Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schjelderup ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1065
Schjelderup—Schumacher
1066
kiiltoa. S:n teokset liikkuivat etupäässä
hyönteis-morfologian ja -biologian alalla, ja hän koetti
ennen muuta selvitellä ruumiinrakenteen
riippuvaisuutta elintavoista. Hänen teoksistaan
mainittakoon: ,.Genera og species af Danmarks
Eleuthe-rata" (1841) ja „De metamorphosi Eleutheratorum
observationes. Bidrag til insekternes
udviklings-historie" (1862-75), joka sisältää mestarillisia
selityksiä kovakuoriaistoukista ja -koteloista.
V. S-s.
* Schjelderup, Gerhard, opiskeli 1878-88
Pariisissa (sävellystä Massenet’n johdolla) ja 1889
Saksassa perehtyen ja innostuen Wagnerin
tyyliin; säveltänyt omiin sepittämiinsä sanoihin
useita oopperoita, joista joitakin on Saksassa ja
Itävallassa esitetty. Huomattavin niistä on
„Morsiamen ryöstö" („Bruderovet", 1894), joka
Norjassa ensi kertaa esitettiin vasta 1920. Julkaisi
Wagnerin elämäkerran 1908. /. it.
*Schlenther, Paul, kuoli 1916.
Schlickin massojen tasaus [slikkin]. Suurissa
laiva-mäntähöyrykoneissa aikaansaavat ylösalas
liikkuvat suuret massat hyvin haitallisia
värähdyksiä ja tärinää. Schlickin keksimän
menettelytavan mukaan voidaan nämä estää tai suuressa
määrin vaimentaa järjestämällä massat niin, että
niiden pystysuorat voimat ovat joka hetki
tasapainossa ja että niiden momentit äärimäisiin
si-lintereihin nähden niinikään ovat tasapainossa.
Nämä aikaansaadaan sekä massojen suuruuksia
että silinterien välejä sekä kampien asentoja
sopivasti järjestämällä. P-o P-o.
Schlickin pallografi [slikkin], koje, jolla
tutkitaan mäntäkoneilla varustettujen laivojen
tärinää, tämän suuntaa *a solmukohtia. Siinä on
jousen varassa paino ja kynä, joka piirtää
paperikais-taleelle tärinäviivan, jonka heilahduksista tärinän
suuruus mitataan. On huomattu, että määrätyllä
koneen kierrosluvulla tärinä saavuttaa usein
vaarallisen suuruuden. Tämä tapahtuu silloin, kun
laivan rungon heilahdus-(notkumis )luku on
yhtäsuuri kuin koneen kierrosluku tai
kerrannainen tästä. P-o P-o.
Schlieffen /ëlifdn], Alfred von (1833-1913),
kreivi, saks. sotilas, otti yleisesikuntaupseerina
osaa vv: n 1866 ja 1870-71 sotiin ja oli 1891-1905
yleisesikunnan päällikkönä; ylennettiin 1911
ken-raalisotamarsalkaksi; v:sta 1904 Preussin
herrainhuoneen jäsen. S. kehitti edelleen Moltken
periaatteita ja sovellutti niitä nykyaikaiseen
jouk-koarmeiojen sodankäyntiin. Saksan armeiain
elokuussa 1914 suoritettu rintamaansijoitus
tapahtuikin hänen laatimansa suunnitelman mukaisesti.
S:n kuoleman jälkeen julkaistiin Preussin
yleisesikunnan toimesta hänen kootut teoksensa:
„Gesammelte Schriften". J. F.
* Schmoller, Gustav, kuoli 1917.
Schnedler-Petersen /snëdldr-petersen],
Frederik (s. 1867), tansk. kapellimestari,
Joachimin oppilas 1888-92. Toimi orkesterinjohtajana
Kööpenhaminassa 1898-1905 ja taas v:sta 1909,
välillä Turussa (1905-08). ’ I. K.
Schneider [snäiddr], C a m i 11 o C a r 1 (s. 1876),
saks.-itäv. kirjailija ja kasvitieteilijä, etupäässä
puutarhataiteilija ja dendrologi. Teoksia:
„Dendro-logische Winterstudien" (1903), „Illustriertes
Handwörterbuch der Botanik" (1905),
„Illustriertes Handbuch der Laubholzkunde" (2 nid., 1906
-12), „Landschaftliche Gartengestaltung" (1907).
