalla olevat taulukot
osoittavat, miten ominaispainot ja Baumén asteet
(lyh. °Bé) vastaavat toisiansa nesteen lämpötilan
ollessa 12,5 °C.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
