Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rendement ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
999
Renlund—Repola
1000
Renlund /rcn-J. BritaMariaRenlunds
minne, liikemies Karl Herman R:n (ks. t. VII
Os.) äitinsä muistoksi perustama säätiö. Sen
pää-hallitus on Helsingissä, haaraosasto Kokkolassa.
Säätiön varoja on käytettävä 1) samanlaisiin
tehtäviin kuin ne, joita jo olemassa olevalla
lasten-hoitoyhdistyksellä on suoritettavanaan lasten
kansallisuuteen, uskontoon tai vanhempain kieleen
katsomatta; 2) ilmaisen ravinnon ja myöskin
vaa-tetusavun hankkimiseksi köyhille
kansakoululap-sille, jotka saavat ruotsinkielistä opetusta.
Säätiön varat ovat n. 3 milj. mk.
Renlundin vuorilaboratori, kauppias K. II.
Renlundin jälkisäädösvaroilla (500,000 mk.) 1915
perustettu laitos, jonka tehtävänä on toimittaa
käytännöllis geologisia tutkimuksia, kuten
kivennäisten, vuorilajien ja malmien analyysejä sekä
kenttätutkimuksia osaksi laitoksen itsensä
hyväksi, osaksi yksityisten tilauksesta. Laitos on
Helsipgissä, ja on siinä virkailijoina johtaja,
jonka tulee olla käytännöllisiin aloihin perehtynyt
geologi, ja kemisti. P. E.
Rennenkampf, Paul Georg Karlovits
von (s. 1854), ven. kenraali, meni
sotapalvelukseen 1870, palveli sittemmin yleisesikunnassa,
enimmäkseen Siperiassa. Japanin sodassa R.
kunnostautui ratsuväenpäällikkönä. V:sta 1913 hän
oli Vilnon sotilaspiirin päällikkönä ja johti
suurvaltain sodan puhjettua Vilnon 1. Njemenin
ar-meiaa, joka hyökkäsi Itä-Preussiin; joutui
tappiolle Masurian järvien taistelussa 9 ja 10 p.
syysk. 1914 ja erotettiin päällikkyydestä jouluk.
sam. v. J. F.
Renner [ren9r], Karl (s. 1870), itäv.
sosialistinen politikko. R. on ollut
valtakunnanneuvoston ja Ala-Itävallan maapäivien jäsenenä. Hän
edusti Itävaltaa St. Germainin
rauhanneuvotteluissa; oli 1918-20 Itävallan valtiokanslerina;
julkaissut useita historiallis-valtiollisia teoksia,
m. m. „Grundlagen und Entwicklungsziele der
österreichisch-ungarischen Monarchie" (1906),
„Österreichs Erneuerung" (1916).
*Renoir, Pierre August, kuoli 1919.
Renouard [rdnuä’r], Paul (s. 1845), ransk.
piirtäjä ja taidemaalari, opiskeli École des
beaux-arts’issa, on herättänyt huomiota varsinkin
terävää havaintokykyä ja sattuvaa
luonteenkuvausta todistavilla syövytyksillään ja
piirroksillaan, joissa kuvaa elämää Pariisin
huvittelupaikoissa, kapakoissa, vankiloissa ja
kansankokouksissa. Myöskin Lontoosta ja Irlannista hän on
etsinyt aiheita teoksilleen. Hänen
syövytyksis-tään mainittakoon sarjat ,,L’Opéra" ja
„Mouve-ments, gestes, expressions" sekä maalauksistaan
Puvis de Chavannes’in ja arkkitehti Binet’n
muotokuvat. R. toimii „École des arts décoratifs"
laitoksen professorina. F. L.
Renqvist /rënkvist/, Alvar (s. 1868),
toimitusjohtaja; fil. kand. 1892. R. oli Akateemisen
kirjakaupan johtajana 1893-97,
kustannusosakeyhtiö Otavan johtajana 1893-98 ja uudelleen
v:sta 1904, Kansallispankin johtokunnan
jäsenenä 1898-1903; Pohjoismaiden osakepankin ja
v:sta 1919 Pohjoismaiden yhdyspankin
hallintoneuvoston jäsen, Tietosanakirja o.-y:n
johtokunnan jäsen, v:sta 1911 Suomen
kustannusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja.
