- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
867-868

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

867

Paikkakuntataistelu—Painovapaus

868

lensä lintu- ja hyönteiskokoelman, joka aikoinaan
oli suurin yksityiskokoelma pohjoismaissa, ja
jonka lahjoitti Ruotsin tiedeakatemialle. Julkaisi
m. m.: „Fauna sueciæ" (3 os., 1798-1800),
„Monographia Staphylinorum" (1789), „Monographia
Caraborum Sueciæ" (1790), „Monographia
Curculionum’, (1792) ja „Monographia Histeroideum"
(1811). — P. oli myös kaunokirjailija, kirjoittaen
runoja, runokäännöksiä sekä muutamia
näytelmiä, joista runomittainen komedia
„Ordensvurmen" (1785) varsinkin ajankuvauksena on
huomattava. U. S-s.

Paikkakuntataistelu, sot. Sodassa tapahtuu
usein, että tiheästi asutut paikkakunnat
muodostavat ratkaisun polttopisteen. Hyvin varustettu
kylä tai kaupunki muuttuu usein vahvaksi
linnoitukseksi. josta voidaan tapella viikkokausiakin ja
jonka läheisyyteen ratkaisu keskittyy.
Suurvaltain sodassa sai kaikilla sotanäyttämöillä taistelu
suurista ja pienistä paikkakunnista, kartanoista
ja taloryhmistä arvaamattoman merkityksen.
Tällaiset p:t ovat usein sangen vaarallisia m. m. siitä
syystä, että tiedustelu niissä vaikeutuu. Suuri
merkitys on myös asukkaiden suhtautumisella
taistelevaan joukkoon. W. E. T.

* Paimio. 4,820 as. (1918). Kansakouluja 8.
Hiidenkiukaita ja muinaislinnoja useampia. —
Kirkon alttaritaulun „Kristuksen
ylösnouseminen" on maalannut R. V. Ekman 1865.

Paine, voima in vaikutus, joka ilmaantuu
kahden toisiaan koskettavan kappaleen tai
välittömästi toisiinsa liittyvien aineosien kesken
kohtisuorasi kosketuspintaa vastaan ja yhtäsuurella
voimalla molempiin suuntiin (vrt.
Vastavaikutus, X Os.). P:ta voidaan aikaansaada
monella tavalla. Esim. alustalla lepäävä kappale
painaa alustaa, nesteessä ylempänä olevat
kerrokset painavat alempia, ilmakehä painaa maan
pintaa j. n. e. Jähmeässä kappaleessa p. leviää
vain yhdensuuntaisesti vaikuttavan voiman kanssa
(ks. Puristus, VII Os.), nesteissä ja kaasuissa
sitä vastoin yhtä suurella voimalla joka suuntaan
(ks. Hydrostatiikka, Höyry ja Kaasu,
III os.). P:n mittana käytetään pintayksikköä
kohti vaikuttavaa voimaa. U. S:n.

Painlevé [pål&vë’], Paul (s. 1863), ransk.
matemaatikko, tuli mekaniikan professoriksi Pariisin
yliopistoon (Sorbonneen) 1895; julkaissut
tutkimuksia mekaniikan ja etenkin
differentsiaaliyhtälöiden alalta. Hän on m. m. keksinyt
epälineaaristen differentsiaaliyhtälöiden luokkia, jotka
määrittelevät olennaisesti uusia transsendentteja.
Julkaisuja: „Legons sur le frottement" (1895),
„Legons sur la théorie analytique des équations
différentielles, professées à Stockholm’’ (1897).
P. on ottanut ahkerasti osaa Ranskan
valtiolliseen elämään, kuuluen tasavaltalais-sosialistien
ryhmään; oli sotaministerinä maalisk.-marrask.
ja pääministerinä syysk.-marrask. 1917.

* Painoasiain ylihallitus. Sen jälkeen kuin
vallankumouksen tapahduttua Venäjällä keväällä
1917 valtiolliset olot meidänkin maassamme
pääsivät muodostumaan vapaampaan suuntaan, virisi
kysymys p. y :n lakkauttamisesta. Kun sitten
tammik. 4 p. 1919 julkaistun painovapauslain
mukaan painoasiain valvonta siirtyi
oikeusministeriölle, lakkautettiin p. y. tarpeettomana ja sen
arkisto siirrettiin valtionarkistoon. K. W. R.

