Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raahe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
903
* Raahe. 4,037 as. (1919). Kouluja:
keskikoulun yksityiset yliopistoon johtavat
jatkoluo-kat (ensimäiset ylioppilaat 1918); kauppakoulu
tulee 2 luokkaiseksi v.sta 1922 ja sen yhteydessä
on siitä lähtien 2-luokkainen kauppaopisto.
Sanomalehdet: lakanneita ,,Raahe" ja „Raal.en
sanomat"; uusi: „Raahen lehti" (v:sta 1919,
2-päiväinen). — Vapaussodan aikana kevää lä 1918
valtasivat suojeluskunnat R:n ilman
verenvuodatusta 1 p. helmik. [Thomas Stenbäck, „Historisk
Beskrifning öfver Brahestad och Salo" (1769):
Heikki Impivaara, ,,Lisiä Raahen kaupungin
historiaan" (1913).] 11. I.
Raahe o.-y., puutavaraliike, perustettu 1917,
kotipaikka Raahen kaupunki. Valmistaa
sahattua puutavaraa, kaivospölkkyjä ja hiomopuita.
Osake} ääoma Smk. 12,000,000:—.
Raajarikkoisten huolto. Raajarikkoisilla
ymmärretään henkilöitä, joiden ruumiissa esiintyy
jcko synnynnäisiä tai tapaturman taikka
erinäisten tautien, kuten lastenhalvauksen,
riisitaudin, luu- ja niveltuberkuloosin y. m. aiheuttamia
epämuodostumia, vaillinaisuuksia tai
liikuntohäi-riöitä. Useimpien raajarikkoisten ruumiinvikoja
voidaan lääkärinhoidon ja muun asianmukaisen
käsittelyn avulla parantaa. Toisten tilaa voidaan
lieventää valmistamalla heille keinotekoisia
jäseniä (, roteeseja), tukisiteitä (bandaaseja) y. m.
apuneuvoja sekä liikuntoa että työskentelemistä
varten. R. h. käsittää kaiken tämän toiminnan
ynnä lisäksi raajarikkoisten kasvatuksen,
kouluja ammattiopetuksen sekä muun avustamisen mitä
laajimmassa merkityksessä.
II. h. sai alkunsa Saksassa, missä Johann
Nepomuk von Kurz perusti Miincheniin laitoksen, jonka
Baierin hallitus otti huostaansa 1877. Etevin r.
h.-työn edustaja on tansk. pastori Hans Knudsen
(1813 86) Kööpenhaminassa. Hän perusti 1872
yhdistyksen „Samfundet som antager sig vanfore
og lernlæstede", joka aloitti toimintansa
avaamalla ortopedisen poliklinikan raajarikkoisten
henkilöiden, etupäässä lasten, ruumiinvikojen
korjaamista varten. Knudsen kutsui lääkärit
avukseen ja veti siten raajarikkoisten huoltotyölle
uuden järkiperäisen suuntaviivan. V. 1874
perustettiin ammattikoulu ja joku aika myöhemmin sen
yhteyteen koti raajarikkoisille. Sittemmin on
laitosta yhtämittaa laajennettu; vv. 1872-1900 se on
ottanut hoivaansa yhteeusä n. 7,500
raajarik-koista lasta ja täysikasvuista.
Kööpenhaminasta aate pian levisi Saksaan ja
Ruotsiin. Suomeen sen toi Vera Hjelt, joka
matkoillaan Ruotsissa ja Tanskassa oli siihen
tutustunut. Hänen aloitteestaan perustettiin
Helsinkiin 1889 „Raajarikkoisten a u 11 a m i
s-y lid ist y s", jonka säännöt senaatti vahvisti 31
p. maalisk. 1890. Sam. v. syksyllä avattiin
Helsingissä raajarikkoisten työkoulu.
Koulun johtajattareksi tuli neiti Signe Häggman
(k. 1911), joka oli valmistunut tehtäväänsä
Kööpenhaminassa pastori Knudsenin perustamassa
laitoksessa. Jotta maaseudultakin voitaisiin
ottaa oppilaita, tarvitsi raajarikkoisten työkoulu
asumalaitoksen, joka saatiin kuntoon 1892.