*Renvall, Heikki Gabriel, oli
kansantaloustieteen dosenttina v:een 1917, tuli vakuutus-
osakeyhtiö Kalevan apulaisjohtajaksi 1916. Otti
Venäjän vallankumouksen jälkeen aktiivisesti
osaa n. s. itsenäisyyssuunnan toimintaan ollen
perustamansa „Suomen it6enäisyysyhdistyksen"
puheenjohtaja ja julkaisten lentokirjasen
„Suomen itsenäisyys, sen oikeutus, välttämättömyys ja
taloudellinen mahdollisuus" (1917, sam. v. myös
ruots.). Astui eduskunnan valitsemana 27 p.
marrask. 1917 n. s. Svinhufvudin senaattiin
kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päälliköksi.
Matkusti punakapinan puhjettua 26 p. tammik.
1918 Vaasaan, jossa yhdessä senaattorien
Arajärven, Freyn ja Pehkosen kanssa muodosti n. s.
Vaasan hallituksen ollen sen puheenjohtajana sekä
hoitaen ulkoasiain, kirkollis- sekä kauppa- ja
teol-lisuustoimituskuntien päällikön tehtävät. Johti
ulkoasioita senaatin palattua toukokuun alussa
Helsinkiin vielä kuukauden ajan. Erosi
hallituksesta Paasikiven ministeristön erotessa marrask.
27 p. 1918. Uudempia julkaisuja: „Suomen
metsät uotteiden vienti kansantaloudelliselta kannalta"
(1908), „Kalevan kehitys 1874-1914" (1918).
Reotaksis (kreik. rheos = virta, ja
talcsis-asento), nestevirran vaikutus amæbojen,
pl.ismo-dien ja muiden alhaisten eliöiden sekä
ameebamaisesti liikkuvien solujen, siittiöiden y. m.
liikesuuntaan. vrt. Reotropismi, VII Os.
(Y. K.)
*Repin, Ilja Jefimovits, lahjoitti 1920
Suomen taideyhdistykselle arvokkaan, 30 teosta
käsittävän kokoelman uudempaa ven. taidetta.
Siinä on 7 kpl. hänen omia maalauksiaan,
muiden luojia ovat taiteilijat V. Baksejev, A.
Begg-rov, V. Bjalynitskij-Birula, A. Bogoljubov, N.
Dmitriev-Orenburgskij, N. Dubovskoj, J. Kulikov,
N. Kuznetsov, B. Kustodjev, V. Maksimov, V.
Orlovskij, V. Polenov, L. Popov, I. Siskin, D.
Stserbinovskij, V. Serov, V. Vasnetsov ja V.
Ve-revkina-Abegg. F. L.
Repola, kunta Pohjois-Aunuksessa Suomen ja
Venäjän välisellä rajalla, joka Nurmeksen ja
Kuhmoniemen välillä kolmion muotoisena
pol-vistaa Suomeen päin. Tämän rajakulmakkeen
Venäjän puolella on R:n pitäjä. Pinta-ala n.
11,000 km2, väkiluku 1918 2.400 henkeä, kaikki
kreikanuskoisia karjalaisia. Viljellyn maan
pinta-ala on viime aikoihin asti ollut varsin vähäinen,
mutta ilmoitetaan niinä kahtena vuotena, jotka
pitäjä oli Suomen yhteydessä, lisääntyneen noin
1IS: Ua. Talot pieniä. Niissä elätetään tavallisesti
vain 3-5 lehmää ja 1 hevonen. Suurempia taloja
on vain muutamia, mutta pienempiä 1-2 lehmän
talojakin on runsaasti. Ennen pitäjän Suomeen
liittymistä, mikä tapahtui elokuussa v. 1918, oli
pitäjässä 4-5 ven. kansakoulua, joissa lapsia
koetettiin järjestelmällisesti venäläistyttää. Suomen
yhteydessä olon aikana toimi 4 ylempää ja 11
alempaa omakielistä kansakoulua,
opettajaseminaari, lääkäri, sairaanhoitaja ja kunnan toimesta
järjestetty sairaala. Hallinto oli Suomen
yhteydessä järjestetty samaan tapaan kuin
maalaiskunnissamme. Lisäksi toimi „Repolan
toimikunta", joka oli kuntakokouksen asettama
hoitamaan pääasiassa yhteyttä Suomen hallituksen
kanssa. Kunnassa oli myöskin Suomen
hallituksen edustaja ja suom. suojelusjoukko-osasto.
Kirkollisesti oli seurakunta yhdistetty Suomen
kreik.-katoliseen kirkkokuntaan. Jumalanpalvelukset
toimitettiin karjalan kielellä. Suomen yhteydessä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