* Painoasiamies. Sittenkuin painovapauslaki
4 p:ltä. tammik. 1919 on astunut voimaan, ovat
painoasiamiehentoimet lakanneet. A. P:nen.

* Painovapaus. Sinä aikana, joka alkoi
helmikuun julistuskirjalla 1899, oli painokirjoitusten
julkaiseminen ankaran ennakkotarkastuksen
alainen, sillä viranomaisten oli valvottava, ettei
silloisen hallitusjärjestelmän vastaisia mielipiteitä
saatu painotuotteissa esittää. Tämän
hallitusjärjestelmän kukistuessa lakkautettiin
ennakkosensuuri marrask. 6 p. 1905, ja elok. 20 p. 1906
annetussa perustuslaissa lausunto-, kokoontumis- ja
yhdistysvapaudesta säädettiin: Suomen
kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja
kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen,
älköönkä niille ennakolta estettä pantako.
Säännöksiä siitä, mitä näiden oikeuksien käyttämisessä
olisi noudatettava — eli varsinainen p.-laki —
oli annettava yleisen lain säätämisestä voimassa
olevassa järjestyksessä. Mutta pian alkoi
Suomen uusi sortokausi, joka ei ollut p:lie
sanottavasti suotuisampi. Niin jäi luvatun p:n
aikaansaaminen vuosikausiksi eteenjäin. Laki siitä on
annettu vasta tammik. 4 p. 1919.

P.-laissa on vakuutettu jokaiselle Suomen
kansalaiselle oikeus, julkisen viranomaisen
saamatta ennakolta panna minkäänlaista estettä,
julkaista painokirjoituksia, kuvallisia esityksiä
sekä sellaisia karttoja ja sävelteoksia, joissa on
teksti, ja esittää julkisesti näytelmiä, noudattaen
mitä sanotussa laissa säädetään. Sen mukaan on
jokaisella itseään ja omaisuuttaan hallitsevalla
sekä kansalaisluottamusta nauttivalla Suomen
kansalaisella, samoin kuin yhtiöllä, osuuskunnalla
ja yhdistyksellä sekä vararikko- ja kuolinpesällä
oikeus harjoittaa kirjapainoliikettä. Sellaisesta
liikkeestä on kirjanpainajan tehtävä ilmoitus
viranomaiselle; ja jos sitä harjoittaa yhtiö,
osuuskunta tai yhdistys taikka vararikko- tai
kuolinpesä, tulee liikkeen esimiehenä olla henkilö, joka
itse on oikeutettu kirjapainoliikettä
harjoittamaan. Kirjakauppaa harjoittamaan tai
lainakirjastoa pitämään on jokainen kansalaisluottamusta
nauttiva henkilö oikeutettu, noudattaen mitä
kauppaliikkeen harjoittamisen oikeudesta on
säädetty; samaten yhtiö, osuuskunta ja yhdistys, jos
liikkeen esimiehenä on laillisesti pätevä henkilö.
Kirjankaupittelijana saa painokirjoituksia myydä
kansalaisluottamusta nauttiva Suomen
kansalainen, tehtyään siitä viranomaiselle ilmoituksen.
Sanomalehtiä ja muita aikakautisia
painokirjoituksia saadaan myöskin vapaasti julkaista, mutta
tulee kustantajan tehdä niiden ilmestymisestä
edeltäpäin ilmoitus viranomaiselle. Julkisten
asiakirjain ja eräiden muiden kirjoitusten
julkaisemisesta on p.-laissa eri säännöksiä. Ulkomailla
painetut kirjoitukset annetaan tullitoimistosta
ulos ainoastaan asianmukaisesti allekirjoitettua
luetteloa vastaan.

P.-laissa olevien järjestyssäännösten
noudattamista valvoo ja julkaistun painokirjoituksen
sisällykseen perustuvia rikkomuksia (p.-rikoksia) silmällä pitää oikeusministeriö. Sen vuoksi
tulee maistraattien, järjestysoikeuksien ja
kruununvoutien, joille ilmoitukset kirjapainoliikkeen
harjoittamisesta, kirjakaupittelusta ja
aikakautisten painokirjoitusten julkaisemisesta ovat
tehtävät. lähettää ilmoitusten toinen kappale
oikeusministeriöön. Sitä varten pitää myöskin
kirjanpainajan heti, kun painokirjoitus — pikkupainotuotteita

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0444.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free