Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - San Giuliano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1055
Sappiruoho—Savi
1050
vun 6 §:n mukaan on s. olemassa, jos joku
sunnuntai- tahi juhlapäivänä, joka luetaan
kestäväksi kello 6:sta aamulla kello 6:een illalla,
tekee käsi- tai muuta työtä, jonka sopii jättää
tuonnemmaksi ja jota ei tehdä toisen hätätarpeeksi.
Rihkamakaupan ja muun sellaisen kauppapuodin
avoimena pito sapattina on myös kielletty, samoin
torikaupan harjoittaminen jälkeen kello 9 aamulla,
kun taas ruokatavarakauppojen aukioloajan
kaupungeissa määräävät maistraattien
järjestyssään-nökset. Milloin sapattina tehdään muu rikos, on
se seikka rangaistusta määrättäessä katsottava
raskauttavaksi asianhaaraksi. S. O. P.
Sappiruoho ks. Xanthium, X Os.
Sargent [sädzant], Charles Sprague (s.
1841), amer. kasvitieteilijä, Harvard-yliopiston
professori ja Massachusettsin Jamaica Plainin
Arnold arboretumin esimies. S. on nykyajan
en-simäisiä dendrologeja ja metsäntuntijoita.
Teoksia: „Catalogue of the forest trees of North
America", „The woods of the U. S.", „The forest flora
of Japan", „Silva of North America", „Manual
of the trees of North America".
Sarjakytkentä, galvaanisten elementtien
yhdistäminen peräkkäin (ks. Galvaaninen
paristo, II Os.).
Saroksen jakso ks. Kaldealainen
periodi, IV Os.
Sarrail [sara’j], Maurice Paul Emanuel
(s. 1856), ransk. kenraali, johti suurvaltain sodan
alkaessa 6:ta armeiakuntaa ja otti 3:nnen
armeian päällikkönä syysk. 1914 tehokkaasti osaa
Marnen taisteluun torjuen Verdunin
rintamaosalla saksalaisten hyökkäykset; oli heinäkuuhun
1915 päällikkönä Argonnien rintamalla. Syksyllä
sam. v. S." määrättiin Salonikiin vietyjen ransk.
joukkojen päälliköksi ja kohta senjälkeen koko
Saloniki^ armeian ylipäälliköksi; sai eron jouluk.
1917. J. F.
*Sars, Johan Ernst Welhawen, kuoli
1917.
Sarssi (ransk. serge), alkuaan ohut
silkkiloi-meen villakuteella kudottu puolivillainen kangas.
Nykyään tunnetaan s:n nimellä useimmiten
puolivillainen puuvillaloimeen kudottu toimikas
kangas. Hienompia s.-kankaita, joissa on
kampalanka-kude, käytetään yleensä vuorikankaiksi ja
paksumpia pukukankaiksi. Maaseudulla kudotaan
verraten paljon s:ia etenkin pukukankaiksi,
jolloin kude on kotimaisesta villasta kehrättyä
karstavillalankaa. E. J. S.
Sasonov, Sergej Diraitr ievits ks. S
a-z o n o v, Täyd.
Sassulits, Vera ks. Z a s u 1 i t s, X Os.
Satakerran umpi (ks. Märehtijät, VI Os.),
märehtijöiden vatsatauti, joka johtuu siitä, että
kahteen etumaiseen vatsalaukkuun kokoontuneet
ruoka-aineet joutuvat käymistilaan muodostaen
kiihottavia kaasuja, jotka kuivetuttavat
sataker-taan kasautuneet ruoka-aineet ja aiheuttavat,
niin-hyvin siellä kuin suolistossakin, ummistuksen.
S. u. on hyvin tavallinen lehmillä, kumminkaan
ei itsenäisenä tautina vaan useinkin muiden
ruuansulatuselinten sairastumisien seuralaisena.
W. C:n.
Sattumapiste ks. Ampumaoppi, Täyd.
Sauer [zaudr], August (s. 1855), itäv.
kir-jallisuushistorioitsija, W. Schererin oppilas,
Praa-gin yliopiston professori; toimittanut useita erin-
omaisia kriitillisiä painoksia saks. klassikkojen
kootuista teoksista; julkaissut kirjallisuushist.
tutkimuksia, joista mainittakoon: „Frauenbilder
aus der Blütezeit der deutschen Literatur",
„Gesammelte Reden und Aufsätze", „Goethe und
Österreich", „Literaturgeschichte und Volkskunde".
R. F.
*Sauvo. 3,231 as. (1919). Teollisuuslaitoksia:
5 myllyä, joista yksi sähköllä käypä,
turvepehku-tehdas. — Kirkossa on lukuisasti vaakunakilpiä.
Alttaritaulu „Kristuksen nouseminen kuolleista"
on R. W. Ekmanin maalaama 1853. [Christian
Cavander, „Historisk och Oeconomisk Beskrifning
öfver Sagu Socken i Åbo Lähn" (1753); Selim
Ljungborg, „Språkgränsen i Sagu socken" (Maant.
yhd. aikak. III, 1890).] K. J. V.
Savenvalajalintu (Furnarius rufus), 19 cm
pituinen, elintavoiltaan rastaan kaltainen,
brasilialainen varpuslintu. Se laatii, tavallisesti
puunoksalle, savesta paistinuunin kaltaisen
pesänsä. E. M-o.
*Savi. Kerrallista s:ea (ks.
Jäämeren-savi, III Os., Y o 1 d i a-m e r i ja Y o 1 d i
a-s a v i, X Os.) tavataan tyypillisimmässä
muodossaan Euroopassa Itämeren ympärillä olevissa
maissa, ennenkaikkea Suomessa ja Ruotsissa.
Valtamereen rajoittuvissa osissa Fennoskandiaa
sitä on löydetty vain vuonojen perukoilta, mutta
ei aavaan mereen viettäviltä seuduilta.
Kerrallinen s. on tieteellisesti tullut erikoisen
mielenkiintoiseksi, senjälkeen kuin eräät geologit, Ruotsissa
A. G. Högbom ja G. de Geer olivat päässeet
selville siitä, että tuossa kerrallisuudessa ilmenivät
saven muodostumisen aikaiset vuodenaikojen
vaihtelut : karkeampi kerros on muodostunut kesällä,
hienompi talvella, ja siten yhteen vuosikertaan 1.
vuosilustoon kuuluu yksi karkea ja yksi hieno
kerros (kesä- ja talvikerros). Tällaisen
vuosikerran asento ylä- ja alapuolellaan olevaan
naapuriinsa nähden on aivan samanlainen kuin
päreitten katolla tai suomujen kalojen ihossa,
Jäänreunan peräytyminen Suomessa.
ne ovat limittäin toistensa päällä ja aina
määrätyssä suhteessa ilmansuuntiin. Suomessa ne
ovat „myötäsukaan" luoteesta kaakkoon s. o.
kunkin vuosikerran luoteis- 1. proksimaalireuna
(maaleikkauksessa katsottuna) on aina suoraan
kallion, moreenin tai harjuaineksen päällä ja
jatkuu siitä kaakkoa kohti ensinnä yhden, sitten
kahden ja lopulta yhä useamman kerran päällä,
kunnes sen uiko- 1. distaalireuna vihdoin pistäy-v
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
