Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raamikone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
965
Raamikone—Radioaktiivisuus
966
listen perintätietojen pohjalle, pelastuvat
ikäänkuin tulen kautta ja pääsevät n. s. „suureen
joukkoon". Ne seurakunnan jäsenet, jotka eivät ole
uskollisia, eivät saa elämää, vaan kuolevat
„toisen kuoleman". Seurakunnasta siirtyy tuomio
yleiseen ihmiskuntaan, josta osa pelastuu, osa
kadotetaan. Ikuista kadotusta ei ole. Kadotus on
yhtä kuin häviäminen. Kun paha näin on
poistettu, on kaikkeus puhdas. E. K-a.
Raamikone on kankaiden viimeistelyssä
käytetty kuivauskone, jossa on kahden
kiinnitysket-jun muodostama liikkuva kehys 1. raami.
Kangas kiinnitetään hulpioistaan tähän kehykseen,
joka levittää sen suoraksi. Lämmin ilmavirta
saa aikaan kuivauksen, kun kangas leveänä
kulkee koneen kuivauskammion läpi. E. J. S.
Raapevesi, jolla voi poistaa useimmat
muste-laadut paperilta, on kloorikalkin mieto vesiliuos,
mikä heti pestään puhtaaksi viinietikalla tai
etik-kahapolla. Tämä huuhdotaan pois vedellä ja
lopuksi r:llä käsitelty paikka kuivataan
imupa-perilla.
Raasikone = karstakone. ks.
Kehruuteol-1 i s u u s, IV Os. p. 639 ja liite
Kehruuteollisuu-den koneita, kuvat 1 ja 2.
Rabinowitsch [ i’novits], Joseph (1837-99),
juutal. uskonuudistaja, toimi pääasiallisesti
Kisi-nevissä juutal. opettajana, asianajajana ja
kauppiaana; lukeutui ensin khasidim-lahkoon (IvS. J u
u-t a 1 a i s u u s, III Os.), mutta omaksui
sittemmin niitä uudenaikaisia aatteita, jotka Moses
Mendelssohn (ks. t. VI Os.) toi juutalaisuuteen.
ISSO-luvun alussa R. kääntyi kristinuskoon ja
julisti sapatteina evankeliumia „Uuden Liiton
israelilaisille"; liittymättä mihinkään kristilliseen
kirkkokuntaan hän tahtoi perustaa kristillisen
seurakunnan juutalaisten keskuuteen, mutta ei
saanut siihen viranomaisten lupaa. Ilänen
kuolemansa jälkeen sammui hänen herättämänsä
kristillinen liike. [Fr. Delitzsch, „Schriften des
Insti-tutum iudaicum, N:o 4, 5, 9 ja 16.] Ar. II.
Rabot [rabö’J, Charles (s. 1856), ransk.
maantieteilijä. On useampia kertoja matkustellut
Pohjois-Euroopassa, m. m. Skandinaavian maissa
ja Suomessa; kartoitti m. m. Svartisenin ja
nousi ensimäisenä Kebnekaiselle; kävi Suomen
Lapissa kulkien Patsjokea pitkin Inariin ja sieltä
halki Kuollau niemimaan 1884-85, Petsoralla ja
Pohjois-Uralissa 1890, Huippuvuorilla 1882 ja
1892, Grönlannissa 1888, Islannissa ja Jan
Maye-nilla 1891. Julkaisuja: „Ä travers la Russie
boréale" (1894), „Aux fjords de NorvOge et aux
forfits de Suède" (1898), „Au Cap-Nord" (sam. v.).
K. J. V.
Radau [ransk. ääntäminen: radö’], Johann
Karl Rudolf (1835-1911), saksalaissyntyinen
tähtitieteilijä, Königsbergin observatorin
assistenttina 1855-56, muutti sittemmin 1859
Pariisiin, jossa toimi tieteellisenä
sanomalehtikirjailijana. Palattuaan Pariisiin saks.-ransk. sodan
jälkeen tuli R. 1897 Pariisin akatemian jäseneksi ja
1899 Bureau des longitudes’in jäseneksi. R. on
julkaissut arvokkaita tutkimuksia kolmen kappaleen
probleemista, häiriöteoriasta, kuun teoriasta,
astronomisen refraktsionin teoriasta ja maan
muodosta. Hänen suurin teoksensa on kuun taulut,
jotka ovat lasketut Delaunay’n teorian mukaan.