Koulun kasvaessa siirrettiin sitä kaupungissa,
paikasta toiseen, kunnes se vihdoin 1897 sai
valtio-lainalla rakennetun oman talon Helsingissä,
Kalliossa. V. 1900 avattiin raajarikkoisten
työkoulun yhteyteen ortopedinen poliklinikka ja 1904
raajarikkoisten lastenkoti.
Oppilasmäärän lisääntyessä valittiin uusia
opettajavoimia etenkin raajarikkoisille sovellettuja
käytännöllisiä töitä varten, sittemmin myös
tietopuolisia aineita varten, joissa oppilaat suorittavat
ylemmän kansakoulun oppimäärän. V. 1920 oli
koulussa 65 oppilasta ja seu perustamisesta
lähtien mainittuun vuoteen saakka on kaikkiaan
n. 600 raajarikkoista lasta Suonien eri kolkilta
nauttinut opetusta tässä laitoksessa. Oppilaiksi
hyväksytään henkisesti täysikykyisiä, tarttuvista
ja kaatuvataudista vapaita, 11-15-vuotiaita
raaja-rikkoisia j oikia ja tyttöjä. Oppikurssi on
3-4-vuotinen. Raajarikkoisten lastenkotiin otetaan
4-10-vuotiaita lapsia. Raajarikkoisten työkoulu on
ensimäisiä laatuaan pohjoismaissa ja se on ollut
mallina Kristiaaniassa ja Pietarissa samaa
tarkoitusta varten perustetuille laitoksille. [R.
Sievers, „Föreningen för lyttas bistånd 1890-1915"
(1915); P. Haglund, „Betänkande angående
rikt-linjerna för vanförevårdens vidar e utveckling"
(1920).] E. W n.
Raakasilkki ks. Silkki, VIII Os. p. 1310.
Raakeli on paino- tai apretuurikoneen
kaavin-veitsi, joka hankaamalla pyyhkii pois joko
väri-valssista liian värin tai kankaan pinnalta liian
liisterin 1. sitkun. E. J. S.
Raamatuntutkijain seura sai alkunsa Amer
iikassa. Sen perustaja oli pastori C. T. Russell (ks. t.
Täyd.). V. 1872 hän alkoi julkaista aikakauslehteä
..Vartiotorni". Samassa hän myös perusti
yhdistyksen „Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseura",
joka myöhemmin otti nimen „Raamatuntutkijain
seura". — Suomessa liike alkoi saada vaikutusta
1910, jolloin painosta suomeksi ilmestyi
Russel-lin raamatuntutkielmien ensimäinen osa:
„Jumalan aikakausisuunnitelma". Myöhemmin on samaa
sarjaa julkaistu vielä 6 osaa. V:sta 1913 on
yhdistyksen äänenkannattaja „Vartiotorni"
ilmestynyt suomeksi. Seuran toimia on meillä
suurimman ajan johtanut insinööri Kaarlo Harteva.
Pääopinkappaleita ovat seuraavat. Sielu ei
sellaisenaan ole kuolematon, sillä synnin palkka
on kuolema. Jumala on yksi, eikä kolmiyhteinen.
Jeesus on henkiolento, joka on tullut lihaksi.
Kuoltuaan hän tehtiin uudestaan eläväksi ja
korotettiin entistä korkeammalle, joten hän nyt on
Isän „perikuva". Maan päällä ollessaan hän oli
puhtaasti inhimillinen olento, joskin ilman
syntiä. Nyt hän on samanasteinen henkiolento kuin
Jumala itse. Hänen kuolemansa ihmisenä on
taannut kaikille kuolleistanousemisen. Ennen
yleistä kuolleistanousemista voi Jumalan totinen
seurakunta päästä hänen luonnostaan osalliseksi.
Viisaat neitseet, s. o. kuolemaan asti uskolliset,
saavat elämän kruunun. Niiden luku on 144.000.
Tyhmät neitseet, jotka ovat rakentaneet inhimil-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
