Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pajula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
871
Palestiina
872
puolustaja ja tuki, on sen väestöstä saatava
mäntään rakastava, uuras ja lainkuuliainen kansa,
joka on valvojavallalleen uskollinen. Vain
juutalainen P. voi täyttää nämä vaatimukset. Niinpä
Englannin edut käyvät yhteen sionistisen
liikkeen päämäärän kanssa. Englanti tekee
kaikkensa edistääkseen juutalaisten pyrkimyksiä
saada Pyhän maan omakseen ja luoda sinne
aineellisesti ja henkisesti kukoistavan
juutalaisvaltion. On olemassa tässii suhteessa laajaperäisiä
suunnitelmia, jotka lienevät toteutettavissa
juutalaisten pääomain avulla. Erään
asutussuun-nitelman mukaan voidaan 30 v:n kuluessa
hankkia 120,000 juutalaiselle siirtolaiselle 580,000 ha
maata, mikä on noin 32 % P:n
viljelyskelpoisesta maasta. Tämä maa-ala on saatavissa
tarvitsematta riistää sitä arabialaisilta
alkuasukkailta. P. on hyvin harvaan asuttu: 27.000 kin2:n
laajuisella alalla on vain 750,000 henkeä 1. lähes
25 km2 :llä.
On laskettu, että P. voimaperäisesti
viljeltynä voisi hyvin elättää 6 milj. asukasta.
Maan tuotanto voidaan lisätä moninkertaiseksi
uudenaikaisilla viljelystavoilla ja ennenkaikkea
keinokastelulla. On sanottu, että P.Tla on tässä
tapauksessa edellytyksiä tulla toiseksi
Kaliforniaksi. Tuotanto oli v. 1913: vehnää 205,000,
ohraa 200.000, maissia 80,000, seesamia 14,000,
öljyä 11,000, rypäleitä 190,000, persikoita 110,000,
appelsiineja 85,000, herneitä 67,000, tupakkaa
4,060, silkkiä 6,000 tonnia y. m.
Jordanin ja Litanin koskien ja Jarmukin
putousten vesivoiman arvellaan riittävän
hankkimaan koko P:lle sähkövaloa ja -lämmitystä sekä
myös liikevoimaa niinhyvin raitio- ja rauteiden
kuin teollisuuslaitosten tarpeeksi, joten maan
hii-lenpuute on korvattavissa. Kosket ovat maan
pohjoisissa rajaseuduissa, jotka Ranska haluaisi
liittää hallitsemaansa Syyriaan. Mutta tätä
Englanti ei varmastikaan tule sallimaan, sillä
menettämällä vesivoimansa P. menettäisi suurimmat
kehitysmahdollisuutensa. — Myös
teollisuusmaana P-lla on lupaava tulevaisuus. Paitsi
tähänastisella öljy- ja saippuateollisuudella on
varsinkin tupakka-, hajuvesi-, lasi-, kutoma- ja
nahkateollisuudella siellä hyvät edellytykset. —
Luonnollisesti on kauppa kukoistava
juutalaisessa P:ssa. Ulkomaankauppa on siellä jo
pitemmän ajan kuluessa kasvamistaan kasvanut,
nousten ennen sotaa n. 100 milj. Saksan mk:aan
eli samaan määrään kuin koko Syyrian kauppa,
jonka maan asukasluku on kolme kertaa
suurempi kuin P:n. Pääsatamassa, Jaffassa,
kasvoi 1901-13 tuonti 14 milj:sta 26 milj:aan ja
vienti 5,6 milj:sta 15 milj:aan. V. 1919 nousi
koko maan tuonti 2,364,226 ja vienti 445,000
puntaan. P:n kaupan pahimpia esteitä on
kelvollisten satamien puute. Suoraviivaisen,
suojattoman rannikon vuoksi on laivojen pakko
ankkuroida ulapalle 1-2 km:n päähän, mistä
matkustajat ja tavarat kuljetetaan maihin
soutuveneissä. V. 1914 Turkin hallitus jo valtuutti erään
ransk. yhtymän rakennuttamaan Jaffaan
sataman, mutta sota esti työhön ryhtymästä;
samasta syystä ovat Haifaan suunnitellut
satama-laitteet jääneet rakentamatta, mutta
lähitulevaisuudessa on aikomus käydä näitä suunnitelmia
toteuttamaan ja lisäksi aiotaan varustaa satama
Gazaan.