Schollaert [solärt], Francois (s. 1851),
belg. valtiomies; toimi asianajajana, valittiin
1888 edustajakamariin, missä liittyi
klerikaalei-hin, kuuluen heidän demokraattiseen ryhmäänsä.
Vv. 1895-99 hän oli opetusministerinä ja v:sta
1904 edustajakamarin presidenttinä. Tammik.
1908 - kesäk. 1911 S. oli pääministerinä ajaen
perille Kongovaltion yhdistämisen Belgiaan ja v:n
1909 armeiareformin. J. F.
* Schrader, Otto, kuoli 1919. ’
*Schreck, Gustav, julkaissut lukuisia
uusintoja Bachin teoksista. S. kuoli 1918.
Schrowe /sröve], Uno von (1853-86), suom.
runoilija, julkaisi runoja erinäisissä kirjallisissa
albumeissa ja aikakauskirjoissa (.,Kaikuja
Hämeestä", „Kirjallinen kuukauslehti", „Suomen
kuvalehti" y. m.). Koottuina ne ilmestyivät 1913.
S. lienee saanut vaikutteita varsinkin Runebergiltä
ja saks. lyyrikoilta. Hänen tuotteistaan puuttuu
syvempi alkuperäisyys, mutta hänelle on
kuitenkin ominaista harras ja vilpitön tunne sekä
sangen sujuva runokieli. [O. A. Kallio, „Uudempi
suomalainen kirjallisuus I."] R. F.
*Schröder, Leopold von, kuoli 1920.
*Schröder, Richard, kuoli 1917.
Schröter [srötdr], Johann Hieronymus
(1745-1816), saks. tähtitieteilijä. Tutkittuaan lain
oppia rakennutti S. yksityisobservatorin
Lilien-thaliin lähelle Bremeniä, jossa hän havaitsi
ensi-mäisellä osaksi Herschelin valmistamalla
peilite-leskoopilla planeettojen ja kuun pintaa. V. 1813
ranskalaiset ryöstivät ja polttivat observatorin,
jolloin S. muutti Erfurtiin. S:n topografisilla,
aurinkokuntaan kuuluvia kappaleita koskevilla
havainnoilla on vieläkin suuri merkitys. I. B.
Schröter /srötdr], Karl Johann (s. 1855),
sveits., alkuaan saks. kasvimaantieteillä. Tuli
professoriksi Zürichiin 1884. S. on tunnettu
varsinkin Alppien kasvipeitteen tutkijana. Julkaisuja
m. m.: „Die Flora der Eiszeit" (1882), „Die
Alpenfutterpflanzen" (1884), „Beiträge zur Kenntnis
der Matten und Weiden der Schweiz" (1892;
Steblerin kera) ja „Das Pflanzenleben der Alpen"
(1908). K. L.
*Schuchardt, Hugo, kuoli 1913.
^Schulte, Johan Friedrich, kuoli 1915.
^Schulze, Franz E i 1 h a r d, kuoli 1915.
Schumacher [sämahar], Heinrich
Christian (1780-1850), saks. tähtitieteilijä, v:sta 1809
astronomian professorina Kööpenhaminassa, v:sta
1813 observatorin johtajana Mannheimissä.
Palasi 1815 Kööpenhaminaan ja sieltä Aitonaan.
i jonne hänen suosijansa Tanskan kuningas varusti
hänelle oman observatorin. Laajatietoisena ja
monipuolisena tutkijana S. peiusti 1821
kuuluisimman tähtitieteellisen aikakauskirjan
„Astronomische Nachrichtenen, joka sen jälkeen
muodostui tähtitietein joitten kirjalliseksi
keskukseksi. /. B.
Schumacher [sümahdr], Hermann Albert
(s. 1868), saks. taloustieteilijä, professorina ensin
Bonnin, sittemmin Berliinin yliopistossa. S. on
tehnyt, opintomatkoja sekä Yhdysvaltoihin että
Itä-Aasiaan. Vv. 1906-07 hän ensimäisenä Saksan
ja Ameriikan välisenä „vaihtoprofessorina"
luennoi New Yorkin Columbia-yliopistossa. Teoksia:
„Autonomer Zolltarif und Handelsverträge"
(1901), „Die Stellung des Staates zu den
Kartellen" (1906), „Industrial insurance in Germany"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
