Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schjelderup ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Schwabe Seger-keilat
1068
(1907), „Weltwirtschaftliche Studien" (1911),
„Deutsche Volksernährung und
Volksernährungspolitik im Kriege" (1915). V:sta 1917 hän
yhdessä A. Spiethoffin kanssa julkaisee
aikakauskirjaa „Schmollers Jahrbuch für Gesetzgebung,
Verwaltung und Volkswirtschaft im deutschen
Reiche". ’ J. F.
Schwabe [sväbo], Samuel Heinrich
(1789-1875), saks. tähtitieteilijä (ammatiltaan
apteekkari), kiinnitti päähuomionsa
aurinkohavain-toihin ja tuli kuuluisaksi keksimällä 1843
auringonpilkkujen jaksollisuuden. I. B.
*Schwalbe, Gustav, kuoli 1916.
^Schwarz, Hermann Amandus, kuoli
1921.
Schwarzschild [svartssilt], Karl (1873-1916),
saks. astronomi, v:sta 1901 professorina ja
observatorin johtajana Göttingenissä, v :sta 1919
astro-fysikaalisen observatorin johtajana Potsdamissa.
S:n lukuisat tutkimukset koskevat astrofysiikan
ja matematiikan eri aloja. I. B.
Schwechten [svehtanj, Franz Heinrich
(s. 1841), saks. arkkitehti, Berliinin
taideakatemian mestariatelieerin johtaja, opiskeli Kölnissä
Raschdorffin luona, oli Berliinin
rakennusaka-temiassa Boetticlierin, Adlerin ja Gropiuksen
oppilaana, tuli ensin tunnetuksi Berliinin
Anhalter Bahnhofin rakentajana (1875-80) ja loi
sitten joukon monumentaalirakennuksia
Berliiniin osaltaan romaanilaisen tyylin muotoihin,
kuten sota-akatemian (1880-83), Bechstein-salin
(18S8), keisari Wilhelm I:n muistokirkon
(1891-95), Paavalin- ja Simeoninkirkot, sittemmin
Posen in keisarillisen linnan ja valtion postitalon;
rakensi myös Dessaun herttuallisen mausoleumin
kreik. tyyliin. U-o N.
*Schwendener, Simon, kuoli 1919.
-Schvindt, Petter Theodor, kuoli 1917.
*Schwyz. 59,172 as. (1918).
Schübeier [sy-], Fredrik Christian
(1815-92), norj. kasvitieteilijä, oli aluksi lääkäri,
mutta antautui v:sta 1848 kokonaan
kasvitieteilijäksi, 1852-53 kasvit, museon konservaattorina,
v-.sta 1864 lehtorina ja vista 1866 kasvitieteen
professorina ja kasvit, puutarhan esimiehenä
Kristiaanian yliopistossa. S. oli etevä
kasvimaan-tieteilijä, mutta samalla voimakas käytännöllisen
kasviviljelyksen, etenkin puutarhanhoidon
edistäjä ja koeviljelijä. Viljelyksiensä hän arveli
osoittaneen, että viljelyskasveissa pohjoiseen
muutettaessa tapahtui mukautumisilmiöitä sikäli,
että niiden kasvuaika lyheni, että niiden siemenet
tulivat isommat ja voimakkaammat, kukkien värit
lielakammat, kasvin tuoksu väkevämpi kuin
etelämpänä. Kuuluisiksi tulivat etenkin hänen
maissikokeensa. Teoksia: „Die Culturpflanzen
Norwegens" (1862; uusi laitos 1873-75 nimellä
..Die Pflanzenwelt Norwegens"), „Væxtlivet i
Norge, med særlig hensyn til plantegeographien"
(1879), „Viridarium norvegicum" (1886-89, 3 nid.).
*Schybergson, Ernst Emil, kuoli 19204
*Schücking, Walther. Suurvaltain sodan
aikana eri aikakauslehtiin painattamiansa
kirjoitelmia S. on koonnut kirjaan „Der Dauerfriede.
Kriegsaufsätze eines Pazifisten" (1917) ja on
julkaissut tieteellisen teoksen „Die völkerrechtliche
Lehre des Weltkrieges" (1918). Oli 1919
jäsenenä Saksan Pariisiin ja Versailles’iin
lähettämässä rauhanneuvottelukunnassa.