Sota on lahjoittanut P:lle uusia
rautateitä. Ennen sotaa oli niitä maassa
ainoastaan kaksi: 1S92 rakennettu 87 kin:n pituinen
Jaffan-Jerusalemin sekä ylempänä mainittu
Hedzaa-rata, joka kulkee Jordanin itäpuolitse n. 323
km:n pituudelta Derasta Ammaniin ja josta
haa-raantuu 167 km:n pituinen sivurata Haifaan.
Vähän ennen sotaa valmistui kaksi pientä
sivurataa: toinen 17 km:n pituinen Haifasta Akkaan
(1913), toinen 60 km:n pituinen Nasaretin
kohdalla olevalta A,fulen asemalta Dzenninin kautta
Massudieen (lähellä Nablusta, heinäk. 1914).
Sodan aikana jatkettiin tätä rautatietä Lyddan ja
Beerseban kautta El-Hafireen asti, kaikkiaan 223
km. Tästä pääradasta haaraantuu useita pieniä
sivuratoja. Kaikki nämä turkkilaisten
rakentamat rautatiet ovat kapearaiteisia ja
rakenteeltaan osaksi hyvin puutteellisia. Englantilaiset
rakensivat leveäraiteisen, tukevan rautatien
pitkin rannikkoa Kantarasta Haifaan; sieltä sitä
on jatkettu muinaiseen Sidoniin, josta se tulee
edelleen jatkettavaksi Dzezzinin kautta Rejakiin,
Alepon radan päätekohtaan. Taloudellisia
näkökohtia silmälläpitäen on suunniteltu vielä koline
uutta rataa, nimittäin Beersebasta Gazaan (40
km), Jerusalemista Jerikon ja Es-Saltin kautta
Ammaniin (100 km), jonka kautta
Itä-Jordanin-maa tulisi yhdistettäväksi rannikkoon, ja
Jerusalemista Nabluksen ja Daimién kautta Semachiin
Tiberiasjärven rannalle (n. 180 km).
Päämääränä on luoda P:sta myöskin
juutalaisen henkisen kulttuurin keskus. Sinne
suunnitellaan paitsi alkeis-, oppi- ja
ammattikouluja, myös täydellistä yliopistoa ja
taideakatemiaa, joissa kaikissa opetuskielenä tulee olemaan
heprea ja opettajina yksinomaan juutalaisia.
Heprean kielen viljelyä varten perustetaan
Jerusalemiin erityinen akatemia. Koulujen
opetusohjelmassa pidetään silmällä P:n oloja ja
paikallisia tarpeita; kieliaineina tulee olemaan, paitsi
hepreaa ja arabiaa, yksi länsi-eurooppalainen
sivistyskieli.
Juutalaisen valtion yhteiskunta
rakennetta varten on laadittu mielenkiintoinen
suunnitelma. Pyritään noudattamaan sosiaalista
vanhurskautta ja välttämään yhteiskunnallisten
epäkohtien syntymistä toteuttamalla sosialistista
yhteiskuntajärjestystä, mikäli se voi tapahtua
taloudellista elämää vahingoittamatta.
Yksityisomaisuus tulee sallittavaksi, mutta maan omistaa
yhteisö. Osuustoiminta otetaan käytäntöön mitä
laajimmassa mittakaavassa.
Myös maan hallinnossa tulee olemaan
siirty-misaika, jona vähitellen pyritään itsehallintoon.
Valvojavallan asettamalla hallitusmiehellä on
rinnallaan kaksi neuvostoa: toinen, johon kuuluu
30 50 jäsentä, lainsäädäntöä varten, toinen, jossa
on 6-10 jäsentä, hallintoa varten; neuvostojen
jäsenet, joilla ei ole päätösvaltaa, kutsuu
hallitusmies kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Mutta
neuvostojen tilalle tulee 20 v. täyttäneiden
kansalaisten valitsema eduskunta, niinpian kuin
valitsijoista puolet ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, ja
kun 2/3 valitsijoista täyttää vastamainitut ehdot,
valitsee maan väestö hallitusmiehen eikä enäii
valvojavalta, jonka suojelusvaltius katsotaan
sil-| loin päättyneeksi.
Vaikeana probleemina on maan arabialainen
väestö, joka muodostaa asukasten suuren eneni-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
