Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pajula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
869
Pajula Palestiina
870
kupainotuotteita lukuunottamatta — on
Suomessa julkaistu, toimittaa siitä kappale
mainittuun ministeriöön, joka, jos
painokirjoituksen sisällys on rikollinen ja rikos on virallisesti
syytteeseen pantava, antaa määräyksen syytteen
nostamisesta ja siitä kenen se on tehtävä. Teosta,
jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun
painokirjoituksen sisällykseen, vastaavat
rikoksentekijöinä tai osallisina kirjoittaja, julkaisija,
kustantaja, kirjanpainaja, kirjakauppias sekä
lukuja lainakirjaston haltia. Aikakautisen
kirjoituk-* sen sisällyksestä vastaa erityisesti myöskin
päätoimittaja. Oikeusministeriö voi määrätä
painokirjoituksen pantavaksi takavarikkoon, mutta
ta-kavarikkoonpano on lyhyessä ajassa alistettava
tuomioistuimen tutkittavaksi.
Samalla kertaa kuin p.-laki julkaistiin
myöskin laki lisäyksestä rikoslain 16 lukuun, jonka
lisäyksen (24 §) mukaan rangaistaan m. m. se,
joka kirjoituksen kautta levittää ilmeisesti
perättömiä tietoja, jotka ovat omansa halventamaan
hallitusta, kansaneduskuntaa tai sen valiokuntaa
tahi julkista viranomaista taikka saattamaan
niiden toimenpiteen tahi laillisen
yhteiskuntajärjestyksen halveksimisen alaiseksi taikka
aikaansaamaan vaaran yleiselle järjestykselle.
P.-lain voimaantullessa lakkasi painoasiain
ylihallituksen toiminta. Heinäk. 17 p. 1919
annetun hallitusmuodon 10 §:ssä on p.
perustuslailla turvattu. A P:nen.
Pajula, Johan Samuel (1856-191S), suom.
kirkonmies, fil. kand. 1881, teol. toht. 1893;
uskonnon lehtorina Hämeenlinnan lyseossa
1888-1905, sen jälkeen Iitin seurakunnan
kirkkoherrana, Porvoon tuomiokapitulin asessorina
1909-12; murhattiin punakapinan päättyessä toukok.
1 p. 1918. Tärkeimmät julkaisut: ,,Suomen
kirkon tilasta liturgisen riidan aikoina" (1891),
„Pietismi ja uskonnolliset liikkeet Suomessa 1686
-1772" (1898), „Bidrag tili Herrnhutiska
brödra-församlingens historia i Finland" (1899).
E. Ka.
*Pakkala, Teuvo. Julkaissut lisäksi:
„Meri-poikia" (1915, komedia). [J. Siljo, Teuvo
Pakkala" (1917).]
Pakkohankinta, sot. P:ksi nimitetään
sellaista joukkojen sodanaikaista muonittamistapaa,
jossa sotatilanteen tähden on turvauduttava
ostamalla kokoamaan maan asujamistolta
tarpeellisia muona- ja rehutarpeita. Tämä on
mikäli mahdollista tehtävä yhteistoiminnassa
paik-kakunnallisten johtohenkilöiden kanssa ja
hankinta järjestetään tarkoilla määräyksillä ja
ankarilla säännöksillä. Kaikista saaduista
tavaroista annetaan joukon komentajan tai
intendentin kuitti, jossa tavaran hinta on tarkoin
määrätty. Tätä kuittia vastaan saa asianomainen
myyjä myöhemmin periä maksun. Väärinkäytön
välttämiseksi säilytetään kuitin kaksoiskappale
joukko-osaston huostassa. W. E. T.
* Palander af Vega, Adolf Arnold
Louis, kuoli 1920.
Palava kivi ks. P o 111 o 1 i u s k e, Täyd.
*Palestiina. Maan historiassa on
maailmansodasta alkanut uusi vaihe. Turkin yliherruus
on lopussa kestettyään tasan neljäsataa vuotta.