Radiaaliliike (lat. radius - säde),
tnivaankap-palten liike näköviivan suunnassa meistä pois tahi
meihin päin. Tähtien spektreistä voidaan
Doppler in prinsiippiä (ks. t. Il Os.) käyttämällä
määrätä radiaalinopeudet maapallon suhteen. Kun
maapallon liike auringon ympäri on tunnettu,
voidaan tämän liikkeen vaikutus ottaa huomioon,
jolloin saadaan tähden r. auringon suhteen.
Nykyään nousee niiden tähtien luku, joiden
radiaalinopeudet on määrätty, jo paljon yli tuhannen.
Tavallisesti ovat radiaalinopeudet vain muutamia
kymmeniä km:ejä sekunnissa, mutta onpa erään
8: unen luokan tähden radiaalinopeus kokonaista
250 km. Myös aurinkokuntamme liikkeen suunta
ja nopeus saadaan lasketuksi, kun tunnetaan
radiaalinopeudet suurelle määrälle kiintoiä tiä.
i . Y. V-lä.
Radioaktiiviset aineet ks.
Radioaktiivisuus, VII Os. p. 1360 ja Täyd
^Radioaktiivisuus. Viimeaikaiset tutkimukset
r:n alalla ovat tuottaneet m. m. sen tuloksen, että
nykyjään tunnetaan kaikkiaan n. 40
radioaktiivista alkuainetta. Kaliumia ja rubidiumia
lukuunottamatta, jotka myös on havaittu
radioaktiivisiksi, voidaan ne kaikki järjestää kolmeen
muuntelusarjaan, niin. uraani-radiumi-,
aktiniumi-ja toriumi-sarjaan. Tärkein näistä on
ensinmai-nittu. Muideu kahden sarjan ominaisuudet ovat
hyvin ensinmainitun kaltaiset. Radioelementtien
kemiallisten ominaisuuksien tutkiminen 011
osoittanut, että on mahdotonta erottaa useita
radio-elementtejä toisistaan tai tavallisista alkuaineista
kemiallista tai fysikaalis-kemiallista tietä. Toiset
radioaktiiviset elementit kulen RaF (poloniumi)
ja aktiniumi ovat kyllä kemiallisestikin uusia
alkuaineita, mutta sitä ei voida sanoa kaikista
radioelementeistä. Ei ole esim. olemassa mitään
reaktsionia, jonka kautta RaD eroaisi lyijystä,
ja kuitenkin ne ovat eri ’alkuaineita. Samaten
on eräs toriumin muunnosaine mesotoriumi I ja
radiumi kaksi elementtiä, jotka helposti voidaan
huomata eri aineiksi radioaktiivisten
ominaisuuksiensa. avulla, mutta on kemiallisia menetelmiä
käyttäen aivan mahdotonta erottaa niitä
toisistaan. Sellaiset aineet osoittavat siis kemiallista
yhdenmukaisuutta, joka on niin suuri, että se
pysyi tuntemattomana ennen r:n keksimistä.
Tämä tuotti aikanaan vaikeuksia useimpien
radio-elementtien sijoittamiselle „alkuaineitten
periodiseen jär jestelmään" (ks. t. I Os. ja Täyd;). Sillä
tässä järjestelmässä on vain niin monta paikkaa,
kuin on sellaisia alkuaineita, jotka kemiallisilla
tai fysikaalis-kemiallisilla menetelmillä voidaan
toisista alkuaineista erottaa. Sentähden ou
kemiallisesti toisistaan erottamattomilla
elementeillä sama paikka järjestelmässä. Kemialliset
tutkimukset ovatkin osoittaneet, ettei sellaisia
radioaktiivista tietä keksittyjä elementtityyppejä,
joilla on eri kvalitatiivis-kemialliset ominaisuudet,
ole enemmän kuin periodinen järjestelmä
edellyttää. Kaikki radioeleinentit voidaan näet
järjestää kahteen ryhmään. Ensimäiseen kuuluvat ne,
joiden kemialliset ominaisuudet osoittavat, että
niillä pitää olla oma paikkansa järjestelmässä
(uraani, toriumi, poloniumi, radiumiemanatsioni,
radiumi, aktiniumi, protnktiniumi), toiseen ne,
joita ei voida kemiallisesti erottaa joistakin
ensin-mainituista radioelementeistä taikka vismutista,
lyijystä, talliumista. Kumpaankin ryhmään
kuuluvat radioeleinentit sijoittuvat alkuaineiden
periodisen järjestelmän kahteen viimeiseen vaaka-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