Schönfeld [sönfeltj, Eduard (1828-91), saks.
tähtitieteilijä, oli alkuaan rakennusmestari ja
perehtyi tähtitieteeseen Gerlingin ja Argelanderin
vaikutuksesta; tuli viimeksimainitun assistentiksi
Bonnin observatoriin, jossa hän Krügerin kanssa
suurella innolla suoritti loppuun suurtyön
„Bonner Durchmusterung"; v:sta 1859 johtajana
Mannheimin observatorissa, jossa hän valmisti
luettelon tähtisumuista, v:sta 1875 Argelanderin
seuraajana Bonnissa, jossa yksinään suoritti
suurimman työnsä: „Südliche Durchmusterung des
Himmels". /. b.
Scintillatsioni (lat. scintillä’re = säkenöidä,
tuikkia) 1. tuikkiminen, yöllisellä taivaalla
havaittava tähtivalon levoton vilkkuminen
nopeine valonvoimanmuutoksineen ja moninaisine,
vilkkaine värivivahdusvaihteluineen. S. esiintyy
pääasiallisesti kiintotähdissä, kiertotähdissä
tuskin ollenkaan, jonkun verran Merkuriuksessa ja
Venuksessa, sekä auringossa ja kuussa, kun ne
ovat lähellä taivaanrantaa. Yleensäkin s. on
voimallisin, kun tähti on lähellä taivaanrantaa, se
on sitä vastoin tuskin huomattava zenitissä
olevassa tähdessä. S. ilmaantuu myös etäisten
vuorien tai muiden etäisten esineiden ääriviivoja
kaukoputkella tarkasteltaessa. Syy s:iin on hyvin
luultavasti etsittävä tähdestä tulevan valon
taittumisesta ja värin hajaantumisesta ilmakehässä.
— S:ia ovat monet fyysikot ja tähtitieteilijät
kuten Arago, Montigny ja Exner tutkineet lausuen
ajatuksensa sen synnystä. Montigny on
suorittanut monivuotiset tutkimuksensa s:sta
keksimällään scintillometri (ks. t. Täyd.) nimisellä
kojeella. U. S:n.
Scintillometri (lat. scintiUa = kipinä),
tähden valonvoimakkuudessa ja värivivahduksissa
tapahtuvien alituisten muutoksien (tuikkeen)
havaitsemiseksi suunniteltu koje. S:n pääosa on
vahvasti suurentava kaukoputki. Jos okulaaria
siirretään joko ulos- tai sisäänpäin siitä
asennosta, jossa se antaa selvän kuvan tähdestä,
muuttuu tämä kuva loistavaksi täpläksi. Tähden
tuike aiheuttaa sen, että valotäplän eri
kohdilla valonvoimakkuus vaihtelee. Sen yli näkyy
kulkevan aaltomaisesti heikompia ja vahvempia
tai erivärisiä kohtia. Tällaista s:iä sanotaan
pinta-s:ksi. — Tarkemmin kuin pinta-s:llä
voidaan tuiketta tutkia v i i v a-s : 11 ä. Siinä on
objektiivin eteen pantu varjostin, jossa on kapea
rako. Kun okulaaria siirretään samoin kuin
pinta-s:ssä, näyttäytyy tähden kuva viivana.
Siinä etenevät aaltomaiset valovaihtelut, kuten
äsken kerrottiin. — Montignyn keksimässä y
m-pyrä-s :ssä objektiivin ja okulaarin väliin on
asetettu vinosti kaukoputken akselia vastaan
lasilevy, joka siirtää kuvan jonkun verran syrjään.
Kun levy pannaan nopeasti kiertämään, levenee
kuva ympyräksi ja tähden eri valonvoimaiset
tai eriväriset kuvat esiintyvät valokaarina. —
S p e k t r o-s : s s ä käytetään tähden spektriä.
Tuike saa aikaan, että siinä ilmestyvät tummat
juovat liikkuvat väliin punaisesta punasinervään
väriin päin, väliin taas päinvastaiseen suuntaan.
U. S:v.
Secessioni = sesessioni (ks. t. Täyd.).
*Seeberg, Reinhold, kuoli 1915.
Seger-keilat ovat erikoisesti savi- ja
posliini-teollisuudessa käytettyjä lämpötilan mittaajia.
Ne ovat 6 cm korkeita eri silikaattiseoksista teh-
%
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