V:n 1917 lopulla brittiläiset joukot valtasivat
P:n, ja heti sen jälkeen, marrask. 2 p:nä, antoi
Balfour Englannin hallituksen nimessä seuraa-
van julistuksen: „Hänen Majesteettinsa hallitus
katsoo myötämielisesti kansallisen kodin
perustamista Palestiinaan juutalaisille ja on tekevä
parhaansa tämän asian toteuttamiseksi; selvää on,
ettei mitään sellaista tehdä, mikä olisi omansa
loukkaamaan Palestiinassa olevien
ei-juutalaisten yhdyskuntien uskonnollisia oikeuksia tai
niitä valtiollisia oikeuksia ja sitä valtiollista
asemaa, jotka juutalaisilla on jossakin muussa
maassa". Brittiläiset joukot pitivät P:aa
miehitettynä heinäk. 1 p:ään 1920. Kokouksessaan St.
Reinossa huhtik. 25 p. 1920 liittolaisvaltioiden
korkein neuvosto uskoi P:n suojelusvalt iuden
Englannille. Rauhansopimuksessa, joka
allekirjoitettiin Sèvresissä elok. 10 p. sam. v. Turkki
luopui P:sta. Sopimuskirjan 95:nnessä
artiklassa velvoitetaan valvo ja valta pitämään huolta
siitä, että Balfourin julistus, joka on otettu
sanasta sanaan tähän sopimuskirjan kohtaan, tulee
voimaan saatetuksi. Juutalaisille
kansallisko-diksi luovutettavan P:n rajojen tarkempi
määrääminen jätetään johtaville liittolaisvalloille..
Vielä määrää puheenalaisen sopimuksen kohta,,
että valvojavallan on niin pian kuin mahdollista
asetettava erikoinen toimikunta tutkimaan jai
järjestämään kaikkia eri uskonnollisia
yhdyskuntia koskevia kysymyksiä; toimikunnan
puheenjohtajan valitsee Kansainliiton neuvosto.
P:n korkeimmaksi hallitusmieheksi (high
com-missioncr) Englannin hallitus nimitti heinäk.
1 p. 1920 juutalaissyntyisen Herbert L.
Samuelin.
P:sta Englanti on saanut mitä tärkeimmän
tukikohdan valta-asemalleen Idässä.
Kaukaisim-masta muinaisuudesta saakka kilpailivat
Etu-Aasian suurvallat ja Egypti P:n omistuksesta
syystä, että se oli Aasian ja Afrikan siltana, jota
pitkin Mesopotamian ja Niilin maan välinen
liikenne kulki. Tämä P:n merkitys ei ole
vähentynyt, joskohta Etu-Aasian kaupalla on
nykyaikana osaksi toiset keskukset ja reitit kuin
muinaisuudessa. Ikivanhat karavaanitiet ovat
muuttumassa rautateiksi. Jordanin itäpuolitse
kulkee Hedzas-rata, joka v:sta 1904 välittää
liikennettä Damaskoksen ja Medinan välillä.
So-dän aikana alulle pantu ja sen jälkeen jatkettu
rata, joka on vedetty pitkin P:n rannikkoa, on
ennen pitkää yhdistävä Egyptin Bagdad-rataan
sekä Anatolian radan kautta Euroopan
rautatieverkkoon.
P. on Englannille tärkeä ennenkaikkea
asemana, josta Suezin kanavaa, Idän ja Lännen
välisen kaupan pääväylää, voi valvoa ja vallita.
Tämä on tähän asti tapahtunut Egyptistä käsin.
Egyptin sijaan, johon se ei enää voi luottaa,
Englanti ehdottomasti tarvitsee kanavan
puolustuksen tukikohdaksi P:aa, joka on siihen
erittäin sopiva. Siellä on tarjona terveellinen
levähdyspaikka ja varma muonitusasema niitä
sotajoukkoja varten, jotka suorittavat rasittavaa
vartiopalvelusta hiekka-aavikoilla kanavan
varsilla. Lyddasta, rautateiden risteyspaikasta,
johon englantilaisten pääjoukot ovat sijoitetut,
pääsee leveäraiteista rautatietä pitkin mukavasti
ja nopeasti Kantaraan, jossa on kanavan
varusväen päämaja. Erämaanrata kulkee
asumattomien seutujen läpi. joissa se on hyökkäyksiltä
turvattu.
Joita P:sta tulisi Suezin kanavan luotettava
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
