Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 (MU
Salo—Saltvik
1050
Salon asemakaava.
4 Salo. 1,598 as. (1920), joista ruotsinkielisiä
153. Koulut. Salon yhteiskoulu muutettu 1920
yhteislyseoksi (220 opp. 1920). Pankit. Uusi:
Helsingin osakepankin haarakonttori, Suomen
liittopankin konttori. Sanomalehti: ,,Salon
kunnallislehti" (perust. 1920).
Teollisuus-1 a i t o k s i a: Suomen raakasokeritehdas o.-y.,
Lagerströmin jälk. nahkurinliike, Salon
nahkatehdas o.-y., Lääketekno-kemiallinen o.-y. Vanamo,
kirjapaino. Kauppala sai oman khran 1914. —
Kapinan aikana 1918 oli S. Lounais-Suomen
punaisten toiminnan keskuksia. Lähtiessään pakoon
kauppalasta 11 p. huhtik. kapinalliset
räjähdj>t-tivät rautatiesillan. K. J. V.
*Salo ks. Pattijoki, Täyd.
-Sälöinen. 2,686 as. (1919).
Salomon, Otto Aron (1849-1907), ruots.
pedagogi, johti v:sta 1872 Nääsin tilalle
Länsigöö-tanmaalle perustettua poikien veistokoulua ja
v:sta 1874 tästä koulusta kehittynyttä
veiston-opettajaseminaaria. Tässä laitoksessa, joka hänen
johdossaan saavutti maailmanmaineen, S. perusti
ruots. koulukäsityön. Koulun veistoharjoituksilla
S., joka pedagogina oli suuri idealisti, tavoitteli
ennen kaikkea kasvatuksellisia tarkoitusperiä: hän
tahtoi niillä herättää rakkautta ja kunnioitusta
ruumiillista työtä kohtaan ja kehittää itsetoimin-
taa, järjestystä, tarkkuutta, uutteruutta ja
kestävyyttä. S. vaikutti herättävästi monella
muullakin opetusalalla. Nääsissä, jonne vuosittain
kerääntyi lukuisat parvet opettajia., hän pani
toimeen myöskin leikinjohtaj’a-, puutarhanhoito- ja
koulukeittiökursseja harrastaen myöskin ruots.
voimistelun kehittämistä. Hänen kirjoituksistaan
mainittakoon: „Slöjdskolan och folkskolan"
(1876-84), ,,Om slöjden såsom uppfostringsmedel" (1884),
„Handbok i pedagogisk snickerislöjd" (1890),
„Tankar om slöjd, uppfostran och lärarebildning"
(1893), „Den pedagogiska slöjden" (1895). S.
julkaisi myös aikakauslehteä
„Slöjdundervisnings-blad från Nääs" (1885-1907). J. F.
^Saloniki ks. Suurvaltain sota, Täyd.
♦Salpausselkä. [I. Leiviskä, „Der
Salpausselkä" (Fennia 41, 1920).]
*Saltvik. 3,068 as. (1919). Teollisuuslaitoksia:
Kvarnbyn vesisaha ja sähkölaitos, Daglösan ja
Tängsödan vesisahat, ödkarbyn höyrysaha, -mylly
ja tiilitehdas. — Kirkossa on vanha aittarikaappi,
aateliskilpiä, muotokuvia, ehtoolliskalkki ja
pa-teeni (v:lta 1346). Alttaritaulun „Kristus
Getse-manessa" maalannut K. V. Ekman, saatu
kirkkoon 1862. [V. Tanner, „Fossilführender
Sandstein der Halbinsel Långbergsöda-öjen im
Kirchspiel Saltvik" (Fennia 31, 1909-11); Reinh. Hau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
